Ottawa on Kanadan pääkaupunki ja väkiluvultaan neljänneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee Ottawajoen varrella Itä-Ontariossa 350 kilometriä Torontosta koilliseen ja 165 kilometriä Montrealista länteen. Ottawassa asuu yli miljoona ihmistä ja Suur-Ottawassa, johon kuuluu myös Gatineau ja muita lähistön kaupunkeja, asuu yhteensä noin 1,5 miljoonaa ihmistä.[2] Se on osa Québecin–Windsorin käytävää, joka on laaja tiheän asutuksen alue Itä-Kanadassa.
| Ottawa (City of Ottawa, Ville d’Ottawa) |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
.svg) vaakuna |
 Ottawa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kanada |
| Provinssi | Ontario |
| Perustettu | 1850 (Bytown) |
| Kaupunkioikeudet | 1855 (Ottawa) |
| Kaupunkiliitos | 1. tammikuuta 2001 |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Ottawan kaupunginvaltuusto |
| – Pormestari | Mark Sutcliffe |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 2 790[1] km² |
| – Metropolialue | 5 318 km² |
| Korkeus | 70 m |
| Väkiluku (2021) | 1 017 449 |
| – Väestötiheys | 335 as./km² |
| – Metropolialue | 1 488 307 |
| Aikavyöhyke | UTC-5 |
| – Kesäaika | UTC-4 |
| Postinumero | K0A ja K1A–K4C |
| Suuntanumero(t) | 613 ja 343 |
| Motto: | Advance Ottawa |
Maantiede ja ilmasto
Ottawa sijaitsee korkealla kalkkikivitörmällä Ottawa- ja Rideaujoen yhtymäkohdassa Ontarion ja Québecin rajalla. Ottawajoella on ollut suuri merkitys kaupungin kehitykselle, sillä se on ollut merkittävä puutavaran uittoväylä ja metsäteollisuuden voimanlähde.[3]
Ottawan ilmasto on mannermaisempi kuin Torontossa ja muissa Ontarion suurkaupungeissa, koska se sijaitsee etäällä Ontariojärvestä. Kesät ovat lämpimät sekä kosteat ja talvet ankarat. Ottawassa on vähintään 1 cm lumipeite noin 120 päivää vuodessa, kun Torontossa on lunta vain 65 päivää vuodessa. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka ylin lämpötila on keskimäärin 26 °C, ja kylmin kuukausi on tammikuu, jonka alin lämpötila on keskimäärin −15 °C.[4]
|
Ottawan ilmastotilastoa
Lähde: Ottawa CDA, Ontario Canadian Climate Normals 1971–2000. Environment Canada. Arkistoitu 2.3.2009. Viitattu 15.6.2009. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Historia
.jpg)
Ottawajoen laakso oli vielä 10 000 vuotta sitten Champlainmeren peitossa. Vesialue oli syntynyt mannerjäätikön sulamisvesistä, mutta maankohoamisen seurauksena nykyisen Ottawan alue kohosi merenpinnan yläpuolelle. Vanhimmat todisteet ihmisasutuksesta on noin vuodelta 6 500 eaa. Ottawajoen laakso on algonkinien perinteistä asuma-aluetta. He kutsuivat jokea nimellä ”Kichi Sibi” (”Suuri virta”). Algonkinit harrastivat erityisesti metsästystä ja kalastusta ja vähemmissä määrin maanviljelyä.[5]
Ranskalainen Samuel de Champlain teki Saint Lawrencen ja Ottawajoen alueelle useita tutkimusmatkoja 1600-luvun alussa ja löysi algonkinien opastuksella Huronjärven. Pian ranskalaiset alkoivat käydä alueella turkiskauppaa. Etelämpänä asuvat irokeesit sotivat 1600-luvulla algonkinien kanssa ja ajoivat heidät lopulta pohjoiseen hollantilaisten ja englantilaisten tuella.[6]
Iso-Britannia sai vuonna 1763 Pariisin rauhassa Uuden Ranskan itselleen. Ottawajoen laakso alkoi houkutella Napoleonin sotien aikaan, sillä sieltä sai Britannian tarvitsemaa puutavaraa. Massachusettsilaisen Philemon Wright johdolla alueelle perustettiin vuonna 1800 ensimmäinen asutuskeskus.[7] Ottawa puolestaan kasvoi vuonna 1826 perustetusta nimeämättömästä leiripaikasta. Sen oli perustanut kenraaliluutantti John By Rideaun kanavan rakentamista varten. Se alkoi nopeasti vetää puoleensa rakentajia, työläisiä ja kauppiaita, ja jo seuraavana vuonna kylää kutsuttiin Bytowniksi.[5]
