Talvipäivänseisaus
vuoden lyhyin päivä pohjoisella pallonpuoliskolla From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Remove ads
Talvipäivänseisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella.[1] Tämä tapahtuu vuoden lyhyimpänä päivänä. Silloin Auringon deklinaatio on minimissään ja aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan.[2] Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei silloin nouse lainkaan.[3] Talvipäivänseisaus pohjoisella pallonpuoliskolla on aina 21. tai 22. joulukuuta.[4]
Eteläisellä pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. kesäkuuta eli samaan aikaan kuin pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus. 21.–22. kesäkuuta on eteläisen pallonpuoliskon vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella. Aurinko on silloin suoraan Kravun kääntöpiirin yläpuolella.
Remove ads
Juhlapäivänä
Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.[5] Aurinkovuoteen kuuluvat seisauspäivät sekä kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus ovat olleet merkittäviä taitekohtia. Vuoden vaihtuminen on usein laskettu jostakin niistä alkavaksi.[6]
Muinaisten germaanisten kansojen talvijuhlan yulen paikka vaihteli kuukalenterin vuoksi joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun ja sen paikka vakiintui.[7][8] Suomen kielen sanat joulu ja juhla tulevat talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[9] Muinaiset roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena, roomalaisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta, oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä.[10]
Kristillistä joulua vietetään 25. joulukuuta Jeesuksen syntymäjuhlana.[11] Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa päätettiin ryhtyä juhlimaan Jeesuksen syntymäjuhlaa roomalaisen kalenterin Voittamattoman auringon päivänä sen syrjäyttämiseksi.[10]
Tietyt sekulaariset järjestöt järjestävät talvipäivänseisauksen juhlia.[12] Muun muassa amerikkalaiset ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: tasauspäiviä ja seisauspäiviä.[13]
Yulea juhlitaan vieläkin.[7] Esimerkiksi wiccat voivat sytyttää kokkoja päivän pitenemisen kunniaksi.[7][8][14]
Remove ads
Talvipäivänseisaus eri vuosina Suomessa
Kellonajat ovat Suomen normaaliaikaa (UTC+2).[15][16]
- 2000: 21. joulukuuta klo 15.37
- 2001: 21. joulukuuta klo 21.21
- 2002: 22. joulukuuta klo 3.14
- 2003: 22. joulukuuta klo 9.04
- 2004: 21. joulukuuta klo 14.42
- 2005: 21. joulukuuta klo 20.35
- 2006: 22. joulukuuta klo 2.22
- 2007: 22. joulukuuta klo 8.08
- 2008: 21. joulukuuta klo 14.04
- 2009: 21. joulukuuta klo 19.47
- 2010: 22. joulukuuta klo 1.38
- 2011: 22. joulukuuta klo 7.30
- 2012: 21. joulukuuta klo 13.12
- 2013: 21. joulukuuta klo 19.11
- 2014: 22. joulukuuta klo 1.03
- 2015: 22. joulukuuta klo 6.48
- 2016: 21. joulukuuta klo 12.44
- 2017: 21. joulukuuta klo 18.28
- 2018: 22. joulukuuta klo 0.23
- 2019: 22. joulukuuta klo 6.19
- 2020: 21. joulukuuta klo 12.02
- 2021: 21. joulukuuta klo 17.59
- 2022: 21. joulukuuta klo 23.48
- 2023: 22. joulukuuta klo 5.27
- 2024: 21. joulukuuta klo 11.20
- 2025: 21. joulukuuta klo 17.03
- 2026: 21. joulukuuta klo 22.50
- 2027: 22. joulukuuta klo 4.42
- 2028: 21. joulukuuta klo 10.20
- 2029: 21. joulukuuta klo 16.14
Remove ads
Päivän pituus pohjoisen talvipäivän seisauksena
Seuraavista taulukoista käy ilmi päivän pituus eräissä kaupungeissa 22.joulukuuta 2015, kun pohjoisella pallonpuoliskolla oli talvipäivänseisaus ja eteläisellä pallonpuoliskolla kesäpäivänseisaus. Tiedot on kerätty Ilmatieteen laitoksen sivulta “Paikallissää”.[17] Ne on esitetty alueittain ja alueiden sisällä päivän pituuden mukaan, lyhyimmät päivät ensin.
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads