Kreikan saari From Wikipedia, the free encyclopedia
Ródos[3] (kreik. Ρόδος, [ˈro̞ðo̞s]; ital. Rodi; ladinoksi Rodi, Rodes; osmaniksi ردوس, Rodos), antiikin Rhodos (m.kreik. Ῥόδος, lat. Rhodus), on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on Dodekanesian saarista suurin ja sijaitsee Egeanmeren kaakkoisosassa Välimeressä. Saaren pinta-ala on 1 401 neliökilometriä ja asukasluku oli 115 490 vuonna 2011. Hallinnollisesti saari kuuluu Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[2] Saaren pääkaupunki on Ródoksen kaupunki.
Ródoksen saari satelliittikuvassa.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Merialue | |
| Korkein kohta | |
| Pinta-ala |
| Asukasluku |
115 490[2] |
|---|---|
| Suurin kaupunki | |
| Asutuskeskukset | |
| Kieli |
Ródoksen ensimmäisistä asukkaista, Vähästä-Aasiasta tulleesta primitiivisestä kansasta, ei tiedetä paljoakaan.[4] Kaarialaisia ja foinikialaisia saapui saarelle pronssikaudella vuosina 2500–1500 eaa.[4] Doorilaiset saapuivat saarelle noin vuonna 1100 eaa. ja perustivat Ialysoksen, Kameiroksen ja Lindoksen kaupungit.[5] Ródoksen kaupunki perustettiin 400-luvulla eaa.[5] Ródos joutui liittoutumaan Rooman kanssa vuonna 164 eaa.[6] ja osaksi Bysanttia saari tuli vuonna 395.[7] Johanniittain ritarikunta asettui saarelle vuonna 1309.[8] Osmanien valtakunta valloitti saaren johanniitoilta vuonna 1522.[9] Italia valloitti Ródoksen vuonna 1912[8] ja vuonna 1943 Saksa valloitti saaren.[10] Yhdistynyt kuningaskunta vapautti Ródoksen Saksan hallinnasta vuonna 1945 ja Kreikkaan saari liitettiin vuonna 1947.[10][9]
Antiikin aikana saari tunnettiin maailman seitsemän ihmeen joukkoon kuuluneesta Rhodoksen kolossista, suuresta auringonjumala Heliosta esittäneestä patsaasta, joka valmistui noin vuonna 290 eaa. ja tuhoutui maanjäristyksessä alle 70 vuotta pystyttämisensä jälkeen.[6][11]
Noin 80 prosenttia saaren asukkaista saa elantonsa joko suorasti tai epäsuorasti matkailusta,[12] ja matkailu on tuonut runsaasti vaurautta saarelle.[13]
Ródos oli kreikkalaisessa mytologiassa auringonjumala Helioksen saari. Ylijumala Zeus jakoi jättiläiset voitettuaan maailman olympolaisten jumalien kesken. Auringon jumala Helios ei ollut läsnä kun se tapahtui. Kukaan ei myöskään muistanut hänen olemassaoloaan, minkä vuoksi Helios jäi ilman omaa maataan. Saavuttuaan sitten Zeuksen luo Helios valitti sitä, ettei ollut saanut omaa maata. Zeus olisi jakanut maailman uudelleen, mutta Helios vastusti ajatusta. Helios halusi seuraavan merestä nousevan maan omakseen. Juuri sillä hetkellä merestä nousi kukkiva kaunis saari, Ródos.[14]
Eräs tarina kertoo, että Ródos sai nimensä Helioksen vaimon, Rhode-nimisen nymfin mukaan. Kerrotaan, että Helios rakastui meren jumala Poseidonin tyttäreen Rhodeen ja meni tämän kanssa naimisiin.[14] Helios ja Rhode saivat seitsemän poikaa ja yhden tyttären.[14] Tytär, Alektrona tai Elektryone,[16] kuoli nuorella iällä.[14] Poikien nimet olivat historioitsija Diodoros Sisilialaisen mukaan Okhimos, Kerkafos, Makareus, Aktis, Tenages, Triopas ja Kandalos.[16] Pindaroksen mukaan Helioksen ja Rhoden lapsia olivat puolestaan Lindos, Kameiros ja Ialysos.[17] Diodoroksen mukaan nämä kolme olivat sen sijaan Kerkafoksen pojat.[16]
Toisen tarinan mukaan saari olisi saanut nimensä ruusuista (rodon), sillä saarella kasvoi paljon niitä.[14] Ródoksen ensimmäiset asukkaat olivat kreikkalaisen mytologian mukaan telkhiinit, jotka olivat taitavia käsittelemään rautaa.[14] Telkhiinit osasivat taikoa, ja monet pitivät heitä demoneina.[14] Helioksen ja Rhoden lapset, heliadit, ajoivat telkhiinit Ródokselta.[14]
Kreikkalaisen mytologian lääkintätaidon jumala Asklepios syntyi tarun mukaan Ródoksen Asklepieionissa eli nykyisessä Asklipieíossa.[18] Ródokselta lähti Homeroksen mukaan yhdeksän laivaa kreikkalaiseen mytologiaan kuuluvaan Troijan sotaan. Ródoslaisten alukset liittyivät Agamemnonin laivastoon.[4]
Ródosta on kutsuttu aikojen saatossa monilla eri nimillä. Asteriaksi saarta kutsuttiin sen tähtikirkkaan ja sinisen taivaan vuoksi, Ataviriaksi Attávyroksen eli saaren korkeimman vuoren mukaan, Ofiusaksi saarella elävien käärmeiden vuoksi, Telhiniaksi telkhiinien eli saaren ensimmäisten asukkaiden mukaan ja Makariaksi saaren suurenmoisen kauneuden vuoksi.[14] Saarta on kutsuttu myös nimellä Heliousa, joka tarkoittaa ”auringossa kylpevä”.[4]
Aikaisemmin saaren nimi oli suomeksi Rhodos, mutta nykyinen suositus on Ródos, joka vastaa kreikankielistä kirjoitustapaa.[19] Rhodos-kirjoitusasu tuli suomen kieleen germaanisista kielistä.[20]
Ródos on yksi Dodekanesian saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Se on saariryhmän saarista suurin[13] ja Kreikan saarista neljänneksi suurin Kreetan, Euboian ja Lesboksen jälkeen.[21] Ródos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä ja on sen itäisin saari.[13] Sen lähimmät Kreikan saaret ovat Sými pohjoispuolella, Alimiá ja Chálki länsipuolella sekä Kárpathos lounaispuolella. Turkin rannikko sijaitsee saaren pohjoispuolella, ja etäisyys sinne on noin 18 kilometriä.