Bytownista tuli 1830-luvulla metsätyömiesten keskuskaupunki, ja se ohitti Wrightsvillen Ottawajoen laakson merkittävimpänä asutuksena. Chaudièren ja Rideaun putousten ansiosta Ottawaan alkoi 1850-luvulla kehittyä sahateollisuutta, ja vuonna 1855 se sai kaupunginoikeudet ja se nimettiin uudelleen Ottawaksi.[5]
Ylä- ja Ala-Kanada olivat yhdistyneet 1841 Kanadan provinssiksi. Uuden yhdistyneen Kanadan pääkaupunkia valittaessa päädyttiin kuiten poliittisiin kiistoihin, ja pääkaupungin nimeämisessä käännyttiin kuningatar Viktorian puoleen. Kuningatar valitsi vuonna 1857 Ottawan pääkaupungiksi. Valinta oli yllättävä, sillä kaupunki oli vielä suhteellisen pieni ja tunnettiin lähinnä puuteollisuudestaan.[7] Ottawa alkoi tämän jälkeen kasvaa nopeasti. Asukasluku oli vuonna 1871 yli 21 000, kun vuonna 1851 asukkaita oli ollut alle 8 000. Kaupunkiin myös rakennettiin paljon uusia rakennuksia, ja esimerkiksi Kanadan parlamenttirakennukset valmistuivat 1866.[5]
Ottawaa kohtasi vakava onnettomuus 26. huhtikuuta 1900, kun Hullista (nykyinen Gatineau) levisi kaupunkiin tulipalo, joka tuhosi useita kortteleita ja jätti tuhannet ihmiset kodittomiksi. Kuusitoista vuotta myöhemmin parlamenttirakennuksissa syttyi raju tulipalo, jonka jäljet saatiin korjattua vuoteen 1922 mennessä.
Toisen maailmansodan jälkeen Ottawan väkiluku alkoi kasvaa voimakkaasti, kun valtion virastoja ryhdyttiin laajentamaan.[3] Liittovaltiosta tulikin pian kaupungin keskeisin työnantaja, mikä auttoi korvaamaan puuteollisuuden hiipumisen. National Research Council, Defence Search Board ja kaksi yliopisto auttoivat Ottawan aluetta kehittymään 1900-luvun jälkipuoliskolla korkean teollisuuden keskukseksi. Bell-Northern Research perustettiin 1971 sekä Corel ja JDS Uniphase 1980-luvulla. Ottawaa alettiin pian kutsua pohjoisen Piilaaksoksi.[5]
Ottawan kaupunkikuvaa kehitettiin 1950–1970-luvuilla ranskalaisen arkkitehdin Jacques Gréberin laatimien suunnitelmien pohjalta lisäämällä viheralueita ja maisemoimalla joenrantoja. 1980-luvulla kaupunkiin perustettiin useita museoita ja taidegallerioita, jotka alkoivat vilkastuttaa sen kulttuurielämää. Näistä merkittävimpiä olivat Kanadan kansallisgalleria (1988) ja Kanadan Kulttuurien museo (1989) Gatineaussa.[3]
Ottawa ja kymmenen sitä ympäröinnyttä kuntaa yhdistettiin vuonna 2001 uudeksi Ottawan kaupungiksi.[8]
Hallinto ja politiikka
Ottawa on Kanadan pääkaupunki, joten siellä kokoontuu muun muassa Kanadan parlamentti.[9] Ottawan keskustan Parlamentin kukkulalla on monia liittovaltion hallinnollisia rakennuksia, kuten parlamenttitalo.[10] Liittovaltion hallinto on myös Ottawan suurin maanomistaja. Sillä on kuitenkin perustuslain turvin vapautus kaupungin säännöistä ja veroista, mikä on aiheuttanut kitkaa hallinnon ja kaupungin välillä.[8]
Ottawan irlantilaiset ja ranskalaiset katoliset ovat pääsääntöisesti äänestäneet historiallisesti sekä provinssin että liittovaltion vaaleissa Kanadan liberaalipuoluetta. Englantilaiset protestantit ovat puolestaan kannattaneet konservatiiveja.[8]
Ottawan paikallishallinto on yksitasoinen eli kunta ei kuulu mihinkään sitä ylempänä olevaan alueelliseen kuntaan. Ottawan kunnallishallinnolla on siis vastuu kaikista alueensa kunnallisista asioista.[11] Ottawaa johtaa pormestari ja kaupunginvaltuusto. Kunnallisvaaleissa valtuustoon valitaan yksi edustaja vaalipiiriä kohti. Vaalikausi on neljä vuotta.[8] Valtuusto lisäsi vuoden 2022 vaaleja varten uuden vaalipiirin, minkä jälkeen Ottawassa on 24 vaalipiiriä.[12] Kaupungin pormestariksi vuonna 2022 valittiin Mark Sutcliffe[13].
