Päivä

Päivä on vuorokauden valoisa aika. Maapallon alue, jossa on päivä, on silloin kääntyneenä Aurinkoon päin. Päivällä voidaan tarkoittaa myös koko vuorokautta.

Tämä artikkeli käsittelee vuorokaudenaikaa. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Kukin kalenteripäivä voidaan tunnistaa sen päivämäärän mukaan. Päivän lyhenne on pv^[1] ja kansainvälisesti d.

Biologisesti päivä on toiminnan aikaa vuorokaudesta. Auringon lämmön ansiosta päivälämpötila on yölämpötilaa korkeampi. Auringon valo saa kasvit kasvamaan ja viherkasvit yhteyttämään. Keväällä lisääntyvä auringonvalo saa eläinkunnan lisääntymistoiminnot alkuun.

Seisaukset ja tasaukset

Talvipäivänseisaukseksi kutsutaan sitä päivää vuodessa, jolloin auringon aika taivaanrannan yläpuolella on pienin. Kesäpäivänseisaus on taas vuorostaan se päivä, jolloin aurinko on näkyvillä pisimpään.

Kaamokseksi sanotaan sitä aikaa, kun aurinko ei nouse lainkaan. Kaamos esiintyy vain lähellä pohjois- ja etelänapaa. Yöttömäksi yöksi sanotaan vastaavasti päinvastaista aikaa, jolloin aurinko ei laske lainkaan.

Kevätpäiväntasaukseksi sanotaan päivää, jolloin päivä vaihtuu yötä pidemmäksi. Vastaavasti syyspäiväntasaus on päivä, jolloin yö muuttuu päivää pidemmäksi.

Katso myös

• Aika
• Yö

Lähteet

1. Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.11.2013.

Aiheesta muualla

• US Navy laskureita (Arkistoitu – Internet Archive)
• Auringon käytös grafiikkana
• Päivänvalokartta
• Päivälaskuri

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.