Pinta-alaa Ródoksen saarella on 1 401 neliökilometriä. Saari on 38 kilometriä leveä leveimmältä kohdaltaan ja 78 kilometriä pitkä pisimmältä kohdaltaan.[22] Saaren pääkaupunki Ródos sijaitsee saaren pohjoiskärjessä.[13]
Ródos on pinnanmuodoiltaan vuoristoinen.[22] Viljelykseen kelpaavaa maata on lähinnä vain pienissä laaksoissa ja kapeilla rannikkokaistaleilla.[22] Saaren korkein kohta, Attávyros-vuori, kohoaa 1 215 metrin korkeuteen merenpinnasta.[13][22] Attávyrokseen kuuluvat myös pienemmät Akramýtis (823 m) ja Profítis Ilías (798 m) -vuoret.[22] Attávyrokselta voi nähdä muita Dodekanesian saaria, Vähän-Aasian rannikkoa sekä selkeinä päivinä jopa Kreetan saaren korkeimman vuoren Ídan.[23][13]
Ródoksella on jonkin verran pieniä jokia, jotka kuivan kauden aikana kuivuvat monin paikoin ja talvella ne taas saattavat tulvia.[24] Saaren itäpuolelle laskevat esimerkiksi joet Gadourás, Pelémonis, Mákaris, Loutánis, Lárdos, Kóntaris ja Chas. Luoteispuolelle puolestaan laskevat esimerkiksi Argyrós, Platýs, Paradeisiótis ja Kremastinós. Gadourás-joki on padottu, mikä muodostaa Gadourásin tekojärven. Saaren lounaisosassa sijaitsee Apolakkián tekojärvi, jonka vedet laskevat jokia pitkin Ródoksen lounaispuolelle.[25][26] Saaren länsiosassa, Profítis Ilías -vuoren rinteellä sijaitsee pieni Nánoi-järvi.[27] Archángeloksen alueella[28] sijaitsee Eptá Pigés tekojärvineen ja kanavineen.[29]
Saari sijaitsee litosfäärilaattojen törmäyskohdassa, minkä takia siellä on usein ankaria maanjäristyksiä. Ródos onkin luultavasti noussut Egeanmerestä voimakkaiden maanjäristysten seurauksena.[22] Teoriaa tukee se, että antiikin ajoista lähtien Ródoksen vuorenrinteiltä on löydetty simpukankuoria.[22]
Ródoksen saari on muodostanut vuoden 2011 alusta lukien samannimisen kunnan. Tätä ennen saari oli jaettu kymmeneen kuntaan,[30] jotka nykyisin ovat Ródoksen kunnan kunnallisyksiköitä. Ródoksen kunta kuuluu Ródoksen alueyksikköön ja se Etelä-Egean saarten alueeseen.
Kunnan kuntakeskus sekä alueyksikön hallinnollinen keskus on saaren suurin kaupunki Ródoksen kaupunki (49 541 asukasta).[2] Kaupunki oli myös lakkautetun Dodekanesian prefektuurin hallinnollinen keskus. Muut saaren suurimmat asutukset ovat Ialysós (11 331), Afántou (6 072), Archángelos (5 384), Kremastí (5 363), Pastída (3 641), Koskinoú (3 175), Kalythiés (2 836) ja Paradeísi (2 632).[2]
Ródoksen kunnan kunnallisyksiköt (entiset kunnat) ja niiden merkittävimmät kaupungit ja kylät ovat: (Katso myös: Luettelo Ródoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
| Kunnallisyksikkö | Nimi kreikaksi | Kaupungit ja kylät |
|---|---|---|
| Afántou | Αφάντος | Afántou, Kolýmpia, Archípoli |
| Archángelos | Αρχάγγελος | Archángelos, Charáki, Malónas, Másari, Stegná |
| Attávyros | Αττάβυρος | Ágios Isídoros, Émponas, Kámeiros Skála, Kritinía, Lakkí, Mandrikó, Monólithos, Siána |
| Ialysós | Ιαλυσός | Ialysós |
| Kallithéa | Καλλιθέα | Ammoúdes, Faliráki, Kalythiés, Koskinoú, Psínthos, Tsaïri, Vrysiá |
| Kámeiros | Κάμειρος | Agía Eleoúsa, Apóllona, Dimyliá, Eleoúsa, Fánes, Kalavárda, Kapí, Platánia, Profítis Ilías, Sálakos, Soroní |
| Líndos | Λίνδος | Kálathos, Láerma, Lárdos, Líndos, Péfkoi, Pylónas |
| Nótia Ródos | Νότια Ρόδος | Ágios Pávlos, Apolakkiá, Arnítha, Asklipieío, Gennádi, Ístrios, Kattavía, Kiotári, Lachaniá, Machairiá, Mesanagrós, Plimmýri, Prasonísi, Profília, Váti |
| Petaloúdes | Πεταλούδες | Aeroliménas, Damatría, Epáno Kalamónas, Káto Kalamónas, Kremastí, Maritsá, Paradeísi, Pastída, Theológos, Vagiés |
| Ródos | Δήμος Ρόδου | Kritiká, Ródos, Sgouroú |
Ródoksella on paljon erikokoisia uimarantoja, joista osa on sorarantoja, osa hiekkarantoja ja loput niiden yhdistelmiä. Ródoksen kaupungissa on kaksi rantaa: Tuulinen ranta länsipuolella ja Ellin ranta itäpuolella. Tuulinen ranta (kreik. Psaropoúla)[31] on soraranta ja nimensä mukaisesti tuulinen ja aallokko on siellä kovempi. Ellin ranta puolestaan on hiekkaranta. Sorarantoja löytyy myös muun muassa Ródoksen kaupungista etelään sijaitsevan Ixián seudulta. Hiekkarantoja on puolestaan esimerkiksi Lindoksessa, Stegnássa, Falirákissa ja Kálathoksessa. Thérmes Kallithéaksessa on homoseksuaaleille miehille tarkoitettu uimaranta[32].[33][34]
Kevät alkaa Ródoksella varhain, vaikkakin maaliskuussa saattaa vielä sataa. Kesäisin lämpötilat Ródoksella kohoavat säännöllisesti yli 30 celsiusasteeseen, joskus jopa 38 celsiusasteeseen. Kesäisin myös yöt ovat kuumia. Illat ovat viileämpiä matkailukauden alussa ja lopussa. Ródokselle puhaltaa luoteen suunnasta viilentävä meltemi-tuuli, jonka ansiosta saaren länsi- ja pohjoisrannikon lämpötilat ovat vähän viileämmät läpi vuoden. Itärannikolla on tuulettomampaa. Syyskuun lopulta lokakuun alkuun sijoittuvalla ajanjaksolla saattaa saarella olla kovia myrskyjä, jotka tosin menevät useasti nopeasti ohi. Yhtäkkisten rankkasateiden seurauksena on saanut ihmisiä surmansa. Talviaikaan saarella sataa jonkin verran ja ilma on kostea. Joulukuu ja tammikuu ovat sateisimmat kuukaudet. Todella kylmät lämpötilat ovat Ródoksella harvinaisia, samoin kuin pakkaset ja lumi. Aurinkoisia päiviä Ródoksella on vuodessa 300.[35][36]
|
Ródoksen ilmastotilastoa
