From Wikipedia, the free encyclopedia
Kaarle V Viisas (ransk. Charles le Sage); (21. tammikuuta 1338 Vincennes´n linna – 16. syyskuuta 1380 Beauté-sur-Marne'n linna, Ranskan kuningaskunta) oli Ranskan kuningas vuosina 1364–1380.[1]
,_basilique,_gisant_de_Charles_V_sculpté_lorsqu'il_avait_27_ans_1.jpg)
Kaarle oli Juhana II Hyvän[1] ja tämän ensimmäisen puolison Jutta Luxemburgilaisen (ransk. Bonne, 1315–1349) vanhin poika, kolmas Valois-sukuinen hallitsija ja ensimmäinen dauphin. Hänellä oli kymmenen täysisarusta ja kuusi puolisisarusta.
Heistä Ludvig (1339–1384) Anjoun herttua avioitui Marie de Blois-Châtillonin kanssa, Juhana (1340–1416) Berryn herttua avioitui Jeanne d’Armagnacin kanssa, Filip II Rohkea (1342–1404) Burgundin herttua avioitui Margareeta Flanderilaisen kanssa, Jeanne (1343–1373) avioitui Navarran kuninkaan Kaarle II Pahan kanssa, Marie (1344–1404) avioitui Barin herttuan Robert I:n kanssa ja Isabelle (1348–1372) avioitui Milanon herttuan Gian Galeazzo Viscontin (1351–1402) kanssa.
Kaarle joutui 19-vuotiaana kruununprinssinä Poitiers’n taisteluun vuonna 1356, vaikka hänellä ei ollut lainkaan sotilaskokemusta. Kun kuningas Juhana II joutui tällöin englantilaisten vangiksi, piti Kaarlen toimia sijaishallitsijana vuosina 1356–1360. Kaarle kietäytyi maksamasta englantilaisten vaatimia lunnaita. Edelleen Kaarlen oli taisteltava Kaarle Navarralaista vastaan Ranskan sisällä ja pakenemaan Pariisista jacqueriekapinan mellakoita. Hän otti opikseen edellisten taistelujen virheistä ja varoi avoimia kenttätaisteluja englantilaisia vastaan.[2]
Hallituskaudellaan Kaarle V:llä oli hyviä neuvonantajia, joita kutsuttiin marmoseteiksi, ja hän onnistui kääntämään Ranskalle siihen asti katastrofaalisen satavuotisen sodan kulun. Entisten yltiöpäisten ritarirynnäköiden sijaan Kaarle V suostui vain pieniin taisteluihin. Hänen konnetaabelikseen nimittämänsä Bertrand du Guesclin oli alhaisaatelia ja saavuttanut asemansa yksinomaan ansioillaan.[2]
Tämä ärsytti sekä omaa ritariylimystöä että Edvard III:a, joka haukkui Kaarle V:tä ”mokomaksikin asianajajaksi”. Kaarle V sanoi, että jos hän kerran on asianajaja, niin siinä tapauksessa hän haastaa Englannin oikeuteen. Vuoteen 1374 mennessä Ranska oli vallannut takaisin suurimman osan Englannin voittamista alueista. Kaarle kuoli kädessään olevaan pitkäaikaiseen paiseeseen vuonna 1380 ja häntä seurasi valtaistuimelle alaikäinen poika, 11-vuotias Kaarle VI.
Kaarle avioitui 12-vuotiaana vuonna 1350 samanikäisen Jeanne de Bourbonin (1338–1378) kanssa, joka oli Bourbonin herttua Pierre I:n ja Isabelle de Valois'n tytär. Hänen setäpuolensa oli Filip VI. Koska he olivat keskenään pikkuserkkuja avioliitolle tarvittiin paavin lupa.
Kuningatar Jeannea kuvailtiin henkisesti hauraaksi, ja toisen poikansa Louisin syntymän jälkeen vuonna 1373 hänen mieleterveydensä järkkyi vakavasti. Tämä huolestutti suuresti Kaarle V:tä, joka teki pyhiinvaelluksen ja rukoili paljon puolisonsa toipumisensa puolesta. Kun Jeanne toipui ja palasi normaaliin mielentilaansa vuonna 1373, Kaarle V nimitti hänet lailliseksi holhoojaksi ja Ranskan valtionhoitajaksi, jos hän itse kuolee ja jos hänen poikansa ja perillinen ovat vielä alaikäisiä. Kuningatar Jeannen kuoltua muutama päivä nuorimman tyttärensä syntymän jälkeen, kuningas Kaarle oli surusta lohduton.
Heille syntyi yhdeksän lasta, joista vain kaksi saavutti aikuisiän.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
