Pariisi
Ranskan pääkaupunki From Wikipedia, the free encyclopedia
Pariisi (ransk. Paris, 
[paʁi] (ohje)) on Ranskan ja Île-de-Francen alueen pääkaupunki. Se muodostaa myös omaa nimeään kantavan departementin, johon ei Pariisin lisäksi kuulu muita kuntia. Varsinaisessa Pariisissa (Commune de Paris) asuu noin 2,13 miljoonaa ihmistä (2021)[3] ja koko Île-de-Francen alueella noin 11,9 miljoonaa (2013).[4] Varsinaisen Pariisin vuonna 2010 mitattu väestötiheys on 21 288 asukasta neliökilometrillä. Pariisi on Euroopan unionin väkiluvultaan suurin metropolialue.[5] Maailman metropolialueista se on 30 suurimman joukossa.
| Pariisi (Paris) |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Pariisi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ranska |
| Alue | Île-de-France |
| Departementti | Pariisi (75) |
| Alueet | 20 arrondissementtia |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Anne Hidalgo (PS) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 105 km² |
| Korkeus | 28–130 m |
| Väkiluku (2021) | 2 133 111 |
| – Väestötiheys | 20 315 as./km² |
| – Metropolialue | 11 852 851 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 75001–75020 ja 75116 |
| Lempinimi: | Valon kaupunki |
| Motto: | Fluctuat nec mergitur (Huojuu, vaan ei huku) |
Pariisi on yksi maailman suosituimmista turistikaupungeista. Suur-Pariisiin saapuu yli 45 miljoonaa turistia vuodessa, joista 27 miljoonaa on kansainvälisiä kävijöitä.[6] Kaupunkia pidetään yhtenä maailman tärkeimmistä kulttuurin, politiikan, gastronomian ja muodin keskuksista.[7]
Pariisi sijaitsee pohjoisessa Ranskassa Seine-joen varrella niin sanotussa Pariisin altaassa, 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein maastonkohta kaupungin rajojen sisäpuolella on 130 metriä korkea Montmartren kukkula kaupungin pohjoisosassa. Kaupungin keskustassa sijaitsee kaksi saarta, Île de la Cité ja Île Saint-Louis.[8]
Seine virtaa kaupungin läpi idästä länteen. Sen vuoksi joen pohjoispuolta sanotaan tavallisesti Oikeaksi rannaksi (ransk. Rive Droite) ja eteläpuolta Vasemmaksi rannaksi (Rive Gauche). Oikealla rannalla on vanhastaan ollut kaupungin liike-elämän keskus. Vasen ranta sen sijaan on tullut tunnetuksi ennen kaikkea kulttuurin keskuksena, jonka keskeisin osa on perinteinen yliopistokaupunginosa Quartier latin.
Pariisin esikaupunkeja ovat muun muassa Boulogne-Billancourt, Argenteuil, Versailles, Montreuil, Saint-Denis, Nanterre ja Vitry-sur-Seine. Varsinaisen Pariisin kaupungin pinta-ala on 105,4 neliökilometriä, joka on alle puolet Helsingin maapinta-alasta. Jos ei lasketa mukaan kaupungin laitaman suuria Bois de Boulognen ja Bois de Vincennesin puistoja, kaupungin pinta-ala on vain 86,9 neliökilometriä. Pariisin pieni pinta-ala johtuu siitä, että sen rajoja ei ole puistoalueita lukuun ottamatta laajennettu vuoden 1860 jälkeen. Kaupungin asukkaat käyttävät ympäröiviä suuria metsiä virkistysalueina. Asukastiheys on noin 20 000 asukasta neliökilometriä kohden.
Vuotuinen keskilämpötila on 10,6 °C ja sademäärä 650 millimetriä. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen päivän ylin lämpötila on 24,4 ja 24,6 °C, ja kylmin tammikuu, keskimääräinen alin 2,5 °C. Sateisinta on toukokuussa 65 millimetriä), kuivinta helmikuussa (44 millimetriä).[9]
|
Pariisin ilmastotilastoa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eläimistö
Pariisista puhuttaessa ei usein mainita eläimiä, koska niitä ei tiiviin asutuksen myötä ole merkittävästi. Koiriakaan ei sallita joka puolella Pariisia.[10] Pariisin viranomaisten vuonna 2008 tekemän arvion mukaan kaupungin rottapopulaatio kattaa yli kahdeksan miljoonaa yksilöä.[11]
Yksittäisiä susihavaintoja raportoidaan Pariisin esikaupungeissa säännöllisin väliajoin.[12] Metropolialueelle levinneet sudet vaeltavat kuitenkin lähinnä yksin. Susien tarkkailuun keskittyvän ryhmän, Alliance avec les loupsin, puheenjohtaja Manoël Atman ja Observatoire du loup kertoivat vuonna 2017, että sudet harhailevat vapaasti Yvelinesin ja Essonnen departementtien välillä.[13][14] Ensimmäisen kerran susia havaittiin noin 320 kilometrin päässä Pariisista vuonna 2016.[12] ”Voimme varmuudella sanoa, että siellä on kiertänyt kolme sutta viime vuoden toukokuusta lähtien. Kolmas vaeltaa yksin”, totesi Atman vuoden 2017 tammikuussa.[13] Susien toimintaa läheltä seuraava Troy Bennett kertoi BBC:lle jo lokakuussa 2015, että sudet siirtyvät rauhoituksen myötä Ranskan pohjoisosiin, muun muassa Pariisiin.[12]
Varhaisasutuksesta roomalaisaikaan
Pariisin alueelta on löytynyt todisteita ihmisasutuksesta noin vuodelta 7600 eaa., mutta ensimmäinen asutuskeskus rakennettiin 200-luvun eaa. loppuun mennessä Île de la Citén saarelle.[15] Se oli kelttiläisen pariisien heimon kalastajakylä.[16]
Roomalaiset valtasivat Gallian sodan usiden vuosien taistelujen jälkeen Pariisin 52 eaa. Roomalaiset perustivat Seinen vasemmalle rannalle Lutetian. Siitä kasvoi noin 8 000 asukkaan kaupunki, vaikka se ei ollutkaan provinssinsa pääkaupunki.[16] Aluksi kaupungin nimi oli Lutetia Parisiorum tai Lutetia, joka tarkoittaa ’soista paikkaa’.