Lähde: Rhodes, GRC MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 28.1.2010. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ródoksen kasvistoa on tutkittu melko kattavasti, ja siihen kuuluu noin 1 130 lajia, joista saaren koko ja mantereen läheisyys huomioon ottaen suhteellisen monet ovat kotoperäisiä. Saaren kasvistoon vaikuttaa moni asia, kuten ilmasto, joka on välimerellisen kuiva. Saaren monimutkaisen topografian vuoksi ilmastollisissa oloissa on tosin eroja. Myös geologia vaikuttaa kasvistoon; saaren vuoret ovat pääasiassa mesotsooiselta maailmankaudelta peräisin olevaa kalkkikiveä. Ródos on kuulunut miljoonia vuosia sitten Kreetaan ja Kárpathokseen. Pleistoseenikaudelle saakka Ródos oli myös yhteydessä Anatoliaan.[37]
Pelkästään Ródoksella tavattavia eli kotoperäisiä lajeja on kymmenen. Saaren lajeista 186 on kotoperäisiä, uhattuja, harvinaisia tai suojeltuja. Saarella kasvaa 79 eri orkidealajia, kuten melko harvinainen Himantoglossum robertianum. Ródoksen lajeja ovat myös orhoihin kuuluvat Ophrys gottfriediana, joka on Kreikassa kotoperäinen, sekä Ródoksella kotoperäiset Ophrys halia, Ophrys eptapigiensis, Ophrys persephonae, Ophrys cornutula ja Ophrys parvula.[37]
Asyneuma giganteum on haavoittuvainen kellokasvilaji, jota kasvaa ainoastaan pieninä populaatioina Ródoksella ja Kárpathoksella. Ródoksen populaatiot ovat Profítis Ilías ja Attávyros -vuorten rinteillä. Tertiäärikauden jäänne, ruiskaunokin sukulainen Centaurea lactucifolia esiintyy yleisenä Monólithoksessa ja Siánassa sekä melko laajalla alueella Attávyros-vuorella. Lisäksi kasvia kasvaa Lárdoksessa, Apóllonassa, Vagiéksessa, Lindoksessa sekä Profítis Ilías -vuorella. Monólithoksen ja Siánan asukkaat käyttävät kasvia ravintona ja koristeena. Kamomillan sukuinen Anthemis rhodensis ja kohokkeihin kuuluva Silene salamandra ovat harvinaisia ja Ródoksen kotoperäisiä kasveja.[37]
Saaren keski- ja pohjoisosissa kasvaa merenpinnan tasolta aina 600 metriin saakka mäntyjä. Puiden seassa kasvaa lukuisia erilaisia pensaita, kuten mastiksipistaasia ja mansikkapuuta. Ródoksella on Egeanmeren saarilla harvinainen turkinmäntymetsä sekä välimerensypressimetsä, jollainen on Ródoksen lisäksi vain Kreetalla. Aikoinaan Egeanmeren alueella oli suuria kesävihantia ja kovalehtisiä tammimetsiä, mutta nykyisin niitä tavataan saarella enää vain joillain purojen varsilla, kallioisilla rinteillä sekä satunnaisesti viljelysten keskellä. Metsäpalot ovat supistaneet saaren metsäalaa. Esimerkiksi Psínthoksen kylän ja Profítis Ilías -vuoren välissä on paljon palanutta metsää. Phrygana-kasvillisuutta kasvaa kaikkialla saarella, eniten kuitenkin laidunmailla sekä metsäpalojen tuhoamilla alueilla. Purojen tai muiden märkien tasaisten alueiden varsilla, kuten Petaloúdeksen perhoslaaksossa, kasvaa Ródoksella ja Lounais-Turkissa kotoperäistä idänambrapuuta.[37]
Ródoksen hiekkadyynien kasveja ovat esimerkiksi egyptinpukinpensas, Kreikassa harvinainen elämänlankalaji Ipomoea imperati, Länsi-Turkin ja Itä-Egean alueen kotoperäinen, rentoliuskion alalaji Hypecoum procumbens ssp. atropunctatum sekä Ródoksen eteläosan hiekkadyynien kotoperäinen kukonkannuslaji Consolida arenaria. Hiekkadyynien kasvillisuutta uhkaa matkailu.[37]
Saarelle istutettiin aikoinaan Delfoin oraakkelin antaman neuvon mukaisesti peuroja karkottamaan käärmeitä. Käärmeiden kerrottiin karttavan peurojen hajua. Ródoksen peurakanta kuoli sukupuuttoon uudella ajalla, mutta italialaiset istuttivat 1920- ja 1930-luvuilla saarelle uuden kuusipeurakannan. Yrityksestä huolimatta Ródoksen syrjäisissä osissa on vielä 2000-luvun alullakin käärmeitä.[38]
Ródoksen puroissa elää pieni kotoperäinen Ladigesocypris ghigii -kala, jota kutsutaan myös nimellä ghizáni. Kala on nimetty löytäjänsä, italialaisen professori Alessandro Ghigin mukaan, joka löysi lajin 1900-luvun alussa. Lajin elinolosuhteet ovat vaihtelevat, sillä kuivan kauden aikana Ródoksen purot kuivuvat monin paikoin ja talvella ne taas saattavat tulvia. Nani-järven populaatio kuoli hiljattain sukupuuttoon. Ladigesocypris ghigii on yksi Euroopan vaarantuneimmista makean veden kalalajeista.[24]
Äärimmäisen uhanalaista[39] munkkihyljettä on tavattu Ródoksella Apolakkián rannalla ja Armenistiksen niemellä, jotka kumpikin sijaitsevat saaren länsirannikolla.[40] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[41]
Saaren luolissa elää harvinaisia blasinhevosenkenkäyökköjä ja isohevosenkenkäyökköjä. Saari on ainoa paikka Kreikassa, jossa tavataan matoliskoja. Ródos yhdessä Ikarían saaren kanssa on Lacerta oertzeni -liskon ainoa elinalue koko Euroopassa.[40] Petaloúdeksen perhoslaaksoon saapuu touko-syyskuussa satoja tuhansia vasamasiilikäsperhosia lisääntymään.[42]
Kaikkiaan Ródoksella on tavattu lähteestä riippuen 228–250 lintulajia. Pesiviä lajeja on noin 80. Ródoksen ja Turkin välisestä lyhyestä välimatkasta johtuen saarella tavataan samoja lajeja kuin Turkin luoteisosassakin.[43] Keski-Ródoksen ja Líndoksen, Mesanagróksen ja Kattavía–Prasonísin alueiden kansainvälisesti tärkeä lintualue muodostaa 50 000 hehtaarin suojelualueen, jossa pesii muun muassa keltapäähaukkoja, arohiirihaukkoja, kyläpöllösiä, minervanpöllöjä ja ruostekurkkusirkkuja. IBA-alueesta kuuluu myös 6 706 hehtaaria villieläinten suojelualueeseen.[44][45]
