Kiova
Ukrainan pääkaupunki From Wikipedia, the free encyclopedia
Kiova (ukr. Київ, Kyjiv 
[ˈkɪjiu̯] (ohje), ven. Киев, Kijev) on Ukrainan pääkaupunki. Se on maan suurin kaupunki, ja sen väkiluku on noin 2,95 miljoonaa (2022).[2] Kiova on tärkeä teollisuuden, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskus.[7][1][8][9]
| Kiova (Київ) |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakuna |
  Kiova |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ukraina |
| Alue | Kiovan kaupunki |
| Perustettu | 400-luvulla |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Vitali Klytško |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Kokonaispinta-ala | 843 km² |
| Väkiluku (2022) (Sija 3.[2]) | 2 952 301 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
|
Kiovan osuus Ukrainan vuoden 2011 BKT:stä oli 223,7 mrd. UAH eli 21,7 mrd. euroa eli 17,2 % maan BKT:stä. Henkeä kohti BKT:tä tuotettiin 79 729 UAH eli 7 742 EUR (vuonna 2011). Tämä oli 280 % maan keskiarvosta.[3][4] Vuonna 2013 keskimääräinen kuukausipalkka kaupungissa oli 5 007 UAH eli 453 euroa.[5][6]
ISO 3166-2 -koodi: UA-30 |
|
Kiova kuuluu maantieteellisesti Polesian talousalueeseen. Kiova sijaitsee molemmin puolin Dnepriä, joka virtaa kaupungin halki etelään kohti Mustaamerta. Itse kaupunki on vuodesta 2001 lähtien ollut jaettu hallinnollisesti kymmeneen kaupunkipiiriin.[1][7]
Kiova sijaitsee Ukrainan pohjoisosissa. Kaupungissa vallitsee mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila on 7,7 celsiusastetta. Kesällä on melko lämmintä ja heinäkuun keskilämpötila on 19,3 °C. Kylmimmän talvikuukauden eli tammikuun keskilämpötila on −5,2 °C. Vuotuinen sademäärä on noin 649 millimetriä.[10]
| Kiovan ilmasto | Tam | Hel | Maa | Huh | Tou | Kes | Hei | Elo | Syy | Lok | Mar | Jou | Vuosi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Keskilämpötila (°C) | −5,6 | −4,2 | 0,7 | 8,7 | 15,1 | 18,2 | 19,3 | 18,6 | 13,9 | 8,1 | 2,1 | −2,3 | 7,7 |
| Sademäärä (mm) | 47 | 46 | 39 | 49 | 53 | 73 | 88 | 69 | 47 | 35 | 51 | 52 | 649,0 |
| Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 33345 Kiova. Lähde: NOAA.[10] | |||||||||||||
Lunta esiintyy ajoittain marraskuun puolivälin ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Alin mitattu lämpötila oli −32,7 celsiusastetta 9. lokakuuta 1929. Korkein mitattu lämpötila on ollut 39,4 astetta (31. heinäkuuta 1936).
Kiovan asutus syntyi 400-luvulla. 800-luvulla siitä muodostui kauppapaikka ja hallintokeskus viikinkien idäntien varrella. Vuodesta 882 vuoteen 1169 Kiova oli Kiovan Rusiksi kutsutun valtakunnan pääkaupunki. Alue kristillistyi ja Konstantinopoli nimitti 1000-luvulla Kiovaan metropoliitan. Kiovan luolaluostari kohosi arvostetuksi kristillisyyden keskukseksi. Kiova menetti kuitenkin johtavan asemansa, koska monimutkainen kruununperimys hajotti valtakuntaa.[11]
Mongolit hävittivät Kiovan asukkaineen vuonna 1240. Myöhemmin Kiova päätyi Liettuan suuriruhtinaskunnan (1363–1569) ja Puola-Liettuan (1569–1648) ja sittemmin itsenäisen ukrainalaisen kasakkavaltion (1648–1654) osaksi ja edelleen Moskovan Venäjän hallintaan (1654–1667). Venäjän keisarikunnassa kaupunki oli Kiovan kuvernementin pääkaupunki.lähde?
Venäjän vallankumousten jälkeen Venäjän sisällissodan aikana (1918–1920) Kiovan hallinta vaihtui toistuvasti eri osapuolten välillä. Bolševikit valtasivat sen vuonna 1919 ja vuonna 1922 Kiovasta tuli osa Neuvostoliittoa. Vuonna 1934 siitä tehtiin Neuvosto-Ukrainan pääkaupunki Harkovan sijaan.[12] Neuvostoaikana Kiova oli väkiluvultaan Neuvostoliiton kolmanneksi suurin kaupunki Moskovan ja Leningradin jälkeen.