Germaanikansojen hyökkäykset Lutetiaan alkoivat 100-luvun lopulla, ja vasemman rannan kaupunki tuhottiin 200-luvun puolivälissä.[15] Asukkaat pakenivat Île de la Citélle ja linnoittivat sen.[16] Kristinusko levisi kaupunkiin 200-luvulla, ja Pariisin ensimmäisen piispaksi on sanottu pyhää Dionysiusta. Kaupunkia alettiin kutsua nimellä Paris 300-luvun alussa.[15]
Frankkien pääkaupungiksi
Klodvig I:n johtamat saalilaiset frankit olivat 400-luvun loppuun mennessä vallanneet Pariisin gallialaisilta. He tekivät siitä pääkaupunkinsa.[15] Frankkien kaudella kaupunki alkoi taas laajeta, ja silloin rakennettiin muun muassa Saint-Germain-des-Prés’n ja Saint-Denis’n luostarit.[17] Merovingeja seuranneet karolingit jättivät Pariisin kreivien haltuun.[15] Kaarle Suuri (768–814) siirsi pääkaupunkinsa Pariisista Aacheniin, ja Pariisi jäi ilman kunnollista puolustusta. Viikingit hyökkäsivät 800-luvulla kaupunkiin useita kertoja.[17]
Pariisin merkitys alkoi kasvaa uudestaan, kun kreivi Hugo Capet valittiin 987 frankkien kuninkaaksi ja Pariisista tuli kapetingien dynastian keskuspaikka.[15] Kaupunki hyötyi keskeisestä paikastaan joen varrella. Ensimmäiset killat perustettiin 1000-luvulla.[17] Kruunu myi 1141 tärkeimmän sataman kauppiaille, ja Ludvig VII antoi niille jokikaupan monopolin.[15] Marais’n suoalue kuivattiin maataloutta varten, ja vuonna 1183 perustettiin Les Hallesin ruokatori. Louvren palatsi rakennettiin 1200-luvulla rantalinnoitukseksi.[17] Filip II (valtakausi 1179–1223) päällysti teitä, laajensi muuria ja tunnusti vuonna 1200 virallisesti Pariisin yliopiston. Sen myötä alkoi myös Pariisiin jako kolmeen osaan, oikealla rannalla oli kauppiaat, linnoitus Île de la Citélla ja vasemmalla rannalla yliopisto sekä akatemia.[18]
Pariisin kehitystä hidastivat 1300- ja 1400-luvuilla satavuotinen sota (1337–1453) ja musta surma (1348–1449). Näiden Pariisissa syntyi myös sisäisiä levottomuuksia.[18] Burgundin herttuakunta liittoutui vuonna 1420 englantilaisten kanssa ja valtasi Pariisin. Englannin Henrik VI:stä tuli 1422 myös Ranskan kuningas, ja lapsikuninkaan sijaishallitsijaksi valittiin John Plantagenet. Pariisi oli koko ajan ranskalaisten piirittämänä. Jeanne d’Arcin johdattamat ranskalaisjoukot olivat voittaneet Englannin Orléansin taistelussa, mutta Pariisia hän ei vuonna 1429 onnistunut valtaamaan. Pariisi palasi ranskalaisille vasta 1436.[19][18]
Renessanssista eteenpäin
Italialainen renessanssi alkoi 1500-luvun alussa levitä Ranskaan. Sen vaikutus oli erityisen voimakas Frans I:n aikana 1515–1547. Frans palautti Pariisin myös kuninkaallisten keskeisimmäksi asuinpaikaksi. Louvren palatsia kehitettiin kuninkaallisia varten, ja Katariina de’ Medici rakennutti Tuileries’n palatsin.[20]
Ranskan uskonsodat käynnistyivät 1500-luvun puolivälissä katolisten ja hugenottien välille. Pariisissa tapahtui niiden aikana Pärttylinyön verilöyly (1572) ja barrikadien päivä (1588). Henrik IV:stä tuli Ranskan kuningas 1589. Pariisin katoliset eivät hyväksyneet protestanttista kuningasta, ja Henrik piiritti vuonna 1590 kaupungin. Piiritys ei onnistunut, mutta kaupunki alistui Henrikille vasta 1594 tämän käännyttyä katolisuuteen.[20][19]
Pariisi laajeni entisestään Ludvig XIII:n hallintokaudella 1610–1643. Kuningataräiti Maria de’ Medici rakennutti kaupunginmuurien ulkopuolelle Luxembourgin palatsin sekä Cours-la-Reinen valjakkovaunuille. Île Saint-Louis’n saari muodostettiin yhdistämällä kaksi luonnollista saarta.[20]
