Ultimate

Ultimate (myös ultimate frisbee) on liitokiekolla pelattava joukkuelaji, joka on alun perin kotoisin Yhdysvalloista. Pelin tavoitteena on tehdä ennalta määrätty määrä maaleja eli pisteitä nopeammin kuin vastajoukkue. Maali syntyy, kun pelaaja vastaanottaa syötön joukkuetoveriltaan maalialueella. Molemmista joukkueista on kentällä kerrallaan seitsemän pelaajaa.

Ultimate
Alkuperämaa	Yhdysvallat
Piirteet
Joukkueen koko	ruoholla 7, sisällä 5, hiekalla 5
Varusteet	liitokiekko
Pelikenttä	jalkapallokenttä
Pelialue	100 × 37 m
Peliaika	15 pistettä tai korkeintaan 100 minuuttia
Kilpailutoiminta
Kansainvälinen kattojärjestö	World Flying Disc Federation
Jäsenliittoja	Suomen Liitokiekkoliitto (SLKL)
Olympialaisissa	Ei, mutta kuuluu World Games -turnaukseen ja on Kansainvälisen olympiakomitean tunnustama laji.
MM-kilpailut	Ultimaten MM-kilpailut (WUGC)
Tärkeimmät kilpailut	Seurojen MM-kilpailut (WUCC), EM-kilpailut (EUC), Seurojen EM-kilpailut (EUCF)
Infobox OKNimi-testi OK

Pelialueena on noin jalkapallokentän pituinen, mutta kapeampi, 100 x 37 metrin kokoinen nurmikenttä. Kenttä jakautuu kolmeen osaan vastaavasti kuin amerikkalaisessa jalkapallossa: Kentän molemmissa päissä on 18 metriä pitkät maalialueet.

Ultimate on vauhdikas laji, jonka tunnuspiirteisiin kuuluvat muun muassa kontaktittomuus ja tuomarittomuus. Ultimate vaatii pelaajilta monenlaisia taitoja, tärkeinä osa-alueina heittotaito, pelisilmä ja taktinen ymmärrys sekä hyvä ja monipuolinen fyysinen kunto. Ultimatessa on sekä jaksettava koko 100 minuutin mittainen peliaika että pystyttävä nopeisiin lähtöihin.

Pelin säännöt

Pelin voittaa joukkue, joka on tehnyt nopeammin aiemmin määrätyn määrän maaleja. Tasapeliin peli ei voi päättyä. Maali tehdään vastaanottamalla joukkuetoverin syöttämä kiekko maalialueella.

Yhdessä pelissä tehdään useimmiten 20–40 pistettä, ottelussa pelataan vastaava määrä draiveja. Jokainen draivi on samanlainen, koska ne kaikki alkavat aloitusheitosta ja päättyvät varsinaisen pisteen syntymiseen. Pelaajien vaihtaminen on mahdollista vain pisteiden välillä, ainoastaan loukkaantumistapauksissa pelaajia saa vaihtaa kesken draivin.

Aloitusheitto

Aloitusheitto (pull, throw-off) käynnistää jokaisen draivin (aloitusheiton ja maalin välisestä ajasta puhutaan myös yhtenä pisteenä). Pelin alussa, puoliajan sekä jokaisen maalin jälkeen joukkueet asettavat kentällä olevat 7 pelaajaansa sen maalialueen sisään, jota ne draivin aikana tulevat puolustamaan. Maalin syntymisen jälkeen joukkue puolustaa sitä maalia, johon se viimeksi teki maalin. Tämä sääntö tasoittaa sää- tai kenttäolosuhteista johtuvat olosuhde-erot, jotka paikoitellen vaikuttavat pelin kulkuun varsin merkittävästi. Pelin alussa puolustettava pääty määrätään arpomalla. Aloitusheiton heittää aina puolustamaan lähtevä joukkue eli se, joka viimeksi teki maalin.

Kun joukkueet ovat ”omilla” maalialueillaan, puolustuksen heittävä pelaaja kysyy usein kättä nostamalla heittolupaa hyökkäävältä joukkueelta. Hyökkäävällä joukkueella on maalin syntymisestä lukien 60 sekuntia aikaa ilmoittaa valmiudestaan, yleensä jonkun pelaajan käden nostolla. Tämän jälkeen puolustus heittää kiekon ollessaan valmis, kuitenkin niin, että maalin syntymisestä aloitusheiton lähtemiseen saa kulua enintään 75 sekuntia.

Aloitusheiton tavoitteena on lentää mahdollisimman kauas niin, että se toisaalta pysyy kentän sisäpuolella ja toisaalta leijuu ilmassa niin kauan, että puolustus ehtii mahdollisimman hyvin asettua asemiinsa. Aloitusheiton saa ottaa kiinni ilmasta tai antaa sen pudota vapaasti maahan. Kummassakin tapauksessa hyökkäys saa kiekon haltuun saatuaan lähteä välittömästi hyökkäämään kohti vastustajan maalia. Kuitenkin, jos hyökkäävä pelaaja koskee kiekkoon ja se tämän jälkeen putoaa maahan, menettää hyökkäävä joukkue hyökkäysvuoronsa ja puolustava joukkue saa kiekon haltuunsa siitä kohtaa, missä kiekko putosi maahan.

Jos kiekko joutuu aloitusheitosta suoraan ulos pelikentältä koskematta kentän sisään, saa hyökkäävä joukkue tuoda kiekon suoraan brick-pisteelle, joka sijaitsee leveyssuunnassa keskellä kenttää 20 metrin päässä maaliviivasta. Mikäli kiekko osuu kenttään ja sitten menee sivurajasta ulos, tulee kiekko laittaa peliin kohdasta, jossa kiekko ylitti sivurajan; mikäli kiekko osuu kenttään ja sitten menee päädystä ulos, saa kiekon tuoda omalle maaliviivalleen kiekon ulosmenokohtaan. Jos kiekko menee ulos ennen brick-pistettä, saa kiekon tuoda ulosmenokohtaan keskelle kenttää.

Hyökkäyksen tavoite ja kiekon pelaaminen

Aloitusheiton jälkeen hyökkäyksen tavoitteena on toisilleen syöttelemällä tehdä maali toiseen päähän niin, että kiekko ei kertaakaan kosketa maata tai joudu puolustavan joukkueen pelaajan haltuun. Kiekko kädessä ei saa juosta, vaan sitä saa siirrellä kentällä ainoastaan syöttelemällä. Jos kiekon saa kiinni vauhdissa, saa kiinnioton jälkeen ottaa vain pienimmän mahdollisen pysähtymiseen tarvittavan määrän askeleita. Pysähtymisen jälkeen pelaaja saa liikkua vain tukijalkansa (pivot foot) varassa. Tukijalka on oikeakätisillä vasen ja vasenkätisillä oikea. Tukijalka ei saa irrota maasta ennen kuin kiekko on kokonaan irronnut kädestä, muuten on kyseessä askelrike (traveling).

Hyökkääjällä on kiekon saatuaan 10 sekuntia aikaa syöttää kiekko seuraavalle pelaajalle. 10 sekunnin pysäytyslaskennasta vastaa kiekollisen pelaajan puolustaja, markkeri (marker). Pysäytyslaskenta tapahtuu niin, että saavuttuaan 3 metrin säteelle kiekollisesta pelaajasta markkeri ilmoittaa ääneen ”lasken, nolla; yksi, kaksi...” näin laskien tarvittaessa aina kymmeneen asti. Mikäli markkeri ehtii aloittaa sanan ”kymmenen”, on kiekko laskettu vanhaksi ja hyökkäys menettää kiekon; tästä lisää alempana.

Hyökkäämisessä sovelletaan tiettyjä periaatteita ja taktiikoita. Monesti hyökkääminen ultimatessa on tavallaan melko staattista ja suoraviivaista, sillä hyökkäys pyrkii nimenomaan luomaan useita perättäisiä mahdollisimman selkeitä syöttömahdollisuuksia a) minimoiden epäonnistumisriskin b) maksimoiden tuoton eli kentällä edetyt metrit. Tämä näkyy siinä, että kentällä on esimerkiksi jalkapalloon verraten huomattava määrä tyhjää tilaa, kun taas jalkapallossa tavoitteena on usein levittäytyä mahdollisimman laajalle, ultimatessa kiekottomat pelaajat varsinkin yläkentällä ovat melkeinpä yhdessä kasassa. Esimerkiksi jonopelaamisessa ideana on luoda laidoille paljon tyhjää tilaa, jonne kiekottomat pelaajat voivat iskeä. Vastaavasti rivipelaamisessa ideana on luoda tyhjä tila rivimuodostelman ylä- ja alapuolelle, kiekkoa pyörittävän alakentän ja rivin väliin.