Talous
Ottawan tärkeimpiä työllistäjiä ovat Kanadan liittovaltion hallinto ja korkean teknologian yritykset. Vuonna 2007 kaupungissa toimi yli 1 800 teknologiateollisuuden yritystä, jotka työllistivät yhteensä yli 80 000 henkeä.[14]
Ottawa on myös tärkeä teollisuus- ja talouskaupunki joskin Ottawajoen rannalla olleet metsäteollisuuden tuotantolaitokset on ajettu alas 2006-2007 [15] .
Palvelut
Liikenne
Ottawa on hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja sinne kulkee rautateitä, moottoriteitä ja muita merkittäivä alueellisia teitä. Kaupungin läheisyydessä on myös kansainvälinen lentoasema ja kaksi alueellista lentoasemaa.[16]
Ottawan kansainvälinen lentoasema avattiin 1960, ja se nimettiin 1993 Konfederaation isiin kuuluvien John A. Macdonaldin ja George-Étienne Cartier’n mukaan.[17] Lentoasemalta on suora yhteys eri puolille Kanadaa, Yhdysvaltojen itäosiin, Meksikoon, Kuubaan ja Jamaikalle sekä Euroopassa Pariisiin.[18] Asemaa käytti vuonna 2023 lähes 4,1 miljoonaa matkustajaa.[19]
Ottawan ja muiden kaupunkien välisestä raideliikenteestä vastaa VIA Rail ja linja-autoliikenteestä useita yhtiöitä, kuten Greyhound. Ottawasta on moottoritietasoiset liikenneyhteydet sekä Montrealiin että Torontoon (Johnstownin kautta).
Ottawan julkista liikennettä hallinnoi kaupungin liikennelaitos OC Transpo.[17] Paikallisbussit käyttävät niin sanottua bussimetrojärjestelmää ja kaupungin pikaraitiotie tunnetaan nimellä O-Train.[16] O-Trainilla oli vuonna 2024 kaksi valmista linjaa, mutta uusien asemien ja linjojen on tarkoitus aueta vuoden 2025 aikana.[20]
Ottawassa ja sen lähiympäristössä on noin 220 kilometriä pitkä kevyen liikenteen reitti, Capital Pathway.[16] Se on Pohjois-Amerikan laajimpia verkostoja, ja se yhdistää useilla pyöräily- ja kävelyteillä kaupunkipuistot Gatineaun puiston ja Greenbeltin patikointireitteihin.[21]
Koulutus
Ottawaan perustettiin vuonna 1848 kaksi yliopistoa: katolinen Saint Paul University ja kirkosta riippumaton Ottawan yliopisto. Nykyisin kaupungissa on kuusi korkeakoulua, joista kolme tarjoaa opetusta sekä ranskaksi että englanniksi. Kaupungin kahdesta julkisesta yliopistosta Ottawan yliopisto tarjoaa opetusta molemmilla virallisilla kielillä ja Carleton University on englanninkielinen. Molemmat katoliset yliopistot, Saint Paul University ja Dominican University College ovat kaksikielisiä. La Cité collégiale on ranskankielinen tekninen korkeakoulu, jossa on myös taidealan opetusta; Algonquin College on vastaava englanninkielinen oppilaitos. Näiden lisäksi Ottawa-Gatineaun suuralueella sijaitsevat University of Quebec en Outaouais, Cégep de l'Outaouais, ja Heritage College.