”Aurinkokuningas” Ludvig XIV astui valtaan viisivuotiaana 1643.[19] Hänen aikanaan puhkesi Fronde-kapina, jossa aateliset ja porvaristo nousivat vastustamaan kuninkaanvaltaa. Tämän vuoksi kuninkaanpalatsi siirrettiin läheiseen Versailles’n kaupunkiin.[21] Ludvig XIV:n aikana Pariisia ympäröineet kaupunginmuurit purettiin, ja niiden paikalle rakennettiin Pariisin ensimmäiset bulevardit.[22] Champs-Élysées hahmoteltiin 1667. Pariisin uudistumisesta vastasi pitkälti kuninkaan rakennusten tarkastaja Jean-Baptiste Colbert.[20]
Pariisin muurien ulkopuolelle oli muodostunut joukko esikaupunkeja, joista käytettiin nimitystä faubourg. Ne liitettiin vuonna 1701 virallisesti Pariisiin.[23] 1780-luvulla kaupunki ympäröitiin lähinnä tullivalvontaa varten uusilla muureilla,[24] ja myös Pariisin suuri Riemukaari rakennettiin muurien varrelle.[25]
Vallankumouksesta Pariisin modernisoitumiseen
Ranskan vallankumous alkoi Pariisissa Bastiljin valtauksella 14. heinäkuuta 1789. Pariisi oli muutenkin vallankumouksen tapahtumapaikkana. Tuileries’n palatsin valtaus 10. elokuuta 1792 johti monarkian lakkauttamiseen, ja kuningas Ludvig XVI teloitettiin Vallankumouksen aukiolla 21. tammikuuta 1793. Pariisi kärsi vuosina 1793–1794 pahimmasta terrorin ajasta ja useista vallankaappauksista. Brumairekuun 18. päivän vallankaappauksen jälkeen Napoleon I nousi valtaan vuonna 1799.[26]
Napoleonin noustua Ranskan ensimmäisen keisarikunnan keisariksi hän rakennutti 1806 Pariisiin Étoilen ja Carrouselin riemukaaret. Kaupunkiin rakennettiin myös monia julkisia rakennuksia sekä siltoja, kanavia ja riemukaaria. Pariisin tuli 1800-luvun alkupuolella myös kaasuvalot ja kaupungissa alkoi 1828 hevosbussiliikenne ja 1837 Pariisiin saapui ensimmäinen rautatie.[26] Viimeiset Pariisia ympäröivät puolustusmuurit rakennettiin 1840-luvulla vielä joitakin kilometrejä edellisiä ulommaksi.[27] Alkujaan ne sijaitsivat selvästi kaupungin rajojen ulkopuolella, mutta vuoden 1860 alueliitoksessa ne tulivat kaupungin rajaksi.[25] Muurien paikkeilla kaupunkia kiertää nykyään Périphérique-moottoritie.[27]
Monet Pariisin osat eivät olleet vuosisatoihin kehittyneet, kun Napoleon III määräsi Seinen prefektin Georges Eugène Haussmannin uudistamaan kaupunkia.[26][28] Haussmannin kaupunkiuudistuksissa monet keskeiset osat rakennettiin uudelleen.[29] Samalla purettiin paljon keskiaikaista Pariisia. Tieverkostoa uudistettiin kaoottisista kapeista kujista suoriin ja leveisiin katuihin.[30] Haussman suunitteli bulevardeja vanhojen slummien läpi ja modernisoi viemäri- ja vedenottojärjestelmän.[28]
Ranskan–Preussin sodan (1870–1871) aikana preussin joukot piirittivät Pariisia, ja sen jälkeen kaupungissa syntyi taisteluita niin sanottujen radikaalien pariisilaisten eli kommunardien ja Ranskan hallituksen välillä. Kommunardit ottivat kaupungin haltuun ja perustivat Pariisin kommuunin, joka kaatui vasta vuoden 1871 lopulla. Pariisi oli 1871 kaaoksessa, ja monia ihmisiä teloitettiin sekä monia rakennuksia tuhoutui.[31]
Pariisissa jatkettiin taas Haussmannin uudistuksia 1870-luvulla Ranskan kolmannen tasavallan aikana. Kaupunki sai järjestettäväkseen myös vuoden 1878, 1889 ja 1900 maailmannäyttelyt. Palais du Trocadéro rakennettiin 1878, Eiffel-torni 1889 sekä Grand Palais ja Petit Palais 1900.[28]
Maailmansodat
Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset tykit ja zeppeliinit vaurioittivat kaupunkia. Marnen ihmeen eli Marnejoella saavutetun torjuntavoiton ansiosta saksalaisten eteneminen pysähtyi aivan Pariisin lähellä. 1900-luvun kenties merkittävin käännekohta, vuoden 1919 rauhankonferenssi, toi poliittiset johtohahmot ympäri maailman kuudeksi kuukaudeksi Pariisin kaduille solmimaan traagisesti epäonnistuneet Versailles’n rauhanehdot.
