avaruudesta pudonnut kivi From Wikipedia, the free encyclopedia
Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi. Avaruudessa liikkuvaa aurinkokunnan pienkappaletta sanotaan meteoroidiksi, suurempia asteroideiksi.
Maan ilmakehään törmäävä meteoroidi kuumentaa sen eteen kehittyvän iskuaallon muutaman tuhannen asteen lämpöiseksi plasmaksi, joka meteoriitin taakse jäävän vanan kanssa aiheuttaa näyttävän valoilmiön nimeltä meteori ja kappaleen ollessa yli 2 cm halkaisijaltaan, tulipallon. Meteoroidi kuluu ilmanvastuksen aiheuttaman pommituksen ja iskuaallon infrapunasäteilyn aiheuttaman kuumuuden (ablaation) vaikutuksesta pudotessaan ja vain suurikokoinen meteoroidi päätyy maan pinnalle asti. Meteoroidin massa alkaa kulua ablaation vaikutuksesta jo yli 100 km:n korkeudessa. Iskuaallon paine kappaleen etupuolella ja tyhjiö sen takana aiheuttavat nopeutta hidastavan voiman. Kappaleen hidastuvuus kasvaa iskuaallon paineen kasvaessa alemmissa ilmakehän osissa, kappaleen massan vähetessä sen liike-energiaakin katoaa.
Yli kilogramman painoiset kappaleet voivat säilyä ehjinä kulkiessaan ilmakehän läpi. Esimerkiksi 1 000 tonnin painoinen kappale ei hidastu juuri lainkaan ilmakehässä, ja räjähtää maan pinnassa aiheuttaen meteoriittikraatterin. Päivittäin Maan ilmakehään osuu 100 tonnia meteoroideja, joista lähes kaikki kuitenkin tuhoutuvat. On arvioitu, että kerran tuhannessa vuodessa tulee meteoriitti, joka tuottaa halkaisijaltaan 1 km kraatterin.[1]
Maapallolta on löydetty noin 40 000 meteoriittia. Vuosittain Maan pinnalle putoaa noin 30 000 – 80 000 yli 20 gramman painoista meteoriittia.[2] Meteoriiteista noin 99,8 prosenttia on peräisin asteroideista tai komeetoista. Loput 0,2 prosenttia ovat peräisin Kuusta tai Marsista, joista avaruuteen on sinkoutunut kiviä esimerkiksi meteoritörmäyksissä. Kuusta tulleita meteoriitteja tunnetaan vuoteen 2009 mennessä 120 kappaletta, jotka painavat yhteensä 33 kilogrammaa. Marsista tulleita meteoriitteja tunnetaan 34 kappaletta.[3]
Meteoriitteja putoaa melko tasaisesti kaikkialle maapallolle, minkä johdosta niistä yli 60 prosenttia putoaa mereen, josta niitä ei koskaan löydetä.[3] Suurin osa meteoriiteista on löytynyt Etelämantereen jäätiköiltä ja aavikkoerämaista.[4] Aavikolla vesi ei pääse hajottamaan meteoriitteja, ja ne on myös helppo havaita.[3] Suomen alueelta on löydetty viimeisten 200 vuoden aikana 13 meteoriittia.[5]
Massiivinen meteoriittipommitus esti alussa elämän kehittymisen maapallolla vuosimiljardien ajan ja aiheutti katastrofaalisia tuhoja. Iskeymätiheys on nykyisin kuitenkin jo hyvin alhainen ja viimeisin suurtuho tapahtui noin 60 miljoonaa vuotta sitten. Vaara ei kuitenkaan ole kokonaan ohitse, sillä Maapalloa mahdollisesti uhkaavia (NEO) kappaleita on yhä suuri joukkio kiertoradoillaan. Näitä kappaleita etsitään ja niiden ratoja seurataan jatkuvasti. On hyvin harvinaista, että meteoriitti tappaa tai haavoittaa ihmisen. Asutulle alueelle tapahtuneen törmäyksen aiheuttamat suuret tuhot ovat ilmiselviä. Kiinassa arvellaan satoja vuosia sitten kuolleen tuhansia megatörmäyksessä. Talteen saadaan yleensä vain kymmenen sentin luokkaa olevia, muutamien kilojen painoisia kappaleita.
Meteoriitit luokitellaan koostumuksensa mukaan johonkin kolmesta päätyypistä: kivi-, rauta- ja kivi-rautameteoriitteihin. Kivimeteoriitit ovat yleisimpiä, sillä tunnetuista meteoriiteista niitä on noin 94 prosenttia. Rautameteoriitteja on viisi prosenttia ja kivi-rautameteoriitteja yksi prosentti. Päätyyppien sisällä on huomattavaa monimuotoisuutta, ja ne jaetaan edelleen moniin alaryhmiin kemiallisten tai mineralogisten ominaisuuksien tai muodon perusteella.[6]
Kivimeteoriitit muistuttavat Maan kivimateriaalia enemmän kuin rautameteoriitit, ja niiden koostumus muistuttaa peridotiittia. Kivimeteoriitit voidaan jakaa edelleen kondriitteihin ja akondriitteihin. Kondriitteja on kaikista meteoriiteista noin 86 prosenttia. Ne ovat saaneet nimensä niiden sisällä olevista pienistä jyväsistä eli kondreista. Yleisimpiä kondriittimineraaleja ovat muun muassa maasälpä, oliviini, plagioklaasi ja pyrokseeni. Akondriitit muistuttavat vulkaanisia kiviä, ja ne ovat peräisin planeetan tai kookkaan asteroidin pintakerroksista.[7]
Rautameteoriitit ovat peräisin planeetan tai asteroidin ytimestä, joka on vapautunut avaruuteen kyseisen taivaankappaleen tuhoutuessa. Rautameteoriitit ovat muodostuneet pääosin nikkelipitoisesta raudasta, mutta niissä on myös jonkin verran kobolttia ja kuparia.[7] Niiden rakenteeseen vaikuttaa kaksi nikkeli-rautamineraalia. Kamasiitissä on vain vähän nikkeliä, kun taas taeniitissa sitä on runsaasti.[6] Rautameteoriiteista tunnetaan niin sanottu Widmanstättenin kuvio, joka tulee esille joidenkin kappaleiden hiotusta ja laimealla typpihapolla syövytetystä pinnasta.[7]
Kivi-rautameteoriitit ovat puoliksi kiveä ja puoliksi metallia, ja ne ovat peräisin planeetan tai ison asteroidin ytimen ja vaipan rajalta. Kivi-rautameteoriittien alaryhmiä ovat pallasiitit ja mesosideriitit. Pallasiiteissa metalleja ympäröi oliviini, ja mesosideriiteissa on metallisen osan lisäksi kiveä.[7]
Meteoriitit nimetään löytöpaikan tai putoamispaikan mukaan. Antartktiksen tuhansien meteoriittien nimessä on lyhenne ja numerosarja.[3]
Suurimmat löydetyt meteoriitit:[3]
Tunguskan räjähdys Siperian yläpuolella kesäkuussa 1908 aiheutti paljon kaatunutta metsää, mutta meteoriittikraatteria tai meteoriitinpalasia ei alueelta ole löydetty.[3]
Hodgesin meteoriitti on ainoa vahvistettu tapaus, jossa meteoriitin tiedetään kolhineen ihmistä.
Muslimeille tärkeä pyhiinvaelluskohde Kaaban musta kivi on mahdollisesti meteoriitti.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