Kiekkoa tulee ”arvostaa”, mikä tarkoittaa sitä, että hyökkäyksestä on aina pyrittävä tekemään maali, eli syötöt halutaan saada perille, eikä kovin suurella riskillä useinkaan haluta pelata. Mitä korkeammalle tasolle mennään, sitä lähemmäs sataa hyökkäyksien onnistumisprosentti nousee ja sitä suuremmaksi puolustuksen saamien katkojen merkitys kasvaa.

Puolustaminen ja hyökkäyssuunnan vaihtuminen

Puolustuksen tavoitteena on saada kiekko haltuunsa ja tämän jälkeen onnistua itse maalin teossa. Kiekon haltuunsa saamiseen on neljä eri tapaa:

• Pudottaminen – Hyökkäävä pelaaja pudottaa kiekon maahan joko kiinniotossa tai muuten vain
• Katko – Puolustava pelaaja aiheuttaa kiekon osumisen maahan tai ottaa kiekon kiinni sen ollessa ilmassa
• Kiekko ulkona – Kiekko osuu kentän rajoihin tai niiden ulkopuoliselle alueelle
• Kiekon laskeminen vanhaksi – Pysäytyslaskenta ehtii kymmeneen.

Kaikissa tapauksissa kiekko jää puolustavalle joukkueelle. Kiekon joutuessa pelikentän ulkopuolelle puolustava joukkue saa kiekon siihen kohtaan pelikenttää, mistä se viimeksi ylitti rajan. Saatuaan kiekon puolustava joukkue yrittää tehdä maalin siihen päähän, mistä hyökkäävä joukkue draivin alkaessa lähti. Kiekon riistäminen vastapelaajan kädestä on aina rike.

Puolustamiseen on tapoja vähintään yhtä monta kuin hyökkäyksiäkin. Perusidea kaikissa puolustustaktiikoissa on kuitenkin se, että puolustus yrittää ensisijaisesti suoranaisen katkon saamisen sijaan pakottaa hyökkäyksen mahdollisimman moneen mahdollisimman vaikeaan suoritukseen. Jälleen kerran siis matematiikkaa: Mitä isommalla riskillä ja mitä useampia heittoja hyökkäys joutuu heittämään, sitä todennäköisempää on virheiden tapahtuminen - ja kaikki hyökkäyksen tekemät mokat ovat puolustuksen etu.

Tätä toteutetaan käytännössä niin, että kiekollisen pelaajan puolustaja, markkeri, pyrkii usein pakottamaan heittäjän heittämään kiekkoa tiettyyn suuntaan, ja vastaavasti muut puolustajat pyrkivät estämään kiekottomien pelaajien pääsemisen vapaasti sille alueelle, minne heiton ”odotetaan” tulevan (ns. sektori). Tämä pätee etenkin miespuolustuksessa, jolloin jokaista hyökkääjää puolustaa koko draivin ajan sama puolustaja.

On olemassa myös erilaisia paikkapuolustuksia, joista ehkä käytetyin on 3-1-2-1 -puolustus. Tässä puolustusmuodostelmassa 3 pelaajaa asettuu kiekollisen pelaajan ympärille ikään kuin kuppimaiseen muodostelmaan (nk. kuppi tai boksi), yleensä pyrkien estämään täysin kiekon heittämisen toiselle sivulle sekä eteenpäin. Seuraavana muodostelmassa on etutaka; takakentän etumies, jonka vastuulla on ohjata ja täydentää boksia sekä olla paikkaamassa boksin liikkuessa siihen mahdollisesti aukeavia välejä. Etutakan jälkeen molemmilla laidoilla ovat siivet, joiden ensisijainen tavoite on estää kiekon nopea eteneminen laitaa pitkin ylös. Siipiä ja etutakaa ohjaa takataka (l. poliisi), takakentän viimeinen lukko, joka pitää huolen siitä, että yksikään hyökkäyksen heittämä pitkä heitto ei saavu vastaanottajalleen. Muun muassa tässä paikkapuolustusmetodissa on ideana se, että hyökkäyksen alimmat pelaajat pakotetaan siirtelemään kiekkoa keskenään mahdollisimman monta kertaa ja lopulta pudottamaan kiekko tai yrittämään liian suurella riskillä heittoa puolustuksen läpi tai ohitse. Etenkin kovalla tuulella hyökkäyksen virheherkkyys saadaan näin kasvamaan huomattavasti.