Toisessa maailmansodassa Ranskan hallitus julisti vuonna 1940 Pariisin avoimeksi kaupungiksi, poistui sieltä ja jätti sen saksalaisten miehitettäväksilähde?. Lähes puolet pariisilaisista pakeni kaupungista.[32] Pariisi säilyi kuitenkin melko vaurioitumattomana Saksan miehitysvallan aikana. Kaupunki oli myös Ranskan vastarintaliikkeen keskuspaikkoja.[28] Normandian maihinnousu kesäkuussa ja maihinnousu Etelä-Ranskaan 15. elokuuta edelsivät Pariisin vapautusta. Liittoutuneet, joita johtivat Vapaan Ranskan joukot, etenivät Pariisiin 25. elokuuta.[32]
Sotien jälkeen
Vuoden 1968 opiskelijakuohunnan maineikkaimmat mielenosoitukset ja mellakat koettiin Pariisissa. Mielenosoitukset alkoivat hajanaisesti Pariisin Latinalaiskorttelista, josta ne laajenivat ympäri valtiota. Mellakat nopeuttivat Ranskan yhteiskunnan modernisointia, ja Pariisissa ne toivat huomiota taloudellisille ja yhteiskunnallisille ongelmille.[33]
Pariisia kehitettiin huomattavasti 1900-luvun lopulla, ja sinne rakennettiin muun muassa Pompidou-keskus ja Orsayn taidemuseo. Bercyyn, La Villetteen ja La Défenseen nousi puolestaan isoja toimistokomplekseja. Presidentti Franƈois Mitterrand edisti monien niin sanottujen suurprojektien toteuttamista Ranskan kulttuurin ja talouden aseman merkeiksi. Näitä olivat muun Louvren lasipyramidi ja Ranskan kansalliskirjasto.[33]
Pariisin on muuttanut 1900-luvun lopun jälkeen huomattavasti siirtolaisia Afrikasta, Lähi-idästä, Karibiasta ja muualta Euroopasta. Muuttajat ovat tehneet Pariisista taloudellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisemman, mutta varsinkin kaupungin suurissa cités-asuntokomplekseissa on noussut myös levottomuuksia korkean työttömyyden ja huonojen yhteiskunnallisten olojen takia. Ranskan lähiöiden mellakat 2005 alkoivat Pariisin esikapunkialueilta ja levisivät koko maahan. Muslimiterrorismin uhka on kasvanut, kun lähiöiden nuoret muslimit ovat radikalisoituneet. Vuoden 2015 tammikuussa Charlie Hebdon isku hyökättiin Charlie Hebdo -satiirilehden toimistoon ja marraskuussa ainakin 130 ihmistä kuoli terrori-iskujen aallossa.[33]
Pariisilla on oma kunnallishallintonsa, jonka johdossa on pormestari ja kaupunginvaltuusto.[34] Sen pormestariksi eli määriksi valittiin vuonna 2020 uudelle kuusivuotiskaudelle Anne Hidalgo.[35] Kaupunginvaltuustossa on 163 jäsentä, ja ne valitaan suoralla kansanvaalilla kuudeksi vuodeksi.[36] Valtuusto puolestaan valitsee pormestarin.[37]
Pariisin nykyinen pormestarijohtoinen järjestelmä luotiin vasta 1975, ja ensimmäinen uuden mallin mukainen pormestari valittiin 1977. Pariisi oli vuodesta 1871 asti ollut departementin prefektin alaisuudessa, joten sillä ei ollut samanlaista itsehallintoa kuin muilla Ranskan kunnilla.[34]
Pariisi jakaantuu kahteenkymmeneen hallinnolliseen alueeseen eli kaupunginosaan (arrondissements), jotka on numeroitu spiraalinmuotoisesti sisältä ulospäin, pienimmät numerot sijaitsevat siis kaupungin keskustassa. Kullakin on oma alipormestarinsa (Maire d’Arrondissement).[34] Järjestyksessä alueet ovat Louvre, Bourse, Temple, l’Hôtel de Ville, Panthéon, Luxembourg, Palais Bourbon, l’Élysée, l’Opéra, l’Entrepôt, Popincourt, Reuilly, Gobelins, l’Observatoire, Vaugirard, Passy, Batignolles-Monceaux, Butte-Montmartre, Buttes-Chaumont ja Ménilmontant. Jokainen arrondissement on jaettu neljään osaan (Quartiers), jotka on numeroitu yhdestä kahdeksaankymmeneen. Numerot 1–4 kuuluvat ensimmäiseen piiriin, 5–8 toiseen ja niin edelleen.lähde?
