Herrljungan kunta
From Wikipedia, the free encyclopedia
Herrljungan kunta (ruots. Herrljunga kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Herrljunga.[3]
| Herrljungan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio | Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Länsi-Götanmaa |
| Keskustaajama | Herrljunga |
| Kuntakoodi | 1466 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 497,48 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 9 444 |
| – Väestötiheys | 19 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 497,48 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 444 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 91,30 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 18,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Herrljungan maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1906 Herrljungan taajaväkinen yhdyskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kaksi "suurkuntaa":
- Herrljunga (Eggvena, Fölene, Remmene, Tarsled ja Bråttensby)
- Gäsene (Vesene, Grude, Jällby, Södra Björke, Hudene, Skölvene, Norra Säm, Hov, Källunga, Mjäldrunga, Eriksberg, Broddarp, Öra, Alboga, Od ja Molla)
Näistä Herrljungaan liitetty Bråttensby ei ollut oma kunta, vaan Bråttensby och Landan maalaiskuntaan kuulunut seurakunta. Herrljungan maalaiskunta muutettiin jo vuonna 1953 Herrljungan kauppalaksi, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa kauppala muutettiin Herrljungan kunnaksi. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin Gäsenen kunta liitettiin siihen.
Vaakuna
Herrljungan maalaiskunnan (sittemmin kauppalan) vaakuna oli hieman erilainen kuin nykyisen kunnan vaakuna.
Herrljungan maalaiskunta
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 001 | 10,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 285 | 3,0 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 538 | 5,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 7 525 | 80,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 163 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 241 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 599 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 80 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,7 %
- 18–64-vuotiaat: 58,9 %
- 65 vuotta täyttäneet: 21,4 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 7,3 | 6,2 | |
| jalostus | 47,2 | 39,2 | |
| palvelut | 43,9 | 53,2 | |
| tuntematon | 1,6 | 1,4 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 4 036 | 4 461 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 90,5 | ||
Taajamat
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 54,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 239 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Herrljunga | 3 822 |
| 2 | Ljung | 734 |
| 3 | Annelund | 519 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Fåglavik
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Fåglavik
- Hudene
- Remmenedal
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
- Mollaryd
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Herrljungan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 8 | 8 | 9 | 8 | 6 | 8 | 7 | 7 | 6 | 5 | 5 | 4 | 4 | ||
| Keskustapuolue | 16 | 15 | 15 | 13 | 12 | 12 | 11 | 10 | 9 | 10 | 6 | 7 | 5 | 6 | ||
| Liberaalit | 6 | 6 | 5 | 4 | 6 | 5 | 4 | 4 | 4 | 5 | 3 | 4 | 3 | 3 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 3 | 2 | 5 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 11 | 11 | 11 | 13 | 11 | 12 | 10 | 13 | 10 | 11 | 9 | 10 | 9 | 7 | ||
| Vasemmistopuolue | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 3 | 5 | 4 | 2 | 1 | 1 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 4 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 12 | 8 | 3 | 3 | ||
| Yhteensä [21] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 31 | 31 | ||
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Albogan piiri
- Broddarpin piiri
- Bråttensbyn piiri
- Eggvenan piiri
- Eriksbergin piiri
- Fölenen piiri
- Gruden piiri
- Herrljungan piiri
- Hovin piiri (Länsi-Götanmaa)
- Hudenen piiri
- Jällbyn piiri
- Källungan piiri
- Mjäldrungan piiri
- Mollan piiri
- Odin piiri
- Remmenen piiri
- Skölvenen piiri
- Södra Björken piiri
- Vesenen piiri
- Öran piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Herrljunga landsbygdsförsamling
- Herrljunga
- Hudene
- Östra Gäsene
- Hov
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Alboga
- Broddarp
- Bråttensby
- Eggvena
- Eriksberg
- Fölene
- Grude
- Herrljunga
- Hov
- Hudene
- Jällby
- Källunga
- Mjäldrunga
- Molla
- Norra Säm* (Säm)
- Od
- Remmene
- Skölvene
- Södra Björke (Södra Björke)
- Tarsled*
- Vesene
- Öra
Kirkot
Albogan kirkko
Broddarpin kirkko
Bråttensbyn kirkko
Eggvenan kirkko
Eriksbergin vanha kirkko
Eriksbergin uusi kirkko
Fölenen kirkko
Gruden kirkko
Herrljungan kirkko
Hudenen kirkko
Jällbyn kirkko
Källungan kirkko
Mjäldrungan kirkko
Mollan kirkko
Odin kirkko
Remmenen kirkko
Skölvenen kirkko
Vesenen kirkko
Öran kirkko
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.