puulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Hevoskastanja eli balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on suuri puu, jota kasvaa luonnonvaraisena Balkanin vuoristoissa, Kreikassa, Albaniassa, Pohjois-Makedoniassa, Serbiassa ja Bulgariassa. Hevoskastanjaa käytetään koristepuuna laajasti lauhkealla vyöhykkeellä, ja sitä voidaan käyttää istutettuna koristepuuna hyvämaaperäisillä, aurinkoisilla ja avarilla paikoilla Suomen etelärannikolla. Hevoskastanjaa käytetään puistopuuna, mutta harvoin katupuuna, koska sen kuori vioittuu herkästi. Hevoskastanjan etuna on kirvattomuus esimerkiksi verrattuna puistolehmukseen, mutta hevoskastanjan siitepöly saattaa haitata allergisia henkilöitä. Suomessa hevoskastanjalla ei ole tuholaisia. Hevoskastanjan siemenet eivät ole syötäviä.[2] Hevoskastanjan lehdet, kukat ja siemenet sisältävät myrkyllistä eskuliinia (C15H16O9) ja eskiinia (C55H86O24).
| Balkaninhevoskastanja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Saippuamarjakasvit Sapindaceae |
| Suku: | Hevoskastanjat Aesculus |
| Laji: | hippocastanum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aesculus hippocastanum |
|
| Katso myös | |
.JPG)
Balkaninhevoskastanja kasvaa noin 15 metriä korkeaksi ja avoimella paikalla sen latvuksesta voi tulla jopa kymmenen metriä leveä.[3] Sen lehdet koostuvat 5–7 lehdykästä, joiden syysväri on keltainen.[4] Kukinto on valkoinen, pystyasentoinen, terttumainen ja hedelmä piikkikuorinen. Kypsä hedelmä halkeaa ja sen sisältä pulpahtaa kiiltävä punaruskea siemen. Hedelmät eivät ole syötäviä.[4] Parhaiten laji viihtyy tuoreessa, runsasravinteisessa, multavassa ja mielellään kalkkipitoisessa maassa.[4]
Hevoskastanja ei siedä kuumia kesiä, minkä vuoksi se menestyy Pohjois-Euroopassa ja etelämpänä vuoristoissa ja varjossa. Ruotsiin balkaninhevoskastanja tuotiin 1600-luvulla. Se kestää suolaa, mutta kuori vioittuu helposti.
Hevoskastanja on erittäin yleinen puu Ukrainan pääkaupungin Kiovan keskustassa, minkä vuoksi on sanottu, että kaupungin läpi voi kävellä poistumatta hetkeksikään kastanjoiden varjoista.
Suomessa hevoskastanja menestyy parhaiten menestymisvyöhykkeillä I ja II, mahdollisesti myös vyöhykkeellä III.[4] Taimet ovat talvenarkoja, mutta lajin talvenkestävyys paranee puun vanhetessa.[4] Siemenet valmistuvat Etelä-Suomessa syksyllä, ja ne on kylvettävä syksyllä, sillä hevoskastanja tarvitsee kylmän kauden itääkseen. Ennen kylvöä siemenen pitää pysyä kosteana, joten sitä voi säilyttää vaikkapa kosteisiin talouspapereihin käärittynä viileässä paikassa, esimerkiksi ulkona. Hevoskastanja viihtyy parhaiten avaralla ja aurinkoisella paikalla, ja kasvaa lopulta tuuhealatvaiseksi puuksi. Sitä voidaan myös kasvattaa ruukussa, jolloin sekaan on hyvä sekoittaa väliainetta, kuten hiekkaa tai kevytsoraa. Pohjoisimmat havainnot Suomessa ovat Vaasan ympäristöstä ja Kyrönjoen alajuoksulta[5].
Hevoskastanja on yksi druidien puuhoroskooppiin kuuluvista 22 puulajista. Hevoskastanjoita käytetään myös luonnonväriaineina, joiden avulla saadaan keltaista ja ruskeaa väriainetta.
Hevoskastanja on myös Nora Flemingin 2005 luoma puuvillakangaskuvio.[6] Hevoskastanja-aiheinen kangas on ollut myös Marimekko-kankaana leningissä.[7]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