Spirit Of the Game (SOTG)

Ultimatessa ei ole tuomareita, vaan tuomaroinnista vastaavat pelaajat. Tämä vaatii pelaajilta suurta henkistä kypsyyttä, pelin hengen eli SoTGin ylläpitämistä. Suora lainaus World Flying Disc Federationin (WFDF) julkaisemista ultimaten virallisista säännöistä (suomennos Suomen Liitokiekkoliitto):

»Ultimate nojautuu perinteisesti urheiluhenkeen, joka antaa vastuun reilusta pelistä pelaajan itsensä kannettavaksi. Kilpailuhenkinen peli on suositeltavaa, muttei pelaajien keskinäisen kunnioituksen, sääntöjen noudattamisen tai pelaamisen ilon kustannuksella. Ultimaten sääntöjen tarkoituksena on kuvata ne periaatteet, joiden mukaan pelataan. Ultimaten säännöt on laadittu olettaen, ettei yksikään pelaaja tahallaan riko sääntöjä. Tämän takia säännöissä ei ole ankaria rangaistuksia tahattomien rikkeiden varalle, vaan säännöissä kuvataan keinot jatkaa peliä ikään kuin rikkomusta ei olisi sattunut.»

Pelin henkeen ja ”hyvällä spiritillä” pelaamiseen kuuluu myös se, että yleisesti ottaen eri joukkueiden pelaajat tulevat erittäin hyvin toimeen keskenään niin kotimaissaan kuin kansainvälisissäkin turnauksissa. Turnaukset ovat näin pelaamisen ohella myös oiva paikka luoda ja hoitaa sosiaalisia suhteita.

Virheet ja rikkeet

Kuten aiemmin todettua, kehokontakti ei ole ultimatessa sallittua. Koska tuomareita ei ole, on peliin vaikuttavan virheen tai rikkeen toteaminen pelaajien itsensä vastuulla. Täten pelaaja, joka havaitsee rikkeen eli yleensä ”uhriksi” joutuja ilmoittaa virheen tai rikkeen sanomalla kuuluvaan ääneen ”virhe” tai suoraan nimeämällä rikkeen, esimerkiksi ”pick”. Monesti lajia arvostellaan siitä, että pelissä ei ole tuomareita, sekä se että joukkueurheilua ei voi pelata ilman tuomarin valvovaa silmää. Tosiasiassa tilanne on päinvastainen, sillä minkäänlaiset rikkeet eivät mene läpi, eikä sääntöjä voi venyttää tuomarin selän takana. Lajissa joutuu pelaamaan kirjaimellisesti sääntöjen mukaan, mikä tekee lajista asteen verran vaikeamman kuin muista joukkuelajeista.^lähde?

Seuraavassa pelissä esiintyvät virheet ja rikkeet:

• Virhe (foul) – Pelaaja rikkoo vastustajaa aiheuttamalla kehokontaktin tai markkeri syyllistyy toistamiseen liian nopeaan laskuun (fast count) tai liian lähellä laskemiseen (too close).
• Riisto (strip) – Pelaaja riistää kiekon hyökkäävän pelaajan kädestä.
• Askelrike (traveling) – Pelaajan tukijalka irtoaa maasta tai liikkuu ennen heittoa, tai pelaaja ottaa liian monta askelta kiekon kiinni saamisen jälkeen.
• Estäminen (pick) – Pelaaja estää toisen pelaajan liikettä, muodostaa nk. screenin kentällä. Pelaaja ei saa liikkua tai sijoittua niin, että hän estäisi vastapelaajan liikkumista.