Toisen maailmansodan aikana 19. syyskuuta 1941 Saksa valloitti Kiovan ja otti motista yli 650 000 puna-armeijan vankia. Neuvostoarmeija valtasi kaupungin takaisin 6. marraskuuta 1943. Vuonna 1991 Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan valtion pääkaupunki. Vuonna 2004 Kiovan Maidan Nezaležnosti, Itsenäisyyden aukio, oli Ukrainan presidentinvaaliin liittyneen oranssivallankumouksen keskuspaikka konsertteineen ja mielenosoituksineen.lähde?
Kiovassa otettiin ensimmäisenä Venäjällä ja mahdollisesti koko maailmassa käyttöön sähköistetty raitiotie. Kiovan metro avattiin vuonna 1960.lähde?
Venäjä teki sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 ja pommitukset sekä ilmaiskut kohdistuivat myös Kiovaan. Venäjä pommitti hallintorakennuksia sekä sai väliaikaisesti hallintaansa Kiovan lentokentän.
Aluejako
Vuoden 2021 alun väestöarvion mukaan Kiovassa asui yhteensä 2,962 miljoonaa ihmistä. Väestö jakaantui kaupunkipiireihin seuraavasti:[13]
| Piiri | Piirin nimi (ukrainaksi) | Väkiluku 1.1.2021[13] | Pinta-alalähde? |
|---|---|---|---|
| Dneprin länsiranta: | |||
| Holosijivin piiri | Голосіївський район | 254 014 | 56 km² |
| Obolonin piiri | Оболонський район | 318 137 | 110 km² |
| Petšerskin piiri | Печерський район | 163 672 | 19,6 km² |
| Podilin piiri | Подільський район | 209 133 | 34 km² |
| Svjatošynin piiri | Святошинський район | 341 886 | 101 km² |
| Solomjankan piiri | Солом'янський район | 384 616 | 40 km² |
| Ševtšenkon piiri | Шевченківський район | 215 924 | 27 km² |
| Dneprin itäranta: | |||
| Darnytsjan piiri | Дарницький район | 348 401 | 133 km² |
| Desnan piiri | Деснянський район | 368 461 | 148 km² |
| Dnipron piiri | Дніпровський район | 357 936 | 66,7 km² |
Kiova on Ukrainan talous- ja tuotantoelämän sekä palvelutarjonnan keskus. Kiovan osuus Ukrainan bruttokansantuotteen kertymisestä oli vuonna 2011 yhteensä 223,774 miljardia UAH eli 21,7 miljardia euroa (reaalisin hinnoin) tai 17,2 prosenttia koko Ukrainan BKT:stä vuonna 2011. Jokainen alueen asukas kerrytti kansantuotetta keskimäärin 79 729 UAH eli 7 742 euroa tuona vuonna. Alhaisesta määrästään huolimatta tämä oli 280 prosenttia Ukrainan keskiarvosta.[3][4] Keskimääräinen kuukausipalkka vuonna 2013 oli 5 007 UAH eli vuoden lopun vaihtokurssia käyttäen eurooppalaisittain – ja useimpiin naapurimaihinsa verrattuna vaatimaton 453 euroa. Palkkataso oli kuitenkin Ukrainan korkein alueellinen keskiarvo.[5][6]
Liikenne
Kiovan metro
Kiova-Žuljanyn kansainvälinen lentoasema sijaitsee kaupungin lounaisosissa.
_AN2000968.jpg)
Paikallisliikenne
Julkista liikennettä Kiovassa hoitavat metro, bussit, johdinautot, raitiovaunut sekä kaupunkijunat.
Rautatiet
Kiovan matkustaja-asema on kaupungin ainoa pitkänmatkan matkustajaterminaali. Darnytsian rautatieasema on rakennettu vuonna 1953 ja sitä on laajennettu vuonna 2003.
Lentoliikenne
Boryspilin lentoasema palvelee useimpia kansainvälisiä matkustajayhteyksiä. Maan toiseksi suurimmaksi lentoasemaksi äskettäin noussut Žuljanyn lentoasema toimii useiden halpalento- tai lomalentoyhtiöiden kenttänä ja sieltä lennetään myös kotimaan lentoja.[14] Lisäksi on rahtilentoasema.
