From Wikipedia, the free encyclopedia
Varan kunta (ruots. Vara kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Vara.[3]
Varan kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
Maakunta | Länsi-Götanmaa |
Keskustaajama | Vara |
Kuntakoodi | 1470 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 696,93 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 16 162 |
– Väestötiheys | 23,2 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 696,93 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 16 162 henkeä (31.12.2021).[2]
Vara on ollut Mäntsälän kunnan ystävyyskunta vuodesta 2002 lähtien.[4]
Vuonna 2007 kunnassa oli 392,48 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 56,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1863 alueella sijainneiden 24 pitäjän tilalle perustettiin maalaiskunnat. Vuonna 1894 Varan maalaiskunnasta erotettiin omaksi kunnakseen Varan kauppala. Jälleenyhdistyminen tapahtui vuonna 1936, jolloin maalaiskunta liitettiin kauppalaan.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa nykyisen kunnan alueelle muodostettiin viisi "suurkuntaa":
Varan kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1967 Varan kauppalaan liitettiin Levenen, Rydan ja Vedumin maalaiskunnat. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Varan kauppala muutettiin Varan kunnaksi, koska Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Varan kuntaan liitettiin vielä Kvänumin, Larvin ja Essungan kunnat.
Jo vuonna 1982 Essungan kunta muodostettiin uudelleen. Tällöin se sai ne rajat, jotka sillä oli ollut vuoden 1952 kuntauudistuksen jälkeen.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 344 | 8,6 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 270 | 1,7 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 775 | 4,9 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 13 273 | 84,7 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 182 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 168 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 535 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 91 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 5,9 | 6,2 | |
jalostus | 44,0 | 36,5 | |
palvelut | 48,7 | 55,6 | |
tuntematon | 1,5 | 1,7 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 7 962 | 7 418 | |
työpaikkaomavaraisuus | 107,3 |
Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 53,6 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 308 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Varan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Essungan kunta sisältyy Varan tuloksiin vuosina 1973–1979.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 12 | 12 | 10 | 12 | 11 | 10 | 14 | 13 | 16 | 14 | 16 | 14 | 13 | 13 | ||
Keskustapuolue | 20 | 20 | 16 | 14 | 13 | 13 | 10 | 11 | 10 | 10 | 8 | 6 | 5 | 5 | ||
Liberaalit | 5 | 4 | 4 | 2 | 4 | 4 | 4 | 3 | 3 | 4 | 3 | 4 | 2 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 4 | 3 | 2 | 2 | 1 | 0 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 11 | 10 | 10 | 12 | 13 | 13 | 11 | 14 | 12 | 14 | 13 | 14 | 16 | 12 | ||
Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | 7 | ||
Muut | 0 | 2 | 8 | 8 | 7 | 6 | 6 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | ||
Yhteensä [22] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 45 | 45 | 45 | 45 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.