Virheissä ja riistossa rikkoneelta pelaajalta tiedustellaan, myöntääkö vai kiistääkö tämä syyllistyneensä kyseiseen sääntörikkeeseen. Mikäli rike kiistetään, palautetaan kiekko heittäjälle ja tilanne ikään kuin pelataan uudestaan; mikäli rike myönnetään, jää kiekko sitä alun perinkin vastaanottaneelle pelaajalle ja peliä jatketaan niin kuin virhettä ei koskaan olisi tapahtunutkaan. Pääperiaate on kaikissa tapauksissa se, että tilannetta jatketaan virhe- tai rikehuudon jälkeen niin kuin virhettä ei olisi tapahtunut, ja mikäli erimielisyyksiä ilmenee, tilanne pelataan uudestaan palauttamalla kiekko heittäjälle.

Kiekko

Pelivälineenä käytetyin on Discraftin valmistama 175-grammainen Ultra-Star-kiekko. Varsinainen frisbee, joka itse asiassa on Wham-O:n omistama tuotemerkki, on sekin hyväksytty peliväline, mutta sitä ei virallisissa otteluissa juuri käytetä. Periaatteessa ottelussa voidaan käyttää mitä tahansa kiekkoa, jonka molemmat joukkueet hyväksyvät pelivälineeksi, mutta käytännössä kiekkona käytetään aina jotain edellä mainituista. Muita ultimateen sopivia liitokiekkoja ovat esimerkiksi Innovan Pulsar ja Daredevilin Gamedisc.

Myös pihapiirissä heitellessä luonnollisesti voi käyttää millaista kiekkoa tahansa, mutta on ehdottomasti suositeltavaa hankkia kunnon kiekko, vaikkei ammattilainen olisikaan, koska huonoa kiekkoa saattaa hyvänkin heittäjän olla mahdotonta saada lentämään kunnolla.

Ultimate Suomessa

Suomessa on hieman toistakymmentä liitokiekkoseuraa eri puolilla Suomea. Lajista kiinnostuneelle – lähtötasosta riippumatta – harrastusmahdollisuuksia löytyy taatusti ainakin suurimmista kaupungeista, pohjoisimpana toimintaa lienee Oulussa. Kustannukset jäävät alimmillaan hyvinkin lähelle nollaa; yleensä kustannuksia muodostuu lähinnä seuran jäsenmaksusta sekä pelikengistä, joiksi mitkä tahansa nurmella pitävät nappulakengät kelpaavat hyvin. Ultimaten harrastamisen voi aloittaa myös syksyllä tai talvella, jolloin sitä pelataan liikuntasaleissa. Tavalliset sisäpelikengät kelpaavat pelikengiksi.

Kaupungeittain alkeistoimintaa järjestävät seurat:

• Helsinki – Helsinki Ultimate
• Espoo – Espoo Ultimate Club EUC, Ultimateseura Atletico, Espoon Rennot Heittelijät ERHe ja Espoon Kopsu EsKo
• Jyväskylä – Jyväskylän liitokiekkoilijat (Jyväskylä Sleepwalkers JSW)
• Tampere – Unlimited Frisbee Organization (UFO)
• Tampere (Lempäälä) – LeKi
• Turku – Turku Terror
• Vaasa – Vaasa Saints
• Vantaa – Loputon Hiki
• Oulu – Disquitos
• Vihti – Vihdin Rennot Heittelijät
• Pori – Pori Ultimate

Ultimaten suomenmenmestarit^[1]

Avoin sarja, kesäkausi

Vuosi	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
2023	PirU	Helsinki Ultimate	Otso
2022	Otso	PirU	Helsinki Ultimate
2021	Otso	PirU	Helsinki Ultimate
2020	PirU	Otso Grizzly	Helsinki Ultimate
2019	PirU	Helsinki Ultimate	Otso
2018	PirU	Otso	Vaasa Saints
2017	Otso	PirU	Vaasa Saints
2016	Otso	PirU	SOS-Terror
2015	Otso	SOS-Terror	UFO
2014	Otso	Vaasa Saints	UFO Akatemia
2013	Otso	UFO	Helsinki Ultimate
2012	Otso	Helsinki Ultimate	SOS
2011	SOS	UFO	Otso
2010	SOS	Karhukopla	Helsinki Ultimate
2009	Karhukopla	UFO	Helsinki Ultimate
2008	SOS	Karhukopla	Helsinki Ultimate
2007	Karhukopla	SOS	UFO
2006	SOS	UFO	Turku Terror
2005	Liquidisc	SOS	Helsinki Ultimate
2004	SOS	Liquidisc	Helsinki Ultimate
2003	SOS	Helsinki Ultimate	Liquidisc
2002	Liquidisc	Helsinki Ultimate	Helsinki Ultimate
2001	Liquidisc	SOS	A3
2000	Liquidisc	SOS	Helsinki Ultimate