Ródoksen ensimmäiset asukkaat tulivat Vähästä-Aasiasta, eikä heistä tiedetä paljoakaan. Tämä primitiivinen kansa hallitsi kuitenkin savenvalannan, tulenteon ja yksinkertaisten työkalujen valmistamisen. Niin ikään Vähästä-Aasiasta saapuivat kaarialaiset asuttamaan saarta pronssikaudella vuosina 2500–1500 eaa. Samaan aikaan saarelle saapui nykyisen Libanonin seudulta foinikialaisia. Kreetan saarella vaikutti minolainen kulttuuri, ja minolaisia kauppiaita kävi Ródoksellakin. He kävivät menestyksekästä kauppaa Levantin ja Egyptin kanssa ja perustivat tätä varten Ródoksen satamiin yrityksiä.[4] Myös mykeneläisiä kävi saarella.[46]
Akhaijit hyökkäsivät Ródokselle ja miehittivät sen vuoteen 1500 eaa. mennessä. Doorilaiset saapuivat Ródokselle, antiikin kontekstissa Rhodokselle, noin vuonna 1100 eaa. ja perustivat Ialysoksen, Kameiroksen ja Lindoksen kaupungit, joista kustakin muodostui kukoistava kaupunkivaltio.[46]. Ialysos, Kameiros ja Lindos perustivat yhdessä Kosin, Knidoksen ja Halikarnassoksen (nyk. Bodrum) kanssa kauppaliiton, doorilaisen heksapoliin, vuoteen 700 eaa. mennessä. Rhodoksen valta kasvoi, ja pian saari hallitsi koko Dodekanesian aluetta. Lindos perusti monia siirtokuntia Välimeren länsiosiin, ja kaikki kuusi kaupunkia löivät lisäksi omaa metallirahaansa.[4][5]
Rhodoksen kaupunkivaltiot liittoutuivat 400-luvulla eaa. Persian valtakunnan kanssa. Yhdessä ne ottivat osaa vuonna 490 eaa. Ateenaa vastaan käytyyn Marathonin taisteluun, joka päättyi Ateenan voittoon. Salamiin taistelussa vuonna 480 eaa. Persia kärsi jälleen tappion, kun kreikkalaiset upottivat kuningas Kserkses I:n laivaston. Mukana upposi suunnilleen 40 Rhodoksen alusta. Taistelun jälkeen, vuonna 477 eaa., perustettiin antiikin kreikkalaisten kaupunkien kesken Deloksen meriliitto, jonka jäseneksi Rhodoksenkin kaupungit liittyivät.[46][4]
Rhodos sijaitsi lähellä Lähi-itää ja Vähää-Aasiaa merkittävien kauppareittien varrella itäisellä Välimerellä, minkä ansiosta saaresta kehittyi tärkeä kaupallinen keskus ja merivalta. Saaren pohjoiskärkeen perustettiin Lindoksen, Ialysoksen ja Kameiroksen yhteisestä sopimuksesta vuonna 408 eaa. Rhodoksen kaupunki saaren uudeksi keskukseksi.[46] Sen perustamiseen päädyttiin, koska vanhojen kaupunkien satamat eivät enää kyenneet hoitamaan kasvanutta merenkulkua ja kaupankäyntiä. Rhodoksen kaupungissa oli kolme suurikokoista luonnonsatamaa, jotka ratkaisivat ongelmat. Rhodoksen kaupunki alkoi kukoistaa, kun taas Kameiros ja Ialysos näivettyivät ja jäivät vähitellen pelkiksi uskonnollisiksi keskuksiksi. Rhodoksen kaupungissa otettiin käyttöön miletoslaisen arkkitehdin Hippodamoksen suunnittelema ruutukaava. Yhä nykyäänkin useat sekä vanhan- että uudenkaupungin pääkaduista noudattelevat tätä ruutukaavaa. Ateenasta kotoisin ollut valtiomies ja reettori Aiskhines perusti kaupunkiin vuonna 342 eaa. tai toisen lähteen mukaan 324 eaa.[47] tunnetun retoriikkakoulun, jossa opiskelivat muun muassa roomalaiset Cicero ja Marcus Porcius Cato vanhempi[48].[6]
Aleksanteri Suuri nousi vuonna 336 eaa. Makedonian kuninkaaksi. Rhodoksen kaupunkivaltio alkoi tehdä yhteistyötä Aleksanterin kanssa. Se hyötyi tästä muun muassa tekemällä kauppasopimuksia Aleksanterin valloittaman Egyptin kanssa. Aleksanterin kuoltua vuonna 323 eaa. Antigonos, yksi hänen seuraajistaan, käski Rhodosta liittymään sotaretkelle toista Aleksanterin seuraajaa, Egyptin faarao Ptolemaios I:tä vastaan. Rhodos kuitenkin kieltäytyi liittymästä, mistä seurasi se, että Antigonoksen poika Demetrios I hyökkäsi Rhodoksen kaupunkiin vuonna 305 eaa. ja aloitti piirityksen.[46] Demetrios I:n joukot käsittivät 40 000 sotilasta sekä helepoliiksi kutsutun pronssisen piiritystornin. Helepoliilla oli korkeutta yhdeksänkerroksisen talon verran ja siinä oli tammiset pyörät. Demetrioksen 3 400 sotilasta veti helepoliin Rhodoksen kaupungin muurien eteen, mutta siitäkään huolimatta Demetrios ei saanut kaupunkia antautumaan, ja piiritys päättyi aselepoon. Demetrios antoi rhodoslaisille taisteluvarusteensa ja pyysi, että ne myytäisiin ja saaduilla rahoilla rakennettaisiin muistomerkki muistuttamaan piirityksestä. Lindoslainen kuvanveistäjä Khares valmisti 12 vuodessa noin 30 metriä korkean ja 20 tonnia painaneen Rhodoksen kolossin. Kolossi valmistui noin vuonna 290 eaa., ja sitä pidettiin yhtenä maailman seitsemästä ihmeestä.[6][15]
Saari kukoisti 200-luvulla eaa., jolloin sen väkiluku oli kolminkertainen vuoteen 2007 verrattuna. Tuohon aikaan paikalliset käsityöläiset ja taiteilijat välittivät taitojaan sukupolvelta toiselle ja he olivat suuressa arvossa Välimeren alueella. Myös Rhodoksen lyömää rahaa arvostettiin laajalti[5]. Maanjäristys tuhosi Rhodoksen kaupungin joko vuonna 227 eaa. tai 226 eaa.[11] Tällöin tuhoutui myös Rhodoksen kolossi, joka ei siis ollut pystyssä kuin vajaat 70 vuotta.[15] Rhodoksen kaupunkiin alkoi kuitenkin virrata maanjäristyksen jälkeen teknistä ja taloudellista jälleenrakennusapua, sillä kaupunki arvostettiin hellenistisessä maailmassa korkealle.[6]