Kaupunkilaisten koulutustaso on korkea, sillä puolella kaupungin väestöstä on korkeakoulututkinto ja 2,5% asukkaista on suorittanut tohtoritutkinnon[22].
Väestö
Vuonna 2021 suoritetun väestölaskennan mukaan Ottawassa asui 1 017 449 ihmistä ja esikaupungit mukaan luettuina 1 488 307 ihmistä. Kaupungin väestöstä 585 865 puhui äidinkielenään englantia ja 126 030 ranskaa. Loput 232 210 asukasta puhuivat muita kieliä, joista arabiaa, mandariinikiinaa, espanjaa ja kantoninkiinaa puhuvia oli kutakin yli 10 000. Myös esimerkiksi italiaa, venäjää, somalia ja persiaa puhuvia oli Ottawassa useita tuhansia. Kolmannes väestöstä osaa puhua sekä englantia että ranskaa. Asukkaista yli 20 prosenttia oli maahanmuuttajia, ja suurimmat maahanmuuttajaryhmät olivat lähtöisin Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Yhdysvalloista, Haitista, Kiinasta, Intiasta ja Libanonista. Suurimmat etniset ryhmät olivat kanadalaiset, englantilaiset, skottilaiset, irlantilaiset, ranskalaiset ja saksalaiset.[1]
Kulttuuri
Nähtävyydet
Ottawassa on 29 museota, joihin kuuluu 12 Kanadan kansallismuseota.
Kanadan kansallisgalleria on perustettu 1880. Siellä on eurooppalaisia ja amerikkalaisia teoksia sekä merkittävä kokoelma inuiittien taidetta.[23]
Urheilu
Ottawassa ovat etenkin jääkiekko ja kanadalainen jalkapallo suosittuja urheilulajeja. Jääkiekon ammattilaistasolla NHL-liigassa pelaa Ottawa Senators. Nuorten OHL-liigassa pelaa Ottawa 67's ja naisten junioritasolla Ottawa Lady Senators. Aikuisten ammattilaistasolla naisjääkiekkoa edustaa PWHL Ottawa.
Ammattilaistasolla kanadalaista jalkapalloa pelaava Ottawa Redblacks aloitti CFL-sarjassa vuonna 2014. Kaupungissa on myös kolme junioritason kanadalaisen jalkapallon seuraa: Ottawa Junior Riders, Ottawa Sooners ja Cumberland Panthers, jotka pelaavat QJFL-liigassa.
Ottawassa toimii ammattilaistason jalkapallojoukkue Atlético Ottawa, jonka perusti vuonna 2020 espanjalainen jalkapalloseura Club Atlético de Madrid. Aussifutista Ottawassa edustaa Ottawa Swans.
Amerikkalaisen jalkapallon EFL-liigassa pelaa kaupungin Ottawa Demon Deacons. Koripallon saralla Ottawaa edustaa CEBL-liigassa pelaava Ottawa BlackJacks.
Ottawa Titans (virallisesti Ottawa Titans Baseball Club) on FL-liigatason ammattimainen baseball-joukkue, jonka kotipelit pelataan Ottawa Stadiumilla. Aikaisemmin sitä piti kotikenttänään vuonna 2007 toimintansa lopettanut Triple-A International League -tasolla pelannut Ottawa Lynx. Ottawa Titans pelasi ensimmäisen pelinsä vuonna 2022.
Ottawassa toimii myös ammattilaistason sisälacrosse -joukkue Ottawa Black Bears. Yliopistotasolla useita eri joukkuelajeja pelaavat Ottawan yliopiston Ottawa Gee-Gees ja Carleton Universityn Carleton Ravens. Kaupungissa toimii myös useita harrastelijatason curling -joukkueita ja ultimate frisbee -joukkueita sekä maan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ratasoutuun keskittyvä klubi.
Kaupungin laidoilla sijaitsee Rideau Carletonin ravirata ja Capital City Speedway moottoriurheilurata, sekä useita golfkenttiä.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.