From Wikipedia, the free encyclopedia
Peridotiitti on musta, usein vihreään vivahtava karkearakeinen ultramafinen syväkivi. Se on asultaan tavallisesti tasarakeinen tai poikiliittinen. Myös kumulusrakenteet ovat yleisiä. Sen päämineraaleja ovat oliviini ja pyrokseenit. Muita peridotiitissa esiintyviä mineraaleja voivat olla amfibolit, granaatit, Ca-rikas plagioklaasi. Aksessorisina mineraleina voi esiintyä magnetiittia, ilmeniittiä ja kromiittia.[1]
Peridotiitit luokitellaan niiden päämineraalikoostumuksen mukaan lherzoliitteihin, harzburgiitteihin, duniitteihin ja wehrliitteihin. Lherzoliitin päämineraaleja ovat oliviini, klinopyrokseeni ja ortopyrokseeni, hartsburgiitissa ne ovat ortopyrokseeni ja oliviini, wehrliitissä oliviini ja klinopyrokseeni; duniitti koostuu lähes yksinomaan oliviinista.[2]
Peridotiittia esiintyy ns. ofioliiteissa, joiden on tulkittu olevan muinaisen merellisen kuoren ja vaipan kappaleita, jotka ovat tektonisten prosessien myötä joutuneet osaksi vuorijonoa. Lisäksi peridotiittia esiintyy ns. alppiperidotiitteina, joiden on tulkittu olleen alun perin ofioliittien osia, mutta jotka ovat joutuneet tektonisissa prosesseissa erilleen alkuperäisestä kivilajiyksiköstään, ja esiintyvät nyt erillisinä, ultramafisina kivilajiyksiköinä.[3]
Osittain ofioliiteista tehtyihin havaintoihin perustuen on tulkittu, että ainakin Maan vaipan yläosan koostumus on peridotiittinen.[3]
Peridotiitti sopii ominaisuuksiensa vuoksi hyvin kiuaskiveksi.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
