From Wikipedia, the free encyclopedia
Ukrainan juutalaiset ovat etnis-uskonnollinen vähemmistö Ukrainassa. Juutalaisia muutti kreikankielisiltä alueilta nykyisen Ukrainan seudulle antiikin aikana ja keskiajalla. Maan nykyinen juutalaisväestö polveutuu pääasiassa Ukrainaan 1200-luvun jälkeen Keski- ja Itä-Euroopasta muuttaneista aškenaseista.
| Ukrainan juutalaiset | |
|---|---|
 Ukrainanjuutalainen perhe kuvattuna ennen vuotta 1918. |
|
| Väkiluku | 300 000 (2019) |
| Uskonnot | juutalaisuus |
Juutalaisten yhteys nykyisen Ukrainan alueelle ulottuu Kreikan kautta antiikin ajalle.[1] Juutalaisia kauppiaita oli asettunut kreikkalaisten siirtokuntiin Krimin niemimaalle 300-luvulla eaa.[2][3] Varhaiskeskiajalla juutalaiskauppiaita liikkui myös Taka-Karpatian alueella.[2] Krim tuli osaksi Bysantin valtapiiriä, ja sen juutalaiset kävivät kauppaa Konstantinopolin kanssa.[1]
Osa Ukrainan alueesta liitettiin 600–700-lukujen aikana länsipäädyksi Kasaarien kaanikuntaan, joka ulottui idässä Harezmiin asti.[4] Kaanikunnasta tuli monelle juutalaiselle turvapaikka, kun Bysantissa heidän oikeuksiaan alettiin heikentämään. Kasaariaan muutti romaniot-juutalaisia ja mahdollisesti myös mizrahijuutalaisia.[1][5] Kasaarien valta-asema päättyi 900-luvun lopussa.[6]
900-luvulla Kiovan Rusiin kuuluneeseen Kiovaan oli asettunut juutalaisyhteisö,[7][8] joka polveutui kreikkaa puhuneista romaniot-juutalaisista.[8] Osissa Itä-Eurooppaa juutalaiset alkoivat puhua itäslaavilaista, niin kutsutun kanaanin kielen itäistä muotoa.[5] Mongolivalloitus 1200-luvulla oli Ukrainan juutalaisille tuhoisa. Joskus on esitetty, että se olisi hävittänyt Kiovan Rusin juutalaisväestön jopa kokonaan, mutta Kevin Alan Brookin mukaan on todennäköistä, että osa heistä selvisi.[5]
Seuraavina vuosisatoina Ukrainaan muutti paljon jiddišinkielisiä aškenasijuutalaisia Keski- ja Itä-Euroopasta. Jos ”Itä-Kanaanin” juutalaisia oli selviytynyt Ukrainassa, sulautuivat he aškenaseihin, joita oli huomattavasti enemmän.[5] Ukrainan ja muun Itä-Euroopan nykyisen juutalaisväestön perusta muodostui näissä aškenasien muuttoaalloissa.[7][9] Koska kasaarien eliitistä osa oli ilmeisesti kääntynyt juutalaisuuteen 800-luvun vaihteessa,[10] kehittyi 1800-luvulla vaihtoehtoteoria, jonka mukaan nykyiset Itä-Euroopan juutalaiset polveutuisivatkin pääosin kasaareista.[11] Asiantuntijat yleisesti hylkäävät teorian.[2] Muun muassa historiallinen todistusaineisto ja DNA-tutkimukset osoittavat Itä-Euroopan juutalaisten alkuperän olevan suurimmalta osin Länsi-Euroopasta saapuneissa aškenaseissa, joiden geneettinen pohja oli muodostunut pääasiassa Välimeren alueella.[7][5]
Ukraina liitettiin suurelta osin Puolaan.[5] Kuten muuallakin Itä-Euroopassa, myös Ukrainassa aškenasien tyypillinen asumismuoto oli shtetl-pikkukaupunki, jonka väestöstä juutalaiset muodostivat usein enemmistön.[12] Puolan valtapiirissä juutalaiset olivat kauppias- ja käsityöläisluokkaa, joka sijoittui maanviljelijöiden ja aateliston väliseen tyhjiöön. Kasakkakapinoitsijoiden joukko mielsi juutalaiset kuitenkin osaksi puolalaisten aatelisten ja suurmaanomistajien luokkaa, ja 1600-luvun puolivälin kasakkakapinan yhteydessä juutalaisia murhattiin ja heidän seurakuntiaan tuhottiin.[13] Monet juutalaiset alkoivat paeta Länsi-Eurooppaan.[5] Näihin aikoihin syntyi mystinen herätysliike hasidismi, joka oli osaltaan eräänlainen vastareaktio juutalaisten kokemiin pettymyksiin.[14]
1700-luvun lopussa Puolan jakojen jälkeen suurin osa Ukrainan alueesta liitettiin Venäjän keisarikunnan vallan alaisuuteen, jonka juutalaisväestö määrättiin asumaan rajatulla asuinalueella.[15][9] Muusta väestöstä erottuviin juutalaisiin kohdistui jännitteitä.[16] Juutalaisten ja ukrainalaisten välillä oli silti jossain määrin kanssakäymistä, ja juutalaiset saivat ukrainalaisilta kulttuurisia vaikutteita. Jiddišiin esimerkiksi omaksuttiin sanastoa ukrainan kielestä.[9] Väkivaltaisia juutalaisvainoja ei tapahtunut usein, mikä muuttui vuonna 1881,[16] kun Aleksanteri II murhattiin vallankumouksellisten verkoston toimesta, jonka jäsenistä yksi oli juutalainen.[17] Tästä aiheutuneista levottomuuksista syntyi pogromien aalto, minkä jälkeen juutalaisiin kohdistui useita joukkovainoja seuraavien vuosikymmenien aikana.[16] Venäjän keisarit Aleksanteri III ja Nikolai II heikensivät juutalaisten oikeuksia entisestään, mikä johti useiden juutalaisten muuttamiseen länteen ja vaikutti myös sionismiliikkeen syntymiseen.[18]
,_1917.jpg)
Ukrainan lyhytaikainen itsenäisyysvaihe paransi juutalaisten oikeuksia. Ukraina kuitenkin liitettiin pian osaksi sosialistista Neuvostoliittoa,[18] ja myös juutalaisten uskonto ja kansallinen toiminta pyrittiin tukahduttamaan.[19] Juutalaisväestö joka tapauksessa kasvoi, ja toisen maailmansodan kynnyksellä Ukrainassa asui 2,7 miljoonaa juutalaista.[18]
Yli puolet ukrainanjuutalaisista kuoli holokaustissa. Sodan jälkeen Ukrainassa asui 840 000 juutalaista. Ukrainan itsenäistyttyä vuonna 1991 juutalainen kulttuuri alkoi elpyä.[18]
Vuonna 2019 ilmestyneen artikkelin mukaan Ukrainassa asui noin 300 000 juutalaista.[20] Vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan, mikä on johtanut pakolaisuuteen myös maan juutalaisväestön keskuudessa.[21]
Valtaosa ukrainanjuutalaisista on aškenaseja.[20] Ukrainassa asuu myös krymtšakeja ja karaiitteja.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