Rhodoksen kaupunkivaltio ei suostunut vuonna 166 eaa. liittoutumaan Rooman valtakunnan kanssa Makedonian kuningas Perseusta vastaan. Rooma rankaisi Rhodosta julistamalla Deloksen saaren, joka oli Rhodoksen suojelualue, vapaasatamaksi. Rhodos menetti tämän vuoksi satamatullit, jotka olivat merkittävä tulonlähde saarelle. Vuonna 164 eaa. Rhodos sitten solmi liiton Rooman valtakunnan kanssa[9]. Runsaat sata vuotta myöhemmin Rhodos päätyi tukemaan Pompeiusta Julius Caesaria vastaan. Julius Caesarin murhaajat, roomalaiset Gaius Cassius Longinus ja Marcus Brutus, pyysivät Rhodokselta apua taisteluunsa senaattia vastaan. Rhodoslaisten kieltäydyttyä avunannosta Gaius Cassius Longinus valloitti ja ryösti saaren vuonna 43 eaa.[48][46] Hän upotti Rhodoksen laivaston[48][46] ja siirrätti saarelta Roomaan 3 000 patsasta. Ainoastaan kuvanveistäjä Lysippoksen Helioksen vaunuja kuvaava veistos sai jäädä kaupunkiin, koska se painoi liikaa. Kun Rooma paloi vuonna 64 jaa., tuhoutuivat miltei kaikki saarelta tuodut taideaarteetkin[49].[6]
Kristinusko tuli Rhodokselle apostoli Paavalin välityksellä 20 vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen. Ensimmäisellä vuosisadalla saarelle saapui myös juutalaisia[48]. Vuosina 155 ja 515 Rhodoksen kaupunkia koettelivat maanjäristykset, minkä lisäksi se kärsi monista hyökkääjistä: vuonna 263 saarella ryöstelivät gootit ja 600-luvulla sen valtasivat persialaiset ja arabit. Merirosvot vaivasivat saarta vuosina 653–658 ja 717–718[13].[49] Kun Rooman valtakunta jaettiin itä- ja länsiosaan vuonna 395, tuli saaresta osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa.[7][50][51]
Laajalle levinnyt islam oli 1000-luvulle saavuttaessa merkittävä uhka Euroopan turvallisuudelle ja kristinuskolle. Ródos alkoi vahvistaa siteitään läntiseen Eurooppaan aloittamalla kaupankäynnin tauon jälkeen Venetsian kanssa. Ensimmäiselle ristiretkelle matkalla olleet pysähtyivät Ródoksella vuonna 1097. Ranskan kuningas Filip II yhdessä Englannin kuningas Rikhard I Leijonamielen kanssa saapuivat vuonna 1191 saarelle palkkaamaan sotureita uudelle ristiretkelle. Kristityistä koostunut armeija karkotettiin vuonna 1291 Akkosta, joka sijaitsee nykyisen Israelin alueella. Karkotettujen joukossa oli johanniittoja, jotka asettuivat Akkon jälkeen Kyproksen Limassoliin[52]. Limassolista johanniitat siirtyivät vuonna 1309[46] Ródokselle, koska totesivat sen turvallisemmaksi linnoituspaikaksi. Johanniitat saivat saaren haltuunsa ostettuaan sen vuonna 1306 genovalaisilta merirosvoilta, jotka olivat valloittaneet saaren vuonna 1248. Bysantti ei tästä pitänyt, sillä Ródos oli nimellisesti kuulunut jo pitkään sille.[49][8]
Ritarikunta jakautui seitsemään kieleen eli kansallisuuteen, joista kukin suojeli yhtä kaupunginosaa Ródoksessa.[53] Kansallisuudet olivat Provence, Espanja, Italia, Saksa, Auvergne, Englanti ja Ranska.[53][7] Ritarikuntaa johti eliniäksi valittu suurmestari.[53] Johanniittain valtakaudella Ródoksella toimi muun muassa edistyksellinen sairaala. Johanniitat rakensivat eri puolille Ródosta ja lähisaarille noin 30 linnoitusta, joiden avulla torjuttiin muslimien hyökkäyksiä. Esimerkiksi vuonna 1444 Egyptin sulttaani yritti valloittaa Ródoksen, mutta johanniitat yhdessä 5 000 rodoslaisen kanssa kukistivat hyökkäyksen.[8] Samaten 36 vuotta myöhemmin tapahtunut Mehmed II:n sotajoukkojen valloitusyritys torjuttiin.[7][8]
Osmanien valtakunta vahvistui, ja se alkoi havitella Ródosta itselleen yhä kiivaammin. Suleiman Suuren sotajoukot nousivat saarelle lähellä Ialysósta 24. kesäkuuta 1522. Suleimanin 200 alusta kuljettivat Ródokselle muun muassa varusteita ja ruokaa sekä kaikkiaan 100 000 sotilasta. Alkoi piiritys. Neljän ja puolen kuukauden piirityksen jälkeen osmanien sotajoukko oli kutistunut puoleen, ja he miltei luovuttivat. Petturi nimeltä Amaral kuitenkin kertoi osmaneille, että nälkäänäkevät johanniitat olivat murtumaisillaan. Suleiman joukkoineen laittoi kaiken voimansa peliin, ja he onnistuivatkin murtamaan Ródoksen linnoituksen muurit joulukuussa. Johanniitat, joita oli jäljellä enää vain 180, saivat luvan muuttaa Maltalle. Johanniitat veivät Ródokselta mukanaan erilaisia taide-esineitä ja pyhäinjäännöksiä sekä 8 000 kristittyä.[8]
Ródoksen vanhankaupungin muurien sisäpuolella saivat osmanikaudella asua ainoastaan osmanit ja juutalaiset. Kreikkalaiset asuivat Ródoksen kaupungin ulkopuolella olevissa kylissä. Vanhankaupungin muurien ulkopuolelle rakennettiin Néa Chóra eli nykyinen Neokhori. Jaon ansiosta kreikkalaiset onnistuivat säilyttämään kreikkalaiset tapansa. Myös ortodoksisen kirkon kautta rodoslaiset olivat tiiviisti yhteydessä Kreikkaan. Osmanikaudella Ródoksen kaupunkiin ei juurikaan uutta rakennettu. Esimerkiksi suurmestarin palatsi muutettiin karjasuojaksi.[8] Ródoksen kirkot muutettiin moskeijoiksi.[48]
Kreikan vapaussota käytiin vuosina 1821–1829, jolloin Ródoskin pyrki irrottautumaan Osmanien valtakunnasta. Yritys epäonnistui, ja osmanit rankaisivat ankarasti rodoslaisia.[8] Ródoksen kaupungissa sijaitseva Suurmestarin palatsi tuhoutui vuonna 1856 salaman iskettyä palatsin viereiseen kirkkoon, jonka alle oli osmanien piiritysten aikana satoja vuosia sitten piilotettu ruutia.[54]
Italia valloitti Ródoksen ja muun Dodekanesian Kastelórizoa lukuun ottamatta vuonna 1912.[55][9] Italialla oli tarkoituksena liittää saaret Kreikkaan myöhemmässä vaiheessa. Italian valtakaudella Ródoksen kulkuyhteyksiä parannettiin[7] ja saarelle rakennettiin julkisia rakennuksia ja asuinrakennuksia. Myös antiikinaikaisia kohteita kunnostettiin ja kaivettiin esiin. Roomalaisperintö pyrittiin saamaan esiin[48]. Miehittäjät korjasivat suurmestarin palatsin Italian kuningas Viktor Emanuel III:n ja diktaattori Benito Mussolinin kesäasunnoksi, mutta nämä eivät palatsiin koskaan ehtineet, koska toinen maailmansota alkoi vuonna 1939[54]. Italialaiskaudella alkoi myös saaren kehitys matkailukohteeksi.[8][10]