Ukrainan tilastokeskus arvioi Kiovan väkiluvun olleen vuoden 2022 alussa 2,95 miljoonaa.[2] Vuoden 2001 väestönlaskennassa Kiovan väkiluku 2,61 miljoonaa. Väestö jakaantui tuolloin etnisesti seuraavasti: ukrainalaiset (82,22 %), venäläiset (13,14 %), juutalaiset (0,70 %), valkovenäläiset (0,64 %), puolalaiset (0,27 %), armenialaiset (0,19 %), azerbaidžanilaiset (0,10 %), tataarit (0,10 %), georgialaiset (0,09 %) ja moldovalaiset (0,08 %).[1]
Asukasluvun kehitys
Arkkitehtuuri ja nähtävyydet
Katukuvaa Kiovasta
Ukrainan ulkoministeriö
Huomattavia historiallisia rakennuksia ovat Pyhän Sofian katedraali ja Petšerskin lavra eli Kiovan luolaluostari, jotka ovat Unescon maailmanperintöluettelossa, sekä Marijinskyi-palatsi. Bessarabian torille tuotiin aikaisemmin Bessarabiasta tuotteita myytäviksi. Nykyään katettu tori on uudistettu alkuperäisestä poikkeavaan asuun. Tunnettuja nähtävyyksiä ovat myös Kiovan muut ortodoksikirkot, kuten Mikaelin katedraali, Pyhän Andreaksen ja Pyhän Vladimirin kirkot, sekä uudelleenrakennettu Kultainen katu. Pyhän Mikaelin kultakupolinen luostari sijaitsee Dnepr-joen itärannalla.lähde?
Teatterit ovat tärkeä osa Kiovan kulttuuria. Näitä ovat Ukrainan kansallisoopperan käyttämä Kiovan oopperatalo, Lesja Ukrajinkan kansallinen akateeminen teatteri, Lokakuun palatsi ja Ukrainan kansallinen musiikkitalo. Kaupungissa sijaitsevat myös Dovženkon elokuvastudiot ja Kiovan sirkus. Tärkeimpiä museoita ovat Kiovan historiallinen museo, Suuren isänmaallisen sodan museo ja Kansallinen taidemuseo. Huomattavia nähtävyyksiä ovat myös Salut-hotelli ja Chimaerasin talo sekä Tuntemattoman sotilaan patsas. Kiovasta sanotaan, että sen halki voi kesäisin kävellä poistumatta hetkeksikään sen tuhansien puiden varjosta.lähde? Tyypillinen kaupunkipuulaji on hevoskastanja.lähde?
Urheilu
Jalkapallo on suosituin urheilulaji Kiovassa, seuraavina ovat koripallo ja jääkiekko. Tunnetuimpia jalkapalloseuroja ovat Arsenal ja FK Dynamo Kiova, jotka pelaavat Ukrainan valioliigan ykkössarjassa. Muita urheiluseuroja ovat jalkapalloseura FK Obolin, jääkiekkoseura HK Sokol Kiova ja koripalloseura BK Kiova.lähde?
Vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisten aikana Kiovan olympiastadionilla pelattiin jalkapallon olympiaturnauksen välieräottelut. Stadion on suurin Ukrainan stadioneista. Muita huomattavia urheilurakennuksia Kiovassa ovat Valeri Lobanovskyin Dynamo-stadion ja Kiovan urheilupalatsi.lähde?
Yhdessä muutamien Puolan ja Ukrainan kaupunkien kanssa Kiova järjesti Uefan vuoden 2012 jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut, jolloin kolme lohko-ottelua, neljännesfinaali ja finaali pelattiin Kiovan olympiastadionilla.lähde?
Kiovan olympiastadion ulkoa.
Olympiastadion yläkatsomosta (15.6.2012).
Kiovassa on yli 30 yliopistoa tai korkeakoulua[25], joista tärkeimpiin kuuluvat kansallinen tekninen yliopisto Kiovan polytekninen instituutti, Kiovan kansallinen yliopisto, kansallinen yliopisto Kiovan Mohyla-akatemia, Bohomoletsin kansallinen lääketieteellinen yliopisto ja Kansallinen ilmailuyliopisto.[26][27] Kiovassa toimii myös esimerkiksi sirkusakatemia, viralliselta nimeltään Kiovan kaupungin varietee- ja sirkustaiteen akatemia.[28]
Kiovan kansallisen yliopiston päärakennus.
Kiovan Mohyla-akatemian päärakennus
,37.jpg)
Kiovan ystävyyskaupunkeja ovat:
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
