Kunta Länsi-Götanmaan läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Ulricehamnin kunta (ruots. Ulricehamns kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Ulricehamn.[3]
| Ulricehamnin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Länsi-Götanmaa |
| Keskustaajama | Ulricehamn |
| Kuntakoodi | 1491 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 046,03 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 24 989 |
| – Väestötiheys | 23,9 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 046,03 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 24 989 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunta on osa Sjuhäradin kulttuurimaantieteellistä aluetta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 109,12 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Ulrichemanin kunta koostuu 31 entisestä kunnallisesta yksiköstä, joista yksi oli Ulricehamnin kaupunki ja 30 oli maalaiskuntia, jotka muodostettiin vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan. Maalaiskunnista Brunn ja Vist liitettiin jo vuonna 1938 osaksi kaupunkia.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Hökerum sai nimensä Hökerumin taajamasta, Åsunden Åsunden-nimisestä järvestä ja Redväg viittaa entiseen Redvägin kihlakuntaan. Ulricehamnin kaupunkiin tämä kuntauudistus ei vaikuttanut.
Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja kaupunki muutettiin Ulricehamnin kunnaksi ilman aluemuutoksia. Nykyisen rajansa Ulricehamnin kunta sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin kokonaan Hökerumin ja Åsundenin kunnat. Redvägin kunta jaettiin samassa yhteydessä Ulricehamnin (Strängsered, Gullered, Hössna, Liared, Kölingared, Knätte, Böne, Kölaby, Humla, Blidsberg, Dalum, Timmele) ja Falköpingin (Solberga, Norra Åsarp, Smula ja Fivlered) kesken.
Vuoden 2011 lopussa 12,0 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[7]
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 648 | 11,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 631 | 2,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 374 | 5,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 18 841 | 80,2 |
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 392 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 188 480 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 97 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 5,4 | 4,3 | |
| jalostus | 30,0 | 29,3 | |
| palvelut | 63,2 | 65,2 | |
| tuntematon | 1,4 | 1,2 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 8 481 | 10 799 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 78,5 | ||
Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 66,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 636 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Ulricehamn | 9 787 |
| 2 | Timmele | 847 |
| 3 | Hökerum | 695 |
| 4 | Dalum | 638 |
| 5 | Vegby | 549 |
| 6 | Blidsberg | 508 |
| 7 | Marbäck | 474 |
| 8 | Gällstad | 471 |
| 9 | Nitta | 354 |
| 10 | Rånnaväg | 336 |
| 11 | Trädet | 277 |
| 12 | Hulu | 266 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ulricehamnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 10 | 10 | 10 | 12 | 10 | 9 | 10 | 9 | 10 | 6 | 9 | 11 | 10 | 8 | ||
| Keskustapuolue | 18 | 17 | 15 | 14 | 12 | 13 | 12 | 12 | 10 | 10 | 11 | 10 | 10 | 8 | ||
| Liberaalit | 6 | 6 | 6 | 4 | 7 | 6 | 5 | 3 | 3 | 4 | 3 | 4 | 2 | 2 | ||
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 5 | 3 | 6 | 6 | 4 | 3 | 2 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 3 | 2 | 5 | 4 | 2 | 2 | 3 | 3 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 13 | 14 | 15 | 15 | 15 | 16 | 13 | 17 | 13 | 17 | 14 | 13 | 13 | 10 | ||
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 4 | 6 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 1 | 3 | 0 | 3 | 9 | ||
| Yhteensä [21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | ||
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