Pariisin kaupunki on oma departementtinsa, osa Île-de-Francen aluetta. Vuoteen 1964 asti Pariisi kuului lähimpine esikaupunkeineen Seinen departementtiin, muu osa Pariisin lähialueesta Seine-et-Marnen ja Seine-et-Oisen departementteihin. Uudistuksessa nämä jaettiin pienempiin osiin, ja nykyään Pariisin seutu koostuu kahdeksasta departementista. Jako on pikemminkin kasvattanut kuin poistanut hallinnon ongelmia. Kolme departementtia (Hauts-de-Seine, Seine-Saint-Denis ja Val-de-Marne) muodostavat renkaan Pariisin departementin ympärille. Tätä kutsutaan usein nimellä ”pieni rengas”, kun etäisemmät esikaupungit muodostavat vastaavasti niin sanotun suuren renkaan.lähde?
Luettelo Pariisin pormestareista
- Jean Sylvain Bailly: 15. heinäkuuta 1789 – 18. marraskuuta 1791
- Jérôme Pétion: 18. marraskuuta 1791 – 15. lokakuuta 1792
- Philibert Borie: 7 – 13. heinäkuuta 1792 virkaatekevä
- René Boucher: 15. lokakuuta – 2. joulukuuta 1792 virkaatekevä
- Henri Lefèvre d’Ormesson: 21. marraskuuta 1792 vetäytyi virasta
- Nicolas Chambon: 1. joulukuuta 1792 – 4. helmikuuta 1793
- Jean-Nicolas Pache: 14. helmikuuta 1793 – 10. toukokuuta 1794
- Jean-Baptiste Fleuriot-Lescot: 10. toukokuuta – 17. heinäkuuta 1794*
- Louis-Antoine Garnier-Pages: 24. helmikuuta – 5. maaliskuuta 1848
- Armand Marrast: 9. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1848*
- Étienne Arago: 4. syyskuuta 1870 – 15. marraskuuta 1870
- Jules Ferry: 15. marraskuuta 1870 – 5. kesäkuuta 1871*
- Jacques Chirac: 20. maaliskuuta 1977 – 16. toukokuuta 1995
- Jean Tiberi: 22. toukokuuta 1995 – 24. maaliskuuta 2001
- Bertrand Delanoë: 25. maaliskuuta 2001 – 5. huhtikuuta 2014
- Anne Hidalgo: 5. huhtikuuta 2014 –
Pariisissa ei ollut pormestaria vuosina 1794–1848, 1848–1870, 1871–1977. lähde?
Vaakuna
Pariisin vaakuna juontaa juurensa vuoteen 1358, jolloin kuningas Kaarle V asetti sen. Tähän viittaavat vaakunakilven yläosan kultaiset vaakunaliljat sinisellä pohjalla, jotka ovat perinteisesti symboloineet Ranskan kuningasta. Vaakunakilven alaosan hopeinen alus hopeisilla aalloilla punaisella pohjalla viittaa Marchands de l'eau -ammattikuntalaitokseen, joka hallitsi keskiajalla kaupunkia. Vaakunan alapuolella nauhassa lukee kaupungin latinankielinen motto ”Fluctuat nec mergitur” ('huojuu, vaan ei huku'), joka osaltaan viittaa myös laivaan. Vaakunaan on liitetty seuraavat ansiomerkit: ”Légion d'honneur”, ”croix de Guerre 1914–1918” ja ”croix de la Libération”. Vaakunan yllä on viisisakarainen kultainen muurikruunu ja vaakunakilven vasemmalla puolella on tammen oksa ja oikealla laakeripuun oksa.lähde?
Pariisin vaakuna.
Pariisin nykyinen vaakuna (1358).
Pariisin vaakuna ensimmäisen keisarikunnan aikana (1811–1814).
Toisen tasavallan aikainen Pariisin vaakuna.
_revised.svg)
Suur-Pariisi on Lontoon ohella Euroopan suurin talouskeskus. Pariisi on maailmankaupunki sekä merkittävä finanssikeskus ja sen bruttokansantuote on noin 572 miljardia euroa (48 400 euroa asukasta kohti vuonna 2010. Kaupungin talouden keskus (La Défense) on Euroopan suurin talouskeskus ja Pariisin pörssi (Euronext) on Euroopan toiseksi suurin pörssi. Ranskalaisten yhtiöiden pääkonttoreista 40 prosenttia sijaitsee Pariisissa. Työttömyysaste alueella on 8,3 prosenttia (2011).lähde?
Pariisin departementin merkittävimmät toimialat ovat yrityspalvelut, kauppa ja yksityispalvelut, jotka muodostavat kaksi kolmasosaa Pariisin taloudesta. Teollisuuden osuus on vain seitsemän prosenttia. Turismi on kaupungille merkittävä tulonlähde. Pariisi on jo useamman vuoden takaa maailman suosituin turistikaupunki. Se tuo 3,1 miljardia euroa vuodessa ja luo 50 000 työpaikkaa.lähde?