Italialaiset kielsivät vuonna 1936 ortodoksisen kirkon ja kreikan kielen Ródoksella. Italialla ei siis ollut minkäänlaista aikomusta luovuttaa Ródosta osaksi Kreikkaa. Mussolinin hallitus kaatui vuonna 1943, ja 11. syyskuuta 1943 Saksa valloitti Ródoksen[9]. Saksalaiskauden aikana Ródokselta ja läheiseltä Kosin saarelta kerättiin yhteensä 2 100 juutalaista, jotka sitten lähetettiin Auschwitzin keskitysleirille teloitettavaksi. Ainoastaan noin 150–200 selviytyi leiriltä hengissä[56]. Yhdistynyt kuningaskunta vapautti Ródoksen yhdessä muiden Dodekanesian saarten kanssa Saksan hallinnasta vuonna 1945.[10][57][7]
Kreikkaan saaret liitettiin vuonna 1947[46], ja Ródoksen saaresta tehtiin tulliton alue.[10] Ródoksen palvelut alkoivat laajentua ja uusia hotelleja rakennettiin.[10] Massaturismi saarelle alkoi 1950-luvulla, kun ruotsalaiset matkustivat aluksi junalla Ateenaan, josta edelleen laivalla Ródokselle. Myös saksalaisia saapui samoihin aikoihin jugoslavialaisella Yedinsko-laivalla Ródokselle[58]. Lennot Ródokselle Tukholmasta alkoivat 1960-luvulla; tuolloin lentoaika oli kahdeksan tuntia.[54] Ródoksen vanhakaupunki hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1988.[59] 2000-vuosikymmenellä matkailijoita kävi saarella vuodessa lähteistä riippuen 1,2–1,8 miljoonaa.[12][54][58]
Ródoksen keski- ja kaakkoisosat kärsivät tuhoja heinäkuun 2023 maastopaloissa. Yhteensä ne polttivat noin 13 % saaren pinta-alasta, noin 18 672 hehtaaria.[60]
Noin 80 prosenttia saaren asukkaista saa elantonsa joko suorasti tai epäsuorasti matkailusta,[12] ja matkailu on tuonut runsaasti vaurautta saarelle.[13] Ródoksen ja Kosin saaret ovat Dodekanesian alueen taloudellisesti kehittyneimpiä alueita.[61] Ródoksen kehitys matkailukohteeksi alkoi italialaismiehityksen aikana 1900-luvun alussa. Massaturismi saarelle alkoi 1950-luvulla. Saarelle oli 2000-vuosikymmenellä charter-lentoja yli 50 eri lentoasemalta Euroopasta ja Lähi-idästä[12]. Ródos oli yksi ensimmäisistä matkakohteista Välimerellä, kun massaturismi alkoi. Suomalaisetkin saapuivat saarelle ensimmäisten matkailijoiden joukossa ja nykyisin heitä käy saarella yli 40 000 vuodessa (vuoden 2006 tieto). Kaikkiaan matkailijoita käy vuodessa lähteistä riippuen 1,2–1,8 miljoonaa,[12][58] mikä on suuri määrä noin sadan tuhannen asukkaan saarella. Eniten matkailijoita saapuu Britanniasta, sitten Saksasta ja skandinaavit ovat kolmannella sijalla. Pohjoismaalaisuudesta saarella muistuttavat esimerkiksi Norway Pub, Swedish Cafe sekä Jaakon viinakauppa, Vävypojan viinakauppa ja suomalainen ravintola.[54]
Dodekanesian alueella 57,4 prosenttia matkailijoista majoittuu Ródokselle ja Kosille puolestaan 30,4 %. Kreikkalaiset muodostavat Dodekanesiaan matkustavien joukossa ainoastaan seitsemän prosentin osuuden, ja heistä 91 % lomailee Ródoksella ja Kosilla.[61]
Ródoksen saaren tärkein matkakohde on pääkaupunki Ródos lähialueineen. Myös Ixiá, Faliráki ja Lindos ovat tärkeitä matkakohteita. Ródoksella on mahdollista harrastaa esimerkiksi snorklausta, sukellusta, lainelautailua, uintia ja patikointia.[34] Afantoússa sijaitsee 18-reikäinen golfkenttä ja Ixiássa minigolfkenttä.[62]
Matkailuelinkeinon lisäksi Ródoksen talouteen kuuluvat myös tangeriinin, appelsiinin, sitruunan, viikunan, aprikoosin, granaattiomenan ja viljan kasvatus sekä punaviinin valmistus.[13][12] Saarella valmistetaan myös esimerkiksi hopea- ja kultakoruja, mattoja ja keramiikkaa.[12]
Ródoksen tiestö on pääasiassa hyväkuntoinen ja päällystetty.[63][64] Saaren eteläosassa on myös sorateitä.[64] Kansallistie 95 (Ethniki Odos 95) kulkee saarella Ródoksen kaupungista Lindokseen.[65]
Ródoksen kaupungissa on kaksi satamaa: Mandráki ja Kolóna. Kaupungista kulkee useita lauttoja eri puolille Kreikkaa. Manner-Kreikan Pireukseen on 11–14 lauttavuoroa viikossa ja matka-aika on 13–19 tuntia. Thessalonikiin on yksi vuoro viikossa ja matka-aika on 24 tuntia. Alexandroúpoliin on samoin yksi lähtö viikossa, ja sinne matkaa kertyy 27–28 tuntia. Kreetalle pääsee kahdesti viikossa lautalla ja matka-aika on 10–13 tuntia. Lisäksi Ródokselta kulkee lauttoja Chálkille, Lérokselle, Kárpathokselle, Kálymnokselle, Sýmille, Tílokselle, Kásokselle, Kastelórizolle, Nísyrokselle, Pátmokselle, Párokselle, Kosille, Sámokselle, Náxokselle, Límnokselle, Lesbokselle, Sýrokselle, Chíokselle, Mílokselle, Leipsoílle, Ikaríalle ja Foúrnoille. Turkin puolelle lautat liikennöivät muun muassa Marmarikseen 1–2 kertaa päivässä ja Bodrumiin kolmesti viikossa. Israelin Haifaan ja Kyproksen Limassoliin pääsee lautalla 1–2 kertaa viikossa.[66]
Kantosiipialuksella pääsee Ródokselta Chálkille, Sýmille, Pátmokselle, Nísyrokselle, Tílokselle, Kosille ja Kálymnokselle. Katamaraani puolestaan liikennöi Sýmille, Leipsoílle, Kastelórizolle, Pátmokselle, Lérokselle, Kálymnokselle ja Kosille.[66]
Ródoksen kansainvälinen lentoasema sijaitsee 13 kilometrin päässä Ródoksen kaupungista. Ateenaan lennetään 5–10 kertaa päivässä. Lisäksi lentoja on muun muassa Thessalonikiin, Kárpathokselle, Kreetalle, Lesbokselle, Sámokselle, Kastelórizolle, Límnokselle, Mýkonokselle ja Kyproksen Larnakaan.[66]
