Kaliningrad

Kaliningradin alueen pääkaupunki Venäjällä From Wikipedia, the free encyclopedia

Kaliningradmap

Kaliningrad (ven. Калинингра́д, liett. Karaliaučius, puol. Królewiec) on Kaliningradin alueen pääkaupunki Itämeren rannikolla Venäjällä. Vuoteen 1946 saakka kaupunki tunnettiin saksalaisella nimellä Königsberg (ven. Кёнигсберг, Kjonigsberg).[4] Se oli siirtynyt sodan hävinneeltä Saksalta Neuvostoliitolle edellisenä vuonna. Kaupungissa oli noin 475 000 asukasta vuonna 2018.[1]

Pikafaktoja Kaliningrad (Калининград) ...
Kaliningrad
(Калининград)
Thumb
Thumb
lippu		 Thumb
vaakuna
Thumb
Kaliningradin alue (punaisella ylävasemmalla) Venäjän kartalla, alla kaupungin sijainti alueella.
Thumb
Kaliningrad

Koordinaatit: 54.7196°N, 20.5008°E
Valtio Venäjä
Alue Kaliningrad
Saanut kaupunginoikeudet 1286
Siirtyi Neuvostoliitolle/Venäjälle 1945
Königsbergistä Kaliningradiksi 1946
Hallinto
 – Pormestari Jelena Djatlova
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 224[1] km²
Korkeus 5[1] m
Väkiluku (2018) 475 056[1]
 – Väestötiheys 2 120 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2 (MSK-1) [2][3]
Postinumero 236010
Suuntanumero(t) +7 4012
Sulje









Maantiede

Kaliningradin kaupunki sijaitsee Kaliningradin alueella, joka on Venäjän eksklaavi. Kaupunki on rakennettu Pregolja-joen suulle Veikselinhaffin koillisnurkassa.[5]

Ilmasto

Kaliningradissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lämminkesäinen mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila on noin 8 °C ja keskimääräinen sademäärä 770 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 18 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin –3 °C. Sateisin kuukausi on elokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 90 millimetriä. Huhtikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 36 millimetriä.[6]

Aluejako

Kaliningrad on jaettu kolmeen kaupunkipiiriin (ven. район, rajon), jotka ovat Tsentralnyi, Leningradski ja Moskovski.[7]

Historia

Königsberg

Thumb
Königsbergin tuomiokirkko.

Saksalaiset ristiretkeläiset saapuivat alueelle 1200-luvun alussa.[4] Saksalainen ritarikunta perusti 1255 Pregoljajoen alajuoksulle linnoituksen ja kaupungin, jolle annettiin nimi Königsberg, 'kuninkaanvuori'.[4] Vuonna 1340 siitä tuli hansakaupunki, joka oli Keski-Euroopan ja Venäjän välillä kohtauspaikka.[4] Tärkein kauppatavara oli meripihka. Ritarit jatkoivat käännytystyötä Puolan suuntaan. 1500-luvulla heidän maaomaisuudestaan muodostettiin Itä-Preussin kuningaskunta, jonka pääkaupungiksi tuli Königsberg.

Kaupunki sai yliopiston vuonna 1544 (Königsbergin Albertus-yliopisto).[4] 1600-luvulla muodostetun Brandenburgin ja sittemmin Preussin pääkaupungiksi tuli Berliini, joka pysyi asemassaan vuonna 1806 tapahtuneeseen Ranskan hyökkäykseen asti.[4] Sen jälkeen Königsberg oli pääkaupunki muutaman vuosikymmenen ennen Saksan keisarikunnan syntyä. Kaupungin eläintarha perustettiin vuonna 1896.lähde?

Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Versailles’n rauhassa Saksa menetti alueitaan Puolalle ja Puolan käytävä katkaisi Itä-Preussin maayhteyden muualle Saksaan. Kaupungin lentoasema avattiin 1922.[4] Toisen maailmansodan alussa Saksa miehitti Puolan länsi- ja keskiosat sekä rakennutti moottoritien Berliinistä Königsbergiin. Sodan lopulla kaupunkia pommitettiin ja asukkaita lähti joukoittain pakoon. Neuvostoliiton puna-armeija valtasi Königsbergin keväällä 1945, ja taisteluissa kaupunki kärsi pahoja vaurioita, esimerkiksi yliopisto ja monet kirkot tuhoutuivat. Yksi harvoista vanhan kaupungin säästyneistä kohteista oli filosofi Immanuel Kantin hautamuistomerkki.[4] Potsdamin konferenssin päätöksellä Königsberg siirtyi muun Itä-Preussin pohjoisosan myötä Neuvostoliitolle ja edelleen Venäjän neuvostotasavaltaan.[5]

Kaliningrad

Thumb
Kristus Vapahtajan kirkko.

Neuvostokaupunki

Toisen maailmansodan jälkeen natsiaikaisesta Adolf Hitlerin aukiosta (alk. Hansa-aukio) tehtiin Voiton aukio, jolle pystytettiin kommunistijohtaja Vladimir Leninin patsas. Kaupunki nimettiin Kaliningradiksi Neuvostoliiton muodollisena valtionpäämiehenä toimineen Mihail Kalininin kuoltua 1946.[4]

Kaupunkiin jääneestä 25 000 saksalaisesta suurin osa karkotettiin 1947–1948. Pieni osa heistä hankki Neuvostoliiton kansalaisuuden ja jäi kaupunkiin.[4] Tilalle otettiin väkeä muualta maasta, ja muutamassa vuodessa kaupunkiin muutti eri arvioiden mukaan 60 000 tai jopa satoja tuhansia ihmisiä erityisesti Valko-Venäjän ja Venäjän alueilta.[5] 1960-luvulla Königsbergin linnan jäännökset purettiin monumentaalisen Neuvostojen talon tieltä.lähde?

Venäläinen kaupunki

Neuvostoajan jälkeen Leninin patsas siirrettiin pois Voiton aukiolta, jolle valmistui vuonna 2006 ortodoksinen Kristus Vapahtajan kirkko.lähde?

Kaliningradissa toimii Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta.lähde?

Baltian Kantin liittoyliopiston edessä seisovan uuden Immanuel Kantin patsaan lahjoittivat saksalaiset vuonna 1991. Patsas töhrittiin loppuvuodesta 2018. Se liittyi Kantia vastaan käytyyn kampanjaan, sillä kansallismieliset eivät halunneet kaupungin lentokenttää nimettäväksi Kantin mukaan, vaikka kansanäänestyksessä hän oli suosikki. Kenttä nimettiin Venäjän keisarinnan Elisabetin mukaan.[8]

Talous

Kaliningradissa on monipuolista elinkeinoelämää. Siellä harjoitetaan esimerkiksi kalastusta sekä koneiden, paperin ja puutavaran valmistusta. Alueella on oma taloudellinen vyöhyke, joka on vapautettu suurimmasta osasta tuonnin ja viennin tulleista. Maaliikenne Kaliningradin alueen ja muun Venäjän välillä kulkee Liettuan ja Valko-Venäjän kautta. [5]

Urheilu

Thumb
Kaliningradin jalkapallostadion.

Kaliningradista on kotoisin jalkapallojoukkue FK Baltika Kaliningrad, joka pelaa Venäjän jalkapallon 1. divisioonassa. Kaliningradissa pelattiin jalkapallon MM-kilpailujen 2018 otteluita.[9]

Kaupungissa syntyneitä ja vaikuttaneita henkilöitä

Königsbergissä

Kaliningradissa

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.