Pariisi on Ranskan moottori-, rauta- ja maantieverkoston keskus. Päärautatieasemat ovat Gare du Nord, Gare Montparnasse, Gare de l’Est, Gare de Lyon, Gare d’Austerlitz ja Gare Saint-Lazare. Pariisin yhdistää Lontooseen kanaalin tunnelin kautta liikennöivä Eurostar-juna. Pariisin jokisatama on Marseillen ja Le Havren jälkeen Ranskan kolmanneksi tärkein satama.lähde?
Pariisin tieliikenne on pahamaineisen hidasta ja ruuhkautunutta. Kaupunkia ympäröi kehätie Périphérique ja kaksi ulompaa moottoritiekehää A86 ja A104 Francilienne.lähde?
Kaupunginjohtaja Delanoën kaudella kaupunkiin rakennettiin satoja kilometrejä bussikaistoja ja yksityisautoilun määrää vähennettiin huomattavasti. Myös Seinejoen varrella kulkevia autoteitä on yhä enemmän otettu virkistyskäyttöön, muun muassa sunnuntaisin. Kesällä rantakadulla on ollut vuodesta 2003 alkaen keinotekoinen hiekkaranta. Pyöräilyn merkitys Pariisissa on lisääntynyt viime vuosina. Keskustan alueella on satoja kilometrejä pyöräteitä, jotka osittain on yhdistetty bussikaistojen kanssa. Pyöriä on tarjolla halvalla turisteille sekä kaupunkilaisille. Pariisin pormestari Bertrand Delanoën johdosta kaupunkiin on sijoitettu useita edullisia pyöränvuokrausautomaatteja.lähde?
Kaupungissa on tiheä metroverkko Métro (16 linjaa), joka avattiin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, ja suuri määrä bussilinjoja. Metrolinjaa 14 kutsutaan nimellä méteor eli meteoriitti, se on täysin automatisoitu ja se kulkee ilman kuljettajaa. Asukkaita palvelevat myös nopeat RER-lähijunat.lähde? Raitiovaunut tulivat takaisin kaupunkikuvaan vuonna 1992, kun Pariisia ympäröivän kehän ensimmäinen vaihe valmistui. Julkista liikennettä hoitaa RATP[38].
Suur-Pariisissa on useita lentoasemia: Charles de Gaullen lentoasema (lähellä Roissy-en-Francea) ja Orlyn lentoasema (Pariisin eteläpuolella) ovat niistä vilkkaimmat. Kolmas ja paljon pienempi kenttä sijaitsee Beauvais’n kaupungissa, 70 kilometriä Pariisista pohjoiseen. Tätä vanhinta Le Bourgetin lentoasemaa käyttävät yksityiskoneet ja ilmailunäytökset. Siellä on myös ilmailumuseo. Lisäksi Beauvais-Tillén lentoaseman liikenne on viime vuosina vilkastunut halpalentoyhtiöiden myötä.lähde?
Väestörakenne
Pariisin asukasluku vuonna 2021 oli 2 133 111. Kaupungin väkiluku on vähentynyt vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2015 asukkaita oli 2,206 miljoonaa.[3]
Pariisin asukasluku oli korkeimmillaan vuonna 1921, jolloin siellä asui 2,91 miljoonaa asukasta. Kaupunkiin oli vuosikymmenien ajan virrannut ihmisiä muualta Ranskalta teollisuustöiden perässä. Vuonna 1954 asukkaita oli veilä 2,85 miljoonaa, mutta sen jälkeen alkoi väestön nopea vähentyminen. Pariisi menetti vuosien 1968–1999 aikana 720 000 asukasta. Väestörakenne muuttui tuona aikana, kun lapsiluku pieneni ja yksin asuvien määrä kasvoi. Pariisin ulkopuolella oleviin esikaupunkeihin alettiin rakentaa 1970-luvulla uutta asuntokantaa. Pariisilaisten pako kaupungista suuntautui myös uusiin lähiöihin. 2000-luvun vaihteessa kaupungin väkiluku kääntyi taas uudestaan kasvuun, mutta trendi muuttui taas 2010-luvulla laskusuuntaiseksi. Ennusteiden perusteella Pariisin väkiluku on vakiintumassa 2,2–2,3 miljoonan tienoille.[39]
Pariisin väestötiheys on myös maailman suurin (24 948 asukasta neliökilometrillä, 2006), joka on verrattavissa ainoastaan tiettyihin aasialaisiin suurkaupunkeihin. Esimerkiksi Pariisin 11. arrondissementissa väestötiheys nousee yli 40 000 asukkaaseen neliökilometrillä ja itäisissä kaupunginosissa jopa yli 100 000 asukkaaseen neliökilometrille. Vertailun vuoksi New Yorkin Manhattanin kaupunginosan väestötiheys on noin 25 000 asukasta neliökilometrillä.lähde?
