Kiovan kuvernementti
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kiovan kuvernementti (ukr. Київська губернія, Kyjivska hubernija, ven. Ки́евская губе́рния, Kijevskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan hallintoalue nykyisen Ukrainan alueella. Kuvernementti perustettiin vuonna 1708 tsaari Pietari Suuren ukaasilla.[1] Kuvernementti lakkautettiin vuonna 1775, jolloin perustettiin Kiovan käskynhaltijakunta (Kijevskoje namestnitšestvo). Kuvernementti perustettiin uudelleen vuonna 1796 ja lakkautettiin lopulta vuonna 1925. Vuonna 1923 kuvernementti jaettiin kuuteen okrugiin aiempien kihlakuntien eli ujestien sijaan.
.svg)
| Kiovan kuvernementti Київська губернія Киевская губерния |
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
.svg) Kiovan kuvernementin sijainti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914. |
|
| Valtio | Venäjä |
| Perustettu | 1708(–1775) |
| Osa Kiovan käskynhaltijakuntaa | 1775(–1796) |
| Perustettu uudelleen | 30. marraskuuta 1796 |
| Lakkautettu | 6. kesäkuuta 1925 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kiova |
| Pinta-ala | 50999,5 km² |
| Väkiluku (1897) | 3 559 229 |
Kuvernementin pääkaupunki oli Kiova. Kuvernementtiä ympäröivät 1900-luvulle tultaessa Minskin, Tšernigovin, Pultavan, Hersonin, Volynian ja Podolian kuvernementit.[2]
Kuvernementissä oli vuonna 1900 kaksitoista kihlakuntaa eli ujestia, joiden keskukset olivat Berditšev, Vasilkov, Zvenigorodka, Kaniv, Kiova, Lipovets, Radomyšl, Skvira, Taraštša, Uman, Tšerkasy ja Tšigirin.[2] Kuvernementin pinta-ala oli 50 999,5 km².[3][4]
Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan kuvernementissä asui 3 559 229 asukasta.[2] Heistä 2 819 145 (79,2 %) oli ukrainalaisia, 430 489 (12,1 %) juutalaisia, 209 427 (5,9 %) venäläisiä, 68 791 (1,9 %) puolalaisia ja 14 707 (0,4 %) saksalaisia. Lisäksi alueella asui pienempiä ryhmiä valkovenäläisiä, tataareja ja tšekkejä.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.