Mariestadin kunta
From Wikipedia, the free encyclopedia
Mariestadin kunta (ruots. Mariestads kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Mariestad.[3]
| Mariestadin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio | Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Länsi-Götanmaa |
| Keskustaajama | Mariestad |
| Kuntakoodi | 1493 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 602,47 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 24 723 |
| – Väestötiheys | 41,0 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 602,47 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 24 723 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnassa sijaitsee Djurön kansallispuisto.
Vuonna 2007 kunnassa oli 169,09 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1887 Hassle, Berga och Färedin maalaiskunta jaettiin kolmeen osaan, jolloin kukin seurakunta muodosti oman maalaiskuntansa. Hassle ja Berga yhdistettiin jälleen vuonna 1924 Hassle-Berga-Enåsan maalaiskunnaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin neljä "suurkuntaa":
- Hasslerör (Hassle-Berga-Enåsa, Färed ja Torsö)
- Lugnås (Lugnås, Bredsäter ja Björsäter)
- Ullervad (Ullervad, Utby, Ek, Ekby, Tidavad, Odensåker ja Låstad)
- Lyrestad (ei muutosta)
Lisäksi Mariestadin kaupunkiin liitettiin Leksbergin maalaiskunta. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Mariestadin kunta yhdistämällä kaupunki ja edellä mainitut neljä maalaiskuntaan.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 486 | 10,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 610 | 2,5 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 322 | 5,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 19 625 | 81,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 569 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 774 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 573 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 83 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 18,4 %
- 18–64-vuotiaat: 57,5 %
- 65 vuotta täyttäneet: 24,1 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,9 | 3,0 | |
| jalostus | 27,5 | 29,9 | |
| palvelut | 68,6 | 66,2 | |
| tuntematon | 0,9 | 1,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 9 646 | 10 646 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 90,6 | ||
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 589 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Hasslerör
- Radbyn
Luettelossa mainituista taajamista Radbyn on sittemmin kasvanut yhteen Mariestadin taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Fredslund
- Guntorp
- Hasslerör
- Jula
- Leksberg
- Lugnås kyrkby
- Låstad
- Nolby (östra delen)
- Tidavad
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Mariestadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 7 | 9 | 10 | 10 | 8 | 10 | 9 | 10 | 6 | 13 | 12 | 14 | 18 | ||
| Keskustapuolue | 13 | 13 | 10 | 9 | 7 | 7 | 5 | 5 | 4 | 3 | 3 | 3 | 4 | 4 | ||
| Liberaalit | 5 | 5 | 5 | 3 | 5 | 5 | 4 | 2 | 3 | 4 | 2 | 3 | 2 | 2 | ||
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 4 | 2 | 5 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 2 | 3 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 20 | 21 | 21 | 21 | 20 | 20 | 18 | 21 | 19 | 17 | 18 | 15 | 16 | 13 | ||
| Vasemmistopuolue | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 4 | 6 | 7 | 4 | 5 | 6 | 4 | 3 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | ||
| Muut | 0 | 0 | 1 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 0 | 10 | 3 | 4 | 2 | 2 | ||
| Yhteensä [20] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | ||
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Bergan piiri (Länsi-Götanmaa)
- Björsäterin piiri (Länsi-Götanmaa)
- Bredsäterin piiri
- Ekbyn piiri
- Ekin piiri
- Enåsan piiri
- Färedin piiri
- Hasslen piiri
- Leksbergin piiri
- Lugnåsin piiri
- Lyrestadin piiri
- Låstadin piiri
- Mariestadin piiri
- Odensåkerin piiri
- Tidavadin piiri
- Torsön piiri
- Ullervadin piiri
- Utbyn piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
- Mariestad
- Ullervad
- Lugnås
- Lyrestad
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Berga
- Björsäter
- Bredsäter
- Ek
- Ekby
- Enåsa
- Fågelö*
- Färed
- Hassle
- Leksberg
- Lugnås
- Lyrestad
- Låstad
- Mariestad
- Odensåker
- Tidavad
- Torsö (Viksala)
- Ullervad
- Utby
Kirkot
Bergan kirkko
Björsäterin kirkko
Bredsäterin kirkko
Ekin kirkko
Enåsan kirkko
Färedin kirkko
Hasslen kirkko
Leksbergin kirkko
Lugnåsin kirkko
Lyrestadin kirkko
Låstadin kirkko
Odensåkerin kirkko
Torsön kirkko
Ullervadin kirkko
Utbyn kirkko
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.