Kunnialegioona

Ranskan tunnetuin ja arvostetuin kunniamerkkejä myöntävä ansioritarikunta From Wikipedia, the free encyclopedia

Kunnialegioona

Kunnialegioona (ransk. L'ordre national de la Légion d'honneur) (RanskKL) on Ranskan korkein kunniaritarikunta. Sen tunnuslause on Honneur et Patrie, (suom. Kunnia ja Isänmaa). Nauhan tunnusväri on punainen.

Thumb
Ritarikunnan tunnuksia kolmannen tasavallan ajalta

Kunnialegioonan perustettiin vuonna 1802 ensimmäisen konsuli Napoleonin käskystä. Hän halusi luoda kunnianosoituksen kenelle tahansa vapautta ja tasa-arvoa kannattavalle syntyperästä riippumatta.[1]

Ritarikunnan luokat

Ritarikunta jakaantuu viiteen luokkaan:[2]

  • Thumb suurristin komentaja (grand-croix)
  • Thumb suurupseeri (grand-officier)
  • Thumb komentaja (commandeur)
  • Thumb upseeri (officier)
  • Thumb ritari (chevalier)

Kunnialegioonan varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä vain Ranskan kansalaiset, jotka yleensä saavat ensiksi nimityksen ritariksi. Ulkomaalaisille Kunnialegioonan kunniamerkkejä voidaan jakaa erityisenä tunnustuksena myös suoraan ylemmissä luokissa.

Ritarikunnan suurmestari on Ranskan tasavallan presidentti[3], joka myöntää kaikki ritarikunnan kunniamerkit ministerien ehdotusten perusteella. Myöntämisperusteena on sotilas- tai siviiliansiot Ranskan hyväksi tehdyssä työssä.

Thumb
Ritarinkunnan merkkien käyttö juhlapuvussa: 1. ritari, 2. upseeri, 3. komentaja, 4. suurupseeri, 5. suurristin komentaja

Tunnettuja kunniamerkkejä saaneita

Tunnettuja suomalaisia kunniamerkkejä saaneita

Tunnettuja ulkomaalaisia kunniamerkkejä saaneita

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.