Suurin osa pariisilaista ei ole syntynyt kaupungissa, vaan he ovat muuttaneet Pariisiin muualta Ranskasta. Pariisin asukkaista yli kymmenesosa on syntynyt ulkomailla. Ulkomailla syntynyneistä kolmannes on muuttanut Pariisiin muista Euroopan unionin maista. Suurin maahanmuuttajaryhmä on kuitenkin Pohjois-Afrikasta, Algeriasta, Marokosta ja Tunisiasta tulleet arabit, joita asuu erityisesti Pariisin pohjoisosien köyhemmillä asuinalueilla. Mustista maahanmuuttajista iso osa on tullut Ranskan merentakaisista departementeista Martiniquesta ja Guadeloupesta sekä Länsi- ja Keski-Afrikasta. Mustia sekä kiinalaisia ja turkkilaisia asuu erityisesti Pariisin koillisosissa. Eteläaasialaisia on puolestaan kaakon kaupunginosissa.[40]
Suuri osa pariisilaisista on nimellisti katolilaisia. Musilimivähemmistö on huomattava, ja kaupungissa on useita moskeijoita. 1920-luvulla rakennettu Pariisin suurmoskeija sijaitsee 5. arrondissementissa. Le Marais’n alueella on puolestaan juutalaiskortteli.[40]
Asukasmäärän kehitys
|
|
Valon kaupungiksi nimitetty Pariisi on jo kauan ollut maailman suosituin matkailukohde. Sen asema monien kansainvälisten järjestöjen pääpaikkana sekä taloudellisen, poliittisen ja matkailullisen elämän keskuksena on tehnyt siitä yhden maailman tärkeimmistä kaupungeista. Se on tunnettu kauniista arkkitehtuuristaan, puistokaduistaan ja museoidensa runsaudesta. Monet rakennukset ovat hyvin vanhoja. Kadut ovat, leveitä puistokatuja lukuun ottamatta, yleensä kapeita ja niitä reunustavat kaupat ja pikkuliikkeet.lähde?
Seinejoki kulkee kaupungin läpi muodostaen kaaren lounaasta kaakkoon ja jakaa kaupungin kahteen osaan: niin sanottuun oikeaan rantaan pohjoisessa ja vasempaan etelässä. Joen ylittää yli kolmekymmentä siltaa, joista vanhin on Pont-Neuf, joka yhdistää mantereen Île de la Citén saareen. Pariisi sisältää myös kaksi suurta viheraluetta: Bois de Boulogne, jonka pinta-ala on 846 hehtaaria, sijaitsee lännessä, Bois de Vincennes (995 hehtaaria) idässä. Muista puistoista kuuluisimmat ovat Tuileries'n puisto (Jardin des Tuileries) ja Luxembourgin puisto (Jardin du Luxembourg). Lisäksi on useita näitä pienempiä puistoja ja viheralueita.lähde?
Pariisin tärkeimmät nähtävyydet keskittyvät ydinkeskustaan. Kaupungin sydämessä Île de la Citén saarella sijaitsevat Notre Damen katedraali (Notre-Dame de Paris), Pariisin vanhin sairaala Hôtel-Dieu de Paris sekä Pariisin oikeuspalatsi (Palais de Justice), jonka yhteydessä ovat keskiaikainen kappeli Sainte-Chapelle ja historiallinen vankila Conciergerie. Muista Pariisin kirkoista tärkeimpiä ovat Saint-Germain-des-Prés, Montmartren Sacré-Cœur, Saint-Sulpice, Saint-Eustache ja La Madeleine.
Louvre taidekokoelmineen on itseoikeutetusti Pariisin palatseista tunnetuin. Se on toiminut taidemuseona vuodesta 1791. Muita palatseja ovat Palais-Royal, presidentin virka-asunto Palais de l'Élysée, parlamentti Palais-Bourbon, Palais du Luxembourg ja 1900 maailmannäyttelyyn rakennettu Petit Palais. Napoleonin hauta sijaitsee Invalidikirkossa Hôtel des Invalidesissa. Pääkatu Avenue des Champs-Élysées kulkee kahden aukion välillä: Place Charles de Gaullen ja Place de la Concorden, joista edellisellä kohoaa Riemukaari ja jälkimmäisellä Luxorin obeliski. Lukemattomista museoista on Louvren lisäksi mainittava taidemuseo Musée d'Orsay, nykytaiteen museo Centre Georges-Pompidou, Musée du Montparnasse, keskiaikaisen taiteen museo Musée de Cluny sekä Musée Picasso.
Pariisin maamerkki on Eiffel-torni. Se rakennettiin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889 ja sen huipulta on mahdollista nähdä jopa 80 kilometrin päähän. Taiteilijoiden alueina on perinteisesti pidetty Montparnassen ja Montmartren ohella Latinalaiskorttelia (Quartier Latin), jossa sijaitsevat suurmiesten hautapaikkana tunnettu Panthéon sekä Pariisin yliopisto päärakennus Sorbonne. Oikeastaan yliopisto on jaettu kolmeksitoista itsenäiseksi yliopistoksi, ja opiskelijoita siellä on noin 300 000.lähde?
Pariisissa on myös maailman toiseksi suurin kirjasto Bibliothèque nationale de France.
