Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (engl. International Civil Aviation Organization (ICAO); ransk. Organisation de l'aviation civile internationale (OACI)) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen erityisjärjestö.

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö
International Civil Aviation Organization Organisation de l’aviation civile internationale
Perustettu	1947[1]
Tyyppi	YK:n erityisjärjestö
Toimiala	siviili-ilmailu
Päämaja	Montréal, Kanada
Jäsenet	193 jäsenmaata[2]
Pääsihteeri	Juan Carlos Salazar Gómez[3]
Kattojärjestö	Yhdistyneet kansakunnat
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

ICAO:n pääkonttori sijaitsee Kanadan Montrealissa.

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön tehtävät on määritelty kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa, niin sanotussa Chicagon sopimuksessa, jonka 52 valtiota allekirjoitti 7. joulukuuta 1944. Yleissopimuksen mukaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päämääränä ja tarkoituksena on kehittää kansainvälisen ilmailun periaatteita ja tekniikkaa sekä edistää kansainvälisen ilmaliikenteen suunnittelua ja kehittämistä. Järjestön tehtävänä on muun muassa edistää lentoturvallisuutta kansainvälisessä ilmailussa.

Jäsenet

Järjestön jäseniä ovat 193 valtiota.^[4]

Järjestöllä on 36 jäsenestä koostuva ylintä päätösvaltaa käyttävä neuvosto. Venäjä jäi äänestyksessä ulos neuvostosta lokakuussa 2022 pidetyssä kokouksessa.^[5]

Päätoimipiste ja maanosakohtaiset toimistot

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön maailmanlaajuinen pääkonttori toimii Kanadan Montrealissa. Maanosakohtaiset toimistot sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla:^[6]

1. Eurooppa ja Pohjois-Atlantti: Neuilly-sur-Seine, Ranska
2. Aasia ja Tyynimeri: Bangkok, Thaimaa
   1. sivutoimipiste: Peking, Kiina
3. Lähi-itä: Kairo,Egypti
4. Itä- ja Eteläinen Afrikka: Nairobi, Kenia
5. Keski- ja Länsi-Afrikka: Dakar, Senegal
6. Etelä-Amerikka: Lima, Peru
7. Pohjois- ja Keski-Amerikka ja Karibia: México, Meksiko

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön lentokenttätunnukset

Järjestön nelikirjaimisissa lentokenttätunnuksissa ensimmäinen kirjain kertoo maantieteellisen alueen ja toinen kirjain maan. Esimerkkejä:

Koodi	Valtio
	A - Länsi-Etelä-Tyynenmeri
AG	Salomonsaaret
AN	Nauru
AY	Papua-Uusi-Guinea
	B – Grönlanti, Islanti ja Kosovo (Eurooppalainen vaihtoehto)
BG	Grönlanti
BI	Islanti
BK	Kosovo
	C - Kanada
C	Kanada
	D – Länsi-Afrikan ja Maghrebin itäosat
DA	Algeria
DB	Benin
DF	Burkina Faso
DG	Ghana
DI	Norsunluurannikko
DN	Nigeria
DR	Niger
DT	Tunisia
DX	Togo
	E – Pohjois-Eurooppa
EB	Belgia
ED	Saksa (siviilil)
EE	Viro
EF	Suomi
EG	Yhdistynyt kuningaskunta (mukaan lukien kruununsiirtomaat)
EH	Alankomaat
EI	Irlanti
EK	Tanska ja Färsaaret
EL	Luxemburg
EN	Norja
EP	Puola
ES	Ruotsi
ET	Saksa (sotilaallinen)
EV	Latvia
EY	Liettua
	F – Suurin osa Keski-Afrikasta, Etelä-Afrikasta ja Intian valtamerestä
FA	Etelä-Afrikka
FB	Botswana
FC	Kongon tasavalta
FD	Swazimaa
FE	Keski-Afrikan tasavalta
FG	Päiväntasaajan Guinea
FH	Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha
FI	Mauritius
FJ	Brittiläinen Intian valtameren alue
FK	Kamerun
FL	Sambia
FM	Komorit, Mayotte ja Réunion), ja Madagaskar
FN	Angola
FO	Gabon
FP	São Tomé ja Príncipe
FQ	Mosambik
FS	Seychellit
FT	Tšad
FV	Zimbabwe
FW	Malawi
FX	Lesotho
FY	Namibia
FZ	Kongon demokraattinen tasavalta
	G – Länsi-Afrikan ja Maghrebin länsiosat
GA	Mali
GB	Gambia
GC	Kanariansaaret
GE	Ceuta ja Melilla
GF	Sierra Leone
GG	Guinea-Bissau
GL	Liberia
GM	Marokko
GO	Senegal
GQ	Mauritania
GS	Länsi-Sahara
GU	Guinea
GV	Kap Verde
	H – Itä-Afrikka ja Koillis-Afrikka
HA	Etiopia
HB	Burundi
HC	Somalia
HD	Djibouti
HE	Egypti
HH	Eritrea
HJ	Etelä-Sudan
HK	Kenia
HL	Libya
HR	Ruanda
HS	Sudan
HT	Tansania
HU	Uganda
	K – Manner-Yhdysvallat
K	Manner-Yhdysvallat
	L – Eteläinen-Eurooppa, Israel, Palestiina ja Turkki
LA	Albania
LB	Bulgaria
LC	Kypros
LD	Kroatia
LE	Espanjan (mukaan lukien Baleaarit)
LF	Manner-Ranska (Saint-Pierre ja Miquelon)
LG	Kreikka
LH	Unkari
LI	Italia (ja San Marino)
LJ	Slovenia
LK	Tšekki
LL	Israel
LM	Malta
LN	Monaco
LO	Itävalta
LP	Portugali (mukaan lukien Azorit ja Madeira)
LQ	Bosnia ja Hertsegovina
LR	Romania
LS	Sveitsi
LT	Turkki
LU	Moldova
LV	Palestiina
LW	Pohjois-Makedonia
LX	Gibraltar
LY	Serbia ja Montenegro
LZ	Slovakia
	M – Keski-Amerikka, Meksiko ja Karibian pohjois- ja länsiosat
MB	Turks- ja Caicossaaret
MD	Dominikaaninen tasavalta
MG	Guatemala
MH	Honduras
MK	Jamaika
MM	Meksiko
MN	Nicaragua
MP	Panama
MR	Costa Rica
MS	El Salvador
MT	Haiti
MU	Kuuba
MW	Caymansaaret
MY	Bahama
MZ	Belize
	N – Suurin osa eteläisestä Tyynestämerestä ja Uudesta-Seelannista
NC	Cookinsaaret
NF	Fidži, Tonga
NG	Kiribati (Gilbertsaaret), Tuvalu
NI	Niue
NL	Wallis ja Futuna
NS	Samoa, Amerikan Samoa
NT	Ranskan Polynesia
NV	Vanuatu
NW	Uusi-Kaledonia
NZ	Uusi-Seelanti, osa Antarktista
	O – Pakistan, Afganistan ja moni Länsi-Aasian maista
OA	Afganistan
OB	Bahrain
OE	Saudi-Arabia
OI	Iran
OJ	Jordania ja Länsiranta
OK	Kuwait
OL	Libanon
OM	Yhdistyneet arabiemiirikunnat
OO	Oman
OP	Pakistan
OR	Irak
OS	Syyria
OT	Qatar
OY	Jemen
	P – suurin osa pohjoisesta Tyynestämerestä, ja Kiribati
PA	Alaska (myös PF, PO ja PP)
PB	Bakerinsaari
PC	Kiribati ( Phoenixsaaret)
PF	Alaska (myös PA, PO ja PP)
PG	Guam, Pohjois-Mariaanit
PH	Hawaii
PJ	Johnstonin atolli
PK	Marshallinsaaret