Ródoksen kaupungissa on kaksi linja-autoasemaa, jotka sijaitsevat Néa Agorá -kauppahallin takana sadan metrin päässä toisistaan. Asemilta liikennöidään eri puolille saarta.[66]
Ródoksella asui vuoden 2011 väestönlaskennassa 115 490 henkeä.[2] Asukkaista 49 541 asui saaren pääkaupungissa.[2] Ródoksen kaupungin vanhassakaupungissa asui 2000-vuosikymmenellä noin 6 000 asukasta.[67] Vielä toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1947, asukkaita oli noin 55 000. Nopea väestönkasvu selittyy matkailun kehittymisellä. Matkailu on luonut saarelle työpaikkoja, ja saarelle on muuttanut työn perässä pienemmiltä Dodekanesian saarilta, muualta Kreikasta sekä ulkomailtakin asukkaita.[12]
Euroopan unionin alueelta Kreikkaan saapuneista maahanmuuttajista vuonna 2004 pääosa asui Ateenassa ja sen ympäristössä sekä Thessalonikissa.[68] Myös saarilla, kuten Ródoksella, Korfulla ja Kosilla asui paljon unionin alueelta saapuneita maahanmuuttajia.[68] Ródoksella on esimerkiksi Kreikan suurin suomalaisväestö Ateenan jälkeen.[69] Suurin osa Ródoksen suomalaisista on saarella naimisiin menneitä naisia.[69] Vastaavanlainen tilanne on useiden muiden kansallisuuksienkin kohdalla.[69] Ródoksella asui vuonna 2004 paljon myös unionin ulkopuolelta saapuneita maahanmuuttajia.[68]
Kreikassa 6–14,5-vuotiaita sitoo oppivelvollisuus.[70] Kultakin koulutusasteelta oppilaat ja opiskelijat saavat tutkinnon, jonka avulla he voivat siirtyä seuraavalle asteelle.[71] Ródoksella toimii kouluja peruskoulusta[72] lukioon (kreik. Λύκειο)[73] ja yliopistotasolle saakka.
Ródoksen kaupungissa toimii Lesboksen saarella pääpaikkaansa pitävän Egean yliopiston humanististen tieteiden tiedekunta. Tiedekunta toimii kahdessa eri kaksikerroksisessa rakennuksessa, joista toisessa on aiemmin toiminut poliisikoulu. Rakennuksissa on laboratoriot, opettajien toimistot ja luokkahuoneet. Tiedekunnan kirjasto on osa Egean yliopiston kirjastoa, ja se on ollut toiminnassa vuodesta 1986 lähtien. Kirjastossa on kirjojen lisäksi esimerkiksi paikallisia ja kansallisia sanomalehtiä, kreikkalaisia ja ulkomaalaisia aikakauslehtiä sekä CD-levyjä. Tiedekunnassa on yli 3 000 opiskelijaa.[74][75] Lisäksi saarella toimii esimerkiksi matkailualan oppilaitoksia.[76] Ródoksen kaupungissa toimii kaksiopettajainen Ródoksen Suomi-koulu.[77]
Saaren suurin sairaala, julkinen Andréas Papandréoun yleissairaala,[78] toimii Ródoksen kaupungin uuden kaupungin Odós Erithrou Stavrou -kadulla.[79] Saaren suurin yksityinen klinikka on Krito, joka sijaitsee Ródoksen kaupungin Ioannou Metaxa -kadulla.[80] Ródoksen kaupungin lisäksi klinikoita on Koskinoússa, Archángeloksessa, Émponaksessa, Ialysóksessa, Falirákissa, Kalithiéssa ja Gennádissa.[78][80] Paikalliset asukkaat käyttävät tavallisiin vaivoihin, kuten kuumeeseen ja flunssaan niin julkisia kuin yksityisiäkin poliklinikoita.[81]
Matkailijat saavat saarella ensiavun ilmaiseksi. Euroopan unionin kansalaisille myös jatkohoito on ilmaista eurooppalaisella sairausvakuutuskortilla. Ródokselle ei ole rokotusvaatimuksia.[79]
Tunnettuja saarella vaikuttaneita antiikin ajan runoilijoita olivat Antagoras Rhodoksen kaupungista, Peisandros Kameiroksesta ja Apollonios Rhodoslainen, joka toimi Aleksandriassa. Tunnettuja filosofeja puolestaan olivat stoalaiseen koulukuntaan kuulunut Panaitios sekä Kleobulos (s. 600-luvulla eaa.) Lindoksesta. Kleobulos kuului Kreikan seitsemän viisaan joukkoon. Hän oli myös lainsäätäjä ja poliitikko, ja hallitsi Lindosta 40 vuoden ajan. Antiikinaikaisia rhodoslaisia historioitsijoita olivat esimerkiksi Sosikrates, Antisthenes sekä Poseidonios (n. 135–51 eaa.),[82] joka myös oli filosofi, poliitikko ja opettaja.[82][47]
Ateenalainen Aiskhines perusti Ródokselle vuonna 342 eaa. tai toisen lähteen mukaan 324 eaa. retoriikkakoulun, jossa opiskeli ihmisiä eri puolilta Välimeren aluetta. Osa opiskelijoista saapui Roomasta saakka.[6]
Ródoksella valmistettiin antiikin aikana keramiikkaa, joka oli tunnettua kautta antiikin maailman. Kameiroksessa ja Ialysoksessa valmistetuissa maljakoissa oli minolaisella ajalla kuvattuna kohtauksia. Mytologia ja Homeroksen eepokset innoittivat vaasien tekijöitä vuosina 1500–700 eaa. Ródoksen keramiikkataide koki uuden kukoistuksen 300-luvun loppupuolella eaa.[47] Saarella oli 600- ja 500-luvuilla eaa. kukoistavaa fajanssinvalmistusta.[83] Fajanssista valmistettiin esimerkiksi aryballoksia.[83]
![Thumb](#/media/Tiedosto:Bundesarchiv_Bild_183-71706-0025,_MS_"Völkerfreundschaft",_erste_Fahrt.jpg)
Ródoksella toimi hellenistisellä kaudella kukoistava kuvanveistokoulu.[84] Saarelle saapuikin taiteilijoita kaikkialta kreikkalaisesta maailmasta.[85] Kuvanveistäjistä tunnetuimpia ovat Khares Lindoslainen, joka valmisti Rhodoksen kolossin, Filiskos, Apollonios, Tauriskos, Agesandros, Polydoros ja Athenodoros.[47] Apollonios yhdessä veljensä Tauriskoksen kanssa veisti Farnesen härkä -veistoksen.[47] Veljekset eivät olleet pitkästä saarella oleskelusta huolimatta rodoslaisia.[47] Athenodoros, Polydoros ja Agesandros veistivät yhdessä Laokoon ja hänen poikansa -veistoksen, jota Plinius vanhempi piti huomattavimpana ihmisen milloinkaan luomista taideteoksista. Ensimmäisen vuosisadan aikana veistos kuljetettiin Roomaan[47] ja löydettiin uudelleen vuonna 1506.[84] Samothrákin saarelta löydetyn ja voiton jumalatar Nikeä esittävän Samothraken Nike -veistoksen tekijäksi on veikkailtu 100-luvun alkupuolella eaa. toiminutta Pythokritos Rhodoslaista.[86] Renessanssin ajan kuvanveistäjät, kuten esimerkiksi italialainen Michelangelo, hakivat innoitusta antiikin kreikkalaisten töistä.[85]
Tunnettuja Ródoksella vaikuttaneita antiikin ajan taidemaalareita olivat Aristonides ja Protogenes. Protogeneen tunnettu maalaus, jossa oli kuvattuna kaksi attikalaista kolmisoutulaivaa, oli aikoinaan esillä Ateenan Akropoliin Propylaiassa.[47]
Kreikan eteläisten saarten musiikin perinteinen tyyli on nimeltään Nisiótika. 2000-luvulle tultaessa aidot tanssi- ja musiikkiesitykset ovat melko harvinaisia. Kulttuurijuhlissa sekä Ródoksen vanhankaupungin Odós Androníkoun perinteisen tanssin keskuksessa pääsee seuraamaan tanssi- ja musiikkiesityksiä. Myös monissa hotelleissa järjestetään kreikkalaisia iltoja, joissa on musiikki- ja tanssiesityksiä.[87]
Ródoksen vanhassakaupungissa järjestetään kesäaikaan joka ilta ääni- ja valoshow, joka kertoo Ródoksen puolustautumisesta sulttaani Suleiman Suuren joukkoja vastaan. Ródoksen kaupungissa toimii myös kasino.[87]
Yhdysvaltalainen arkkitehti Raphael Soriano (1904–1988) syntyi Ródoksella.[88] Italialainen ääninäyttelijä Oreste Lionello (1927–2009) syntyi Ródoksella Italian vallan aikana, mutta muutti pian perheineen Italiaan.[89]
Ródoksen saarella on kuvattu useita eri kreikkalaisia ja ulkomaalaisia elokuvia. Vuonna 1961 ilmestynyt Alistair MacLeanin romaaniin perustunut Hollywood-elokuva Navaronen tykit (engl. The Guns of Navarone) kuvattiin osittain Ródoksella. Elokuva voitti vuonna 1961 Oscar-palkinnon parhaista erikoistehosteista[91]. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan aikoihin. Samoin toinen saarella kuvattu Hollywood-elokuva, vuonna 1979 ilmestynyt Pääkalloprikaati (engl. Escape to Athena), sijoittuu toiseen maailmansotaan.[92][93]
Muita saarella kuvattuja elokuvia ovat esimerkiksi De Luxe Tour (1956), Mikrés Afrodítes (1963), Ristin varjossa (1981), Una vacanza del cactus (1981), O Jerusalem (2006) ja El Greco (2007).[93]
Elokuvien lisäksi saarella on kuvattu televisiosarjoja, kuten The Dark Side of the Sun (1983), L'Amérique en otage (1991) ja Club Reps (2001).[93]
Pääsiäinen on ortodoksien tärkein juhla, jota edeltää 50 päivää kestävä paasto.[95] Paastoa edeltää kautta saaren karnevaaleja.[96] Palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina, Lasaruksen lauantaina, lapset kulkevat ovelta ovelle laulaen Lasaruksen hymniä sekä keräävät munia ja rahaa. Palmusunnuntain aamuna ihmiset kerääntyvät kirkkoihin. Kirkossa ihmiset saavat ristin, joka on valmistettu palmunlehdistä. Risti asetetaan kotona ikonin päälle, jossa sitä säilytetään vuoden ajan. Joka ilta pyhän viikon aikana ihmiset kerääntyvät kirkkoihin seuraamaan Kristuksen kärsimysnäytelmää. Kiirastorstaina maalataan kananmunia. Kodeissa rouvat valmistavat kiirastorstaina koulourákia-nimisiä makeita kääryleitä. Illalla he menevät kirkkoon katsomaan pyhän öljyn siunausta. Pitkäperjantaina seurataan Kristuksen kuolemaa, eikä makeita ruokia syödä. Pitkäperjantaina syödään salaattia viinietikalla sekä seesamipastaa. Päivä päättyy kulkueeseen, jossa ihmisillä on kynttilät käsissään. Naulaaminen ja vasarointi katsotaan suureksi synniksi pitkäperjantaina. Ylösnousemusmessu on pääsiäispäivän iltana, ja puolenyön aikaan on kynttilänsytytysseremonia. Kynttilä viedään kotiin ikonia valaisemaan, ja se yritetään saada palamaan koko vuoden. Pääsiäissunnuntaina paasto päättyy, jonka jälkeen esimerkiksi tanssitaan ja grillataan lammas.[95]
Lisäksi Ródoksen jokaisessa kylässä on vuosittain vähintään yksi kirkollinen juhla. Juhlassa syödään herkkuja sekä juodaan ouzoa ja viiniä.[95]
| Ajankohta | Nimi | Muuta |
|---|---|---|
| 1. tammikuuta | Uudenvuodenpäivä eli Pyhän Basileioksen päivä (kreik. Protochroniá) | Saarella ennustetaan korttipeleillä, kuinka onnekas tuleva vuosi tulee olemaan. Pyhän Basileioksen kunniaksi leivotaan myös kakkuja. |
| 6. tammikuuta | Loppiainen | Nuoret miehet sukeltavat mereen ja etsivät sieltä kilvan krusifiksia, jonka löytäjälle on tiedossa onnellinen vuosi. |
| 7. maaliskuuta | Dodekanesian Kreikkaan liittymisen muistopäivä | Järjestetään kansantanssia ja paraateja. |
| 25. maaliskuuta | Kreikan itsenäisyyspäivä | Sotilasparaateja. |
| Maalis–huhtikuu (siirtyvä) | Pääsiäinen | |
| 23. huhtikuuta | Kreikan armeijan suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjön päivä | |
| 1. toukokuuta | Vappu | Kukkafestivaaleja ja kulkueita. |
| Helluntai (kreik. Αγίου Πνεύματος, Agíou Pneýmatos) (siirtyvä) | Panormítin luostarissa järjestetään juhla. | |
| 24. kesäkuuta | Juhannus | Ródoksella sytytetään kokkoja. |
| 15. elokuuta | Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen päivä (kreik. Kímisitis Theotóhou) | Järjestetään juhlia ja kulkueita kautta saaren. |
| Elo–syyskuu | Kulttuurifestivaalit Kalithiéssä, Émponaksessa ja Maritsássa. | |
| 8. syyskuuta | Tsampíkan luostariin tehdään pyhiinvaellus ja Skiádin luostarissa järjestetään juhla. | Sekä pyhiinvaellus että juhla järjestetään Jumalansynnyttäjän kunniaksi. |
| 26. lokakuuta | Émponaksen viinijuhla | |
| 28. lokakuuta | Óhi-päivä |