Monumentteja ja rakennuksia
- Eiffel-torni
- Riemukaari (Arc de Triomphe)
- Notre Damen katedraali
- Sainte-Chapelle
- Église de la Madeleine
- Hôtel de Ville, kaupungintalo
- Vapaudenpatsas[lower-alpha 1]
- Sacré-Cœur -basilika
- Palais Garnier – Pariisin ooppera
- Hôtel des Invalides
- Panthéon
- Sorbonne – Pariisin yliopistojen päärakennus
Museoita
- Musee du Louvre (Louvre)
- Musée d’Orsay
- Musée du quai Branly
- Pompidou-keskus
- Musée Rodin
- Musée du Montparnasse
- Musée de Cluny
- Musée Picasso
- Ilmailumuseo Musée de l’air et de l’espace Le Bourget’n lentokentällä
- Merimuseo Musée National de la Marine Palais de Chaillot’n tiloissa
- Tiedemuseo Cité des sciences et de l’industrie
Katuja, kaupunginosia ja muita paikkoja
- Montmartre
- Montparnasse
- Pariisin katakombit
- Champs-Élysées
- Père-Lachaisen hautausmaa
- Cimetière de Montmartre
- Cimetière du Montparnasse
- Cimetière de Passy
- Latinalaiskortteli
- Le Marais
- Pariisin metro
- Place de la Concorde
- Place de la Bastille – Bastilji
- Rue de Rivoli -kauppakatu
- La Samaritaine -tavaratalo
- Pigalle
- Moulin Rouge -kabaree
Pariisin liepeillä
- Versailles’n palatsi, aurinkokuningas Ludvig XIV:n rakennuttama loistelias palatsi Pariisin ulkopuolella
- Disneyland Paris, Pariisista noin 30 kilometriä itään
- Parc Astérix Pariisista pohjoiseen
- Fontainebleau, François I:n muokkaama linna sekä eriskummalliset hiekkakivimuodostelmat ympäröivässä metsässä, Pariisista noin 60 kilometriä
- Barbizon, Fontainebleaun lähettyvillä sijaitseva impressionistien suosima kylä
- La Défense – liikekaupunginosa
Pariisissa on arvostettuja tiede- ja teknologiayliopistoja (Institut polytechnique de Paris, Université Paris Cité, Université Paris-Saclay, Sorbonne Université), valtiotieteen (Sciences Po)[43] johtamista (HEC Paris, ESSEC Business School, ESCP Business School, Insead)[44] ja myös eri tieteenaloja (PSL Research University).[45]
Pariisissa pidetään vuosittain Ranskan avoin tennisturnaus, joka kestää toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun. Pariisi on myös Ranskan ympäriajon eli Tour de France -pyöräilykilpailun maali. Olympialaiset järjestettiin kaupungissa vuosina 1900, 1924 ja 2024. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Pariisissa vuonna 2003 ja Euroopan-mestaruuskilpailut vuonna 1938. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1998 järjestettiin Ranskassa ja finaali Pariisin Stade de France -stadionilla. Pariisin liepeillä sijaitsee Euroopan suurin ravirata Hippodrome de Vincennes.
Tunnettuja urheiluseuroja
- Paris Saint-Germain, jalkapallo
- Stade Français, rugby
- Paris-Levallois Basket, koripallo
- Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista pariisilaisista
Pariisilla on vain yksi ystävyyskaupunki, Rooma. Tästä huolimatta Pariisilla on useita partnerikaupunkeja ympäri maailmaa. Tämän lisäksi kaupungissa sijaitsee useita kansainvälisten järjestöjen päämajoja, kuten ESA, Unesco ja OECD. Myös Naton päämaja sijaitsi Pariisissa ennen kuin se siirrettiin Brysseliin.lähde?
Ystävyyskaupungit
- 1956: Rooma (Seule Paris est digne de Rome; seule Rome est digne de Paris / Solo Parigi è degna di Roma; Solo Roma è degna di Parigi / 'Vain Pariisi on Rooman arvoinen; Vain Rooma on Pariisin arvoinen')
Partnerikaupungit
Alla luettelo Pariisin partnerikaupungeista. Ensin vuosiluku, sen jälkeen kaupunki tai kaupungit.[46]
- 1958: Kioto
- 1982: Tokio
- 1985: Kairo
- 1987: Amman, Berliini, Sanaa
- 1991: Soul
- 1992: Beirut, Moskova
- 1995: Jakarta
- 1996: Chicago, San Francisco
- 1997: Riad, Peking, Pietari, Praha, Santiago, Tbilisi
- 1998: Jerevan, Lissabon, Sofia, Sydney
- 1999: Buenos Aires, México, Varsova
- 2000: Ateena, Madrid, Washington
- 2001: Lontoo, Porto Alegre
- 2002: Geneve
- 2003: Alger, Québec
- 2004: Casablanca, São Paulo, Rabat, Tunis
- 2005: Kööpenhamina
- 2006: Montreal
- Eiffelin suunnittelema pieni prototyyppi New Yorkin vapaudenpatsaasta, jonka Ranska lahjoitti Yhdysvalloille.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