PL	Kiribati (Linesaaret)
PM	Midwaysaaret
PO	Alaska (myös PA, PF and PP)
PP	Alaska (myös PA, PF and PO)
PT	Mikronesian liittovaltio, Palau
PW	Wake
	R – Pohjois-Tyynenmeren länsiosa (Taiwan/Etelä-Korea/Filippiinit ja Japani)
RC	Taiwan
RJ	Japani (pääsaaret)
RK	Etelä-Korea
RO	Japani (Okinawa)
RP	Filippiinit
	S – Etelä-Amerikka
SA	Argentiina (mukaan lukien Antarktista)
SB	Brasilia (myös SD, SI, SJ, SN, SS ja SW)
SC	Chile (Pääsiäissaari osia Antarktista) (myös SH)
SD	Brasilia (myös SB, SI, SJ, SN, SS ja SW)
SE	Ecuador
SF	Falklandinsaaret
SG	Paraguay
SH	Chile (myös SC)
SI	Brasilia (myös SB, SD, SJ, SN, SS ja SW)
SJ	Brasilia (myös SB, SD, SI, SN, SS ja SW)
SK	Kolumbia
SL	Bolivia
SM	Suriname
SN	Brasilia (myös SB, SD, SI, SJ, SS ja SW)
SO	Ranskan Guiana
SP	Peru
SS	Brasilia (myös SB, SD, SI, SJ, SN ja SW)
SU	Uruguay
SV	Venezuela
SW	Brasilia (myös SB, SD, SI, SJ, SN ja SS)
SY	Guyana
	T – Karibian itä- ja eteläosat
TA	Antigua ja Barbuda
TB	Barbados
TD	Dominica
TF	Guadeloupe, Martinique, Saint-Barthélemy, Saint-Martin)
TG	Grenada
TI	Yhdysvaltain Neitsytsaaret
TJ	Puerto Rico
TK	Saint Kitts ja Nevis
TL	Saint Lucia
TN	Alankomaiden Karibia, Aruba, Curaçao, Sint Maarten
TQ	Anguilla
TR	Montserrat
TT	Trinidad ja Tobago
TU	Brittiläiset Neitsytsaaret
TV	Saint Vincent ja Grenadiinit
TX	Bermuda
	U – Suurin osa entisistä Neuvostoliiton maista
U	Venäjä
UA	Kazakstan
UB	Azerbaidžan
UC	Kirgisia
UD	Armenia
UG	Georgia
UK	Ukraina
UM	Valko-Venäjä ja Venäjä (Kaliningrad)
UT	Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan
	V – Monet Etelä-Aasian maat,, Manner- Kaakkois-Aasia, Hongkong ja Macao"
VA	Läntinen-Intia
VC	Sri Lanka
VD	Kambodža
VE	Intia (Itäinen Intia)
VG	Bangladesh
VH	Hongkong
VI	Intia (Pohjois-Intia)
VL	Laos
VM	Macao
VN	Nepal
VO	Intia (Etelä-Intia)
VQ	Bhutan
VR	Malediivit
VT	Thaimaa
VV	Vietnam
VY	Myanmar
	W – Suurin osa merenkulusta Kaakkois-Aasiassa
WA	Indonesia (myös WI, WQ ja WR)
WB	Brunei, Malesia (Itä-Malesia)
WI	Indonesia (myös WA, WQ ja WR)
WM	Malesia (Malakan niemimaa)
WP	Itä-Timor
WQ	Indonesia (myös WA, WI ja WR)
WR	Indonesia (myös WA, WI ja WQ)
WS	Singapore
	Y – Australia
Y	Australia (mukaan lukien Norfolkinsaaret, Joulusaari, Kookossaaret ja Australian Antarktiksen alue)
	Z – Kiina, Pohjois-Korea ja Mongolia
Z	Manner-Kiina (paitsi ZK ja ZM)
ZK	Pohjois-Korea
ZM	Mongolia

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön lentoyhtiötunnukset

Pääartikkeli: Lentoyhtiökoodit

Pääsihteerit

pääsihteeri	virkakausi	maa
Albert Roper	1947–1951	Ranska
Carl Ljungberg	1952–1959	Ruotsi
Ronald MacAllister Macdonnell	1959–1964	Kanada
Bernardus Tielman Twigt	1964–1970	Alankomaat
Assad Kotaite	1970–1976	Libanon
Yves Lambert	1976–1988	Ranska
Shivinder Singh Sidhu	1988–1991	Intia
Philippe Rochat	1991–1997	Sveitsi
Renato Claudio Costa Pereira	1997–2003	Brasilia
Taïeb Chérif	2003–2009	Algeria
Raymond Benjamin	2009–2015	Ranska
Fang Liu	2015–	Kiina

Katso myös

• Euroopan lentoturvallisuusvirasto
• Liikenteen turvallisuusvirasto
• Kansainvälinen ilmakuljetusliitto (International Air Transport Association; IATA) on lentoyhtiöiden etujärjestö.