Naisten sarja, kesäkausi

Vuosi	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
2023	Atletico	Helsinki Ultimate	Muu Suomi
2022	Atletico	Muu Suomi	Helsinki Ultimate
2021	Atletico	Helsinki Ultimate	Disquitos
2020	Atletico	Helsinki Ultimate
2019	Atletico	Helsinki Ultimate	UFO
2018	Atletico	Helsinki Ultimate	UFO
2017
2016	Atletico	Helsinki Ultimate	UFO
2015	Atletico	UFO	Helsinki Ultimate
2014	Atletico	Viima	UFO
2013	Atletico	UFO	Helsinki Ultimate
2012	Viima	Helsinki Ultimate	Atletico
2011	Viima	Helsinki Ultimate	UFO
2010	Viima 1	Helsinki Ultimate	UFO
2009	Atletico	Viima 1	Helsinki Ultimate 2
2008	Viima 1	Atletico	Helsinki Ultimate
2007	Viima 1	Atletico	Helsinki Ultimate
2006	EUC	Atletico	Helsinki Ultimate
2005	EUC	Discus	Helsinki Ultimate
2004	Discus	EUC	Atletico
2003	Discus	Atletico	EUC
2002	EUC	Discus	Discus
2001	Discus	EUC	N4
2000	Atletico	Discus	EUC

Avoin sarja, talvikausi

Vuosi	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
2022	Otso	Helsinki Ultimate	LeKi
2021	Otso	Vaasa Saints	Turku Terror
2020	Ei pelattu loppuun koronan vuoksi
2019	?	?	?
2018	Otso	Turku Terror	UFO
2017	Otso	Vaasa Saints	Turku Terror
2016	Otso	UFO	Turku Terror
2015	Otso	Turku Terror	Vaasa Saints
2014	Vaasa Saints	Otso	Turku Terror
2013	Otso	Vaasa Saints	Karhuvaarit
2012	Otso	UFO	Vaasa Saints
2011	Otso	UFO Masters	Vaasa Saints
2010	UFOn Legendat	SOS	UFO
2009	SOS	Karhukopla	Otso
2008	Karhukopla	SOS	UFO
2007	Karhukola	SOS	Turku Terror
2006	Turku Terror	UFO	SOS
2005	Liquidisc	Turku Terror	SOS
2004	Aura	Liquidisc	SOS
2003	Liquidisc	SOS	Aura
2002	Liquidisc	SOS	Helsinki Ultimate
2001	SOS	Liquidisc	Helsinki Ultimate
2000	Liquidisc	SOS	Helsinki Ultimate
1999	SOS	Liquidisc	Helsinki Ultimate

Naisten sarja, talvikausi

Vuosi	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
2022	Atletico	UFO
2021
2020	Ei pelattu loppuun koronan takia
2019	?	?	?
2018	Atletico	Viima Vintage	UFO Moro
2017	Helsinki Moves	Atletico	Viima
2016	Helsinki Ultimate 1	Atletico	Viima
2015	Atletico	UFO Moro	Helsinki Ultimate
2014	Atletico	Viima	UFO Moro
2013	Atletico	Viima	Helsinki Ultimate
2012	Helsinki Ultimate	Viima	Atletico
2011	Länsiviima	UFO	Helsinki Ultimate 1
2010	Viima 1	Helsinki Ultimate 1	UFO Kiakko
2009	Länsiviima	Helsinki Ultimate ketut	Atletico 1
2008	Itäviima	Länsiviima	Atletico
2007	Viima 1	Helsinki Ultimate 1	Turku Terror
2006	Atletico	EUC Kisut	Discus
2005	EUC	Helsinki Ultimate 1	Discus
2004	EUC Kinkut	Discus 1	Atletico 1
2003	Discus 1	EUCobrat	Helsinki Ultimate
2002	Discus 1	Atletico 1	EUC
2001	Discus	EUC 1	Atletico 2
2000	EUC	Helsinki Ultimate	Discus
1999	Atletico	EUC 1	Discus 1

