kunta Länsi-Götanmaan läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Göteborgin kunta (ruots. Göteborgs kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan ja Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Göteborg.[3]
| Göteborgin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Länsi-Götanmaa ja Bohuslän |
| Keskustaajama | Göteborg |
| Kuntakoodi | 1480 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 447,88 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 583 056 |
| – Väestötiheys | 1 302 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 447,88 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 583 056 henkeä (31.12.2020).[2]
Göteborgin kunta on väkiluvultaan Ruotsin toiseksi suurin. Göteborg sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Götajoen suussa Kattegatin itärannalla. Kunnan keskustaajamassa Göteborgissa asuu pääosa kunnan väestöstä ja se ulottuu myös naapurikuntien alueelle.
Göteborgista ja monista sen naapurikunnista muodostuvassa Suur-Göteborgissa on noin 920 000 asukasta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 30,82 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Ensimmäinen Göteborgin kaupunki perustettiin Hisingenille Götajoen rannalle. Kuningas Kaarle IX antoi kaupungille väliaikaiset kaupunginoikeudet vuonna 1603 ja pysyvät vuonna 1607. Tanskalaiset polttivat kaupungin jo vuonna 1611. Uusi eli nykyinen Göteborgin kaupunki sai kuningas Kustaa II Aadolfilta väliaikaiset kaupunginoikeudet vuonna 1619 ja pysyvät vuonna 1621.
Vuoden 1862 lain kunnallishallinnosta kaupungeissa (ruots. Förordning om kommunalstyrelse i stad (SFS 1862:14)) astuttua voimaan 1.1.1863 Göteborgista muodostettiin oma kaupunkikunta. Kaupunkiin liitettiin vuosien saatossa useita ympäröiviä maalaiskuntia:
Vuonna 1971 Göteborgin kaupunki muutettiin Göteborgin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Askimin ja Styrsön kunnat sekä Hisingenin saarella sijainnut Rödbon seurakunta, joka oli aiemmin kuulunut Kungälvin kuntaan.
Göteborgin kunta ei Malmön kunnan tavoin kuulunut aiemmin mihinkään maakäräjäkuntaan, vaan kunta huolehti itse maakäräjäkunnille kuuluvista tehtävistä, kuten paikallisliikenteestä ja terveydenhuollosta. Vasta vuonna 1998 kunta liittyi osaksi vastaperustettua Länsi-Götanmaan läänin maakäräjäkuntaa.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 134 144 | 24,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 47 441 | 8,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 47 463 | 8,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 319 142 | 58,2 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 7 399 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 13 368 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 698 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 27 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,1 | 0,2 | |
| jalostus | 19,0 | 17,6 | |
| palvelut | 80,3 | 81,7 | |
| tuntematon | 0,5 | 0,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 300 886 | 243 107 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 123,8 | ||
Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 98,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 890 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Göteborg* | 481 479[18] |
| 2 | Hjuvik | 3 928 |
| 3 | Billdal* | 3 807[18] |
| 4 | Mysterna | 3 418 |
| 5 | Olofstorp | 3 378 |
| 6 | Andalen | 2 188 |
| 7 | Donsö | 1 407 |
| 8 | Styrsö | 1 304 |
| 9 | Nolvik | 1 025 |
| 10 | Angered | 950 |
| 11 | Säve | 743 |
| 12 | Brännö | 708 |
| 13 | Kvisljungeby | 639 |
| 14 | Björlanda | 608 |
| 15 | Tumlehed | 475 |
| 16 | Asperö | 402 |
| 17 | Vrångö | 364 |
| 18 | Rödbo | 278 |
| 19 | Låssby | 251 |
| 20 | Stenared | 237 |
| 21 | Trulsegården | 211 |
| 22 | Gundal och Högås* | 61[18] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Göteborgin taajamassa on 549 839 asukasta, ja se kuuluu myös Härrydan kuntaan, Mölndalin kuntaan ja Partillen kuntaan. Koko Billdalin taajamassa on 10 289 asukasta, ja se kuuluu osin myös Kungsbackan kuntaan. Koko Gundal och Högåsin taajamassa on 384 asukasta, ja se kuuluu myös Kungsbackan kuntaan ja Mölndalin kuntaan.[18] Hjuvikin taajaman nimenä on joskus ollut myös Hästevik.[19]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Göteborgin taajaman kanssa.[19]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tråkärrslätt kuuluu osin myös Mölndalin kuntaan.[21]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Göteborgin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Göteborgin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 12 | 13 | 18 | 21 | 17 | 17 | 21 | 21 | 22 | 17 | 20 | 23 | 20 | 12 | ||
| Keskustapuolue | 11 | 10 | 7 | 5 | 4 | 4 | 1 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 3 | ||
| Liberaalit | 19 | 17 | 16 | 9 | 16 | 13 | 10 | 8 | 6 | 14 | 9 | 7 | 7 | 6 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 5 | 1 | 9 | 5 | 5 | 2 | 3 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 9 | 5 | 5 | 5 | 6 | 7 | 9 | 9 | 6 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 32 | 35 | 31 | 35 | 31 | 30 | 29 | 37 | 28 | 29 | 31 | 25 | 20 | 17 | ||
| Vasemmistopuolue | 7 | 6 | 8 | 8 | 8 | 7 | 6 | 8 | 11 | 10 | 7 | 7 | 8 | 11 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 6 | 7 | ||
| Muut | 0 | 0 | 1 | 2 | 2 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 8 | 16 | ||
| Yhteensä [25] | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | ||
Göteborgin kunta on jaettu kaupunginosalautakuntiin (ruots. stadsdelsnämnd). Ennen vuotta 2010 lautakuntia oli seuraavat 21 kappaletta:
|
|
Niistä Södra Skärgården sijaitsi Styrsön saaristossa. Vuoden 2010 alussa Frölundan ja Högsbon kaupunginosalautakunnat yhdistettiin Frölunda-Högsbon kaupunginosalautakunnaksi.
Vuoden 2011 alusta lähtien kaupunginosalautakuntia vähennettiin, jolloin niitä jäi jaljelle vain kymmenen kappaletta. Ne ovat
| Nykyinen kaupunginosalautakunta | Alueen entiset kaupunginosalautakunnat |
|---|---|
| Angered | Gunnared ja Lärjedalen |
| Askim-Frölunda-Högsbo | Askim, Frölunda ja Högsbo |
| Centrum | ei muutosta |
| Lundby | ei muutosta |
| Majorna-Linné | Majorna ja Linnéstaden |
| Norra Hisingen | Backa, Kärra-Rödbo ja Tuve-Säve |
| Västra Göteborg | Södra Skärgården, Tynnered ja Älvsborg |
| Västra Hisingen | Biskopsgården ja Torslanda |
| Örgryte-Härlanda | Örgryte ja Härlanda |
| Östra Göteborg | Bergsjön ja Kortedala |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
.JPG)
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
