Kaliningrad
Kaliningradin alueen pääkaupunki Venäjällä From Wikipedia, the free encyclopedia
Kaliningrad (ven. Калинингра́д, liett. Karaliaučius, puol. Królewiec) on Kaliningradin alueen pääkaupunki Itämeren rannikolla Venäjällä. Vuoteen 1946 saakka kaupunki tunnettiin saksalaisella nimellä Königsberg (ven. Кёнигсберг, Kjonigsberg).[4] Se oli siirtynyt sodan hävinneeltä Saksalta Neuvostoliitolle edellisenä vuonna. Kaupungissa oli noin 475 000 asukasta vuonna 2018.[1]
| Kaliningrad (Калининград) |
|
|---|---|
.png) |
|
 lippu |
 vaakuna |
_-_Kaliningrad_Oblast_(disputed_Crimea).svg) Kaliningradin alue (punaisella ylävasemmalla) Venäjän kartalla, alla kaupungin sijainti alueella. |
|
  Kaliningrad |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Kaliningrad |
| Saanut kaupunginoikeudet | 1286 |
| Siirtyi Neuvostoliitolle/Venäjälle | 1945 |
| Königsbergistä Kaliningradiksi | 1946 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Jelena Djatlova |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 224[1] km² |
| Korkeus | 5[1] m |
| Väkiluku (2018) | 475 056[1] |
| – Väestötiheys | 2 120 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 (MSK-1) [2][3] |
| Postinumero | 236010 |
| Suuntanumero(t) | +7 4012 |
Kaliningradin kaupunki sijaitsee Kaliningradin alueella, joka on Venäjän eksklaavi. Kaupunki on rakennettu Pregolja-joen suulle Veikselinhaffin koillisnurkassa.[5]
Ilmasto
Kaliningradissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lämminkesäinen mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila on noin 8 °C ja keskimääräinen sademäärä 770 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 18 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin –3 °C. Sateisin kuukausi on elokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 90 millimetriä. Huhtikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 36 millimetriä.[6]
Aluejako
Kaliningrad on jaettu kolmeen kaupunkipiiriin (ven. район, rajon), jotka ovat Tsentralnyi, Leningradski ja Moskovski.[7]
Königsberg
Saksalaiset ristiretkeläiset saapuivat alueelle 1200-luvun alussa.[4] Saksalainen ritarikunta perusti 1255 Pregoljajoen alajuoksulle linnoituksen ja kaupungin, jolle annettiin nimi Königsberg, 'kuninkaanvuori'.[4] Vuonna 1340 siitä tuli hansakaupunki, joka oli Keski-Euroopan ja Venäjän välillä kohtauspaikka.[4] Tärkein kauppatavara oli meripihka. Ritarit jatkoivat käännytystyötä Puolan suuntaan. 1500-luvulla heidän maaomaisuudestaan muodostettiin Itä-Preussin kuningaskunta, jonka pääkaupungiksi tuli Königsberg.
Kaupunki sai yliopiston vuonna 1544 (Königsbergin Albertus-yliopisto).[4] 1600-luvulla muodostetun Brandenburgin ja sittemmin Preussin pääkaupungiksi tuli Berliini, joka pysyi asemassaan vuonna 1806 tapahtuneeseen Ranskan hyökkäykseen asti.[4] Sen jälkeen Königsberg oli pääkaupunki muutaman vuosikymmenen ennen Saksan keisarikunnan syntyä. Kaupungin eläintarha perustettiin vuonna 1896.lähde?
Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Versailles’n rauhassa Saksa menetti alueitaan Puolalle ja Puolan käytävä katkaisi Itä-Preussin maayhteyden muualle Saksaan. Kaupungin lentoasema avattiin 1922.[4] Toisen maailmansodan alussa Saksa miehitti Puolan länsi- ja keskiosat sekä rakennutti moottoritien Berliinistä Königsbergiin. Sodan lopulla kaupunkia pommitettiin ja asukkaita lähti joukoittain pakoon. Neuvostoliiton puna-armeija valtasi Königsbergin keväällä 1945, ja taisteluissa kaupunki kärsi pahoja vaurioita, esimerkiksi yliopisto ja monet kirkot tuhoutuivat. Yksi harvoista vanhan kaupungin säästyneistä kohteista oli filosofi Immanuel Kantin hautamuistomerkki.[4] Potsdamin konferenssin päätöksellä Königsberg siirtyi muun Itä-Preussin pohjoisosan myötä Neuvostoliitolle ja edelleen Venäjän neuvostotasavaltaan.[5]
Kaliningrad
Neuvostokaupunki
Toisen maailmansodan jälkeen natsiaikaisesta Adolf Hitlerin aukiosta (alk. Hansa-aukio) tehtiin Voiton aukio, jolle pystytettiin kommunistijohtaja Vladimir Leninin patsas. Kaupunki nimettiin Kaliningradiksi Neuvostoliiton muodollisena valtionpäämiehenä toimineen Mihail Kalininin kuoltua 1946.[4]
Kaupunkiin jääneestä 25 000 saksalaisesta suurin osa karkotettiin 1947–1948. Pieni osa heistä hankki Neuvostoliiton kansalaisuuden ja jäi kaupunkiin.[4] Tilalle otettiin väkeä muualta maasta, ja muutamassa vuodessa kaupunkiin muutti eri arvioiden mukaan 60 000 tai jopa satoja tuhansia ihmisiä erityisesti Valko-Venäjän ja Venäjän alueilta.[5] 1960-luvulla Königsbergin linnan jäännökset purettiin monumentaalisen Neuvostojen talon tieltä.lähde?
Venäläinen kaupunki
Neuvostoajan jälkeen Leninin patsas siirrettiin pois Voiton aukiolta, jolle valmistui vuonna 2006 ortodoksinen Kristus Vapahtajan kirkko.lähde?
Kaliningradissa toimii Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta.lähde?
Baltian Kantin liittoyliopiston edessä seisovan uuden Immanuel Kantin patsaan lahjoittivat saksalaiset vuonna 1991. Patsas töhrittiin loppuvuodesta 2018. Se liittyi Kantia vastaan käytyyn kampanjaan, sillä kansallismieliset eivät halunneet kaupungin lentokenttää nimettäväksi Kantin mukaan, vaikka kansanäänestyksessä hän oli suosikki. Kenttä nimettiin Venäjän keisarinnan Elisabetin mukaan.[8]
Kaliningradissa on monipuolista elinkeinoelämää. Siellä harjoitetaan esimerkiksi kalastusta sekä koneiden, paperin ja puutavaran valmistusta. Alueella on oma taloudellinen vyöhyke, joka on vapautettu suurimmasta osasta tuonnin ja viennin tulleista. Maaliikenne Kaliningradin alueen ja muun Venäjän välillä kulkee Liettuan ja Valko-Venäjän kautta. [5]
Kaliningradista on kotoisin jalkapallojoukkue FK Baltika Kaliningrad, joka pelaa Venäjän jalkapallon 1. divisioonassa. Kaliningradissa pelattiin jalkapallon MM-kilpailujen 2018 otteluita.[9]
Königsbergissä
- Joachim Tielke (1641–1719), saksalainen soitinrakentaja
- Christian Goldbach (1690–1764), saksalainen matemaatikko
- Immanuel Kant (1724–1804), saksalainen filosofi
- Johann Gottfried Herder (1744–1803), saksalainen filosofi ja kirjailija
- Johann Friedrich Reichardt (1752–1814), saksalainen säveltäjä
- E. T. A. Hoffmann (1776–1822), saksalainen kirjailija
- Gotthilf Heinrich Ludwig Hagen (1797–1884), saksalainen fyysikko
- Fanny Lewald (1811–1889), saksalainen naisasianainen ja kirjailija
- Gustav Robert Kirchhoff (1824–1887), saksalainen fyysikko
- Karl Rudolf König (1832–1901), saksalainen fyysikko
- Otto Wallach (1847–1931), saksalainen kemisti
- Erich von Drygalski (1865–1949), saksalainen tutkimusmatkailija
- Arnold Sommerfeld (1868–1951), saksalainen fyysikko
- Arthur Crispien (1875–1946), saksalainen ammattiyhdistysjohtaja ja poliitikko
- Agnes Miegel (1879–1964), saksalainen näyttelijä
- Hannah Arendt (1906–1975), saksalainen filosofi[8]
- Lea Rabin (1928–2000), saksanjuutalainen näyttelijä ja Israelin pääministerinä toimineen Jitzhak Rabinin vaimo
- Heinrich August Winkler (s. 1938), saksalainen historioitsija
- Reinhard Bonnke (1940–2019), saksalainen Afrikassa vaikuttanut evankelista, saarnaaja ja kirjailija
Kaliningradissa
- Viktor Patsajev (1933–1971), neuvostoliittolainen kosmonautti
- Aleksei Leonov (1934–2019), neuvostoliittolainen kosmonautti, ensimmäinen avaruuskävelyn tehnyt ihminen
- Ljudmila Putina (s. 1958), Venäjän presidentti Vladimir Putinin entinen puoliso
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