Sisäpeli

Vaikka ultimatea virallisesti pelataan ulkona nurmella, on etenkin Pohjoismaissa aktiivinen talvisarja, jolloin pelitilana on mahdollisimman suuri urheiluhalli, vaikka monesti tarpeeksi isojen tilojen löytäminen on hiukan hankalaa. Tällöin kentän rajat ovat luonnollisesti pienemmät, ja kentällä on samanaikaisesti vain viisi pelaajaa kummaltakin joukkueelta. Sisäpelissä pysäytyslaskenta on kahdeksaan asti, minkä jälkeen markkeri saa huutaa kiekon vanhaksi. Hallipelissä kentän koko on noin 40 × 20 m, jolloin maalialueet ovat noin 6–7 metriä syvät. Muissa maissa sisäpeliä ei juuri pelata.

Suomen maajoukkueiden arvokisamenestys

Pääartikkeli: Luettelo ultimaten arvokisoista

Suomi on 2010-luvulla voittanut maajoukkuetason arvokisoissa kultaa naisten sarjassa ja hopeaa naisten masters -sarjassa (yli 30-vuotiaat) Kööpenhaminan EM-kilpailuissa vuonna 2015 sekä miesten masters -sarjassa (yli 33-vuotiaat) hopeaa Mariborin EM-kisoissa vuonna 2011. Lisäksi Suomi palkittiin vuoden 2016 MM-kisoissa Lontoossa Spirit of the Game -tunnustuksella sekajoukkueiden mixed-sarjassa. Vuonna 2015 Suomen miesten Grand masters -joukkue (yli 40-vuotiaat) voitti pronssia rantaultimaten MM-kilpailussa Dubaissa.

Suomi on voittanut ultimatessa useita Euroopan-mestaruuksia ja yhden maailmanmestaruuden. Suomi on lajin vanhimpia ja menestyneimpiä maita. Vuoden 2004 ultimaten MM-kilpailut järjestettiin Turussa.

Muut arvokilpailut

Pääartikkeli: Luettelo ultimaten arvokisoista

Ultimatessa järjestetään MM- ja EM-kisojen lisäksi muiden manneralueiden mestaruuskilpailuja. Suomesta osallistuu joukkueita myös seurajoukkueiden EM- ja MM-kisoihin. Ultimate on myös yksi World Games -turnauksen lajeista.

Puoliammattilaissarjat

Ultimatessa on tällä hetkellä kaksi puoliammattilaissarjaa: American Ultimate Disc League (AUDL) ja Major League Ultimate (MLU), jotka molemmat toimivat Pohjois-Amerikassa. AUDL on kahdesta sarjasta vanhempi. Se perustettiin vuonna 2010 ja sen ensimmäinen kausi käynnistyi huhtikuussa 2012. AUDL:ssä pelaa 26 joukkuetta neljässä maantieteellisesti jaetussa konferenssissa. MLU on itä-länsikonferensseihin jaettu kahdeksan joukkueen liiga, joka perustettiin vuonna 2012 ja sen ensimmäinen sarjaottelu pelattiin seuraavana vuonna. American Ultimate Disc Leaguea pidetään yleisesti ottaen kovempana sarjana kahdesta.

Puoliammattilaissarjoissa on käytössä erilaiset säännöt kuin WFDF:n viralliset ultimatesäännöt. Merkittävimpiä muutoksia ovat tuomarien lisääminen ja isompi pelikenttä. Lisäksi pelit päättyvät peliajan loputtua maalinteon sijasta ja kahden puoliajan sijasta peliaika on jaettu neljänneksiin.

Lähteet

1. Ultimate pelikone - Vanhat tapahtumat ultimate.fi. Viitattu 7.4.2022.

Aiheesta muualla

• Ultimate.fi
• Suomen Liitokiekkoliitto SLKL ry.
• Liitokiekkoliiton Pelikone, josta näet tuoreimmat sarjatilannetiedot Suomessa
• Ultimaten historiaa suomeksi (pdf)
• World Flying Disc Federation
• European Flying Disc Federation