Kaamos

Kaamos eli polaariyö^[1] on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika.

Tämä artikkeli käsittelee napapiireillä esiintyvää auringotonta ajanjaksoa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan Norjan Tromssassa.

Jos valo ei taipuisi ilmakehässä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keski­piste pysyy yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolella. Pohjoisella napa­piirillä tämä tapahtuu talvi­päivän­seisauksena 21. tai 22. joulukuuta ja eteläisellä napapiirillä 21. tai 22. kesäkuuta (eli pohjoispuoliskon kesäpäivänseisauksena). Samoin napa­piirit olisivat myös kesän yöttömän yön rajana. Nykyisin auringonnousu määritellään kuitenkin auringon ylä­reunan, ei keski­pisteen mukaan.^[2] Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että auringon ylä­reunan mukaan määritellyn pohjoiskalotin kaamoksen etelä­raja on suunnilleen yhden leveysasteen verran pohjoisen napapiirin pohjoispuolella^[3]. Suomessa kaamoksen raja kulkee hieman Sodankylän eteläpuolitse. Vastaavasti etelässä eteläkalotin kaamoksen pohjoisraja on suunnilleen saman verran eteläisen napapiirin eteläpuolella, eli Rotheran tienoilla.

Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti, ja pimeys voi laukaista kaamosmasennuksen tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, kaamosväsymystä.^[4]

Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää noin 51 vuorokautta.^[5]

Keskipäivä kaamoksen aikaan Nordkinnin niemimaalla.

Etelämanner

Päivämääriä

Eteläkalotilla

• Aikaisimmillaan kaamos alkaa etelänavalla (90,0° S) 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään Rotheran tienoilla (67,1° S) 20. kesäkuuta.

• Aikaisimmillaan kaamos loppuu Rotheran tienoilla 22. kesäkuuta ja myöhäisimmillään Etelänavalla 21. syyskuuta.

Pohjoiskalotilla

• Aikaisimmillaan kaamos alkaa pohjoisnavalla (90,0° N) 24. syyskuuta ja myöhäisimmillään Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa (67,1° N) 20. joulukuuta.

• Aikaisimmillaan kaamos loppuu Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa 22. joulukuuta ja myöhäisimmillään Pohjoisnavalla 19. maaliskuuta.

• Utsjoella kaamos alkoi vuonna 2014 marraskuun 26. päivä ja päättyi 16. tammikuuta 2015.^[6]

Lähteet

1. Nykysuomen sanakirja, 4. osa (O-R), hakusana polaariyö
2. Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 115-116. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 23.4.2010). (Arkistoitu – Internet Archive)
3. Oja, s. 121-122
4. Nyström, M., Saarijärvi, S. & Räihä, H. 2006. Kaamosmasennus ja kaamosväsymys. Duodecim 2006;122:161–6
5. Talvi Ilmatieteen laitos. Viitattu 25.11.2008.
6. Talvi MTV3. Arkistoitu 26.11.2014. Viitattu 30.11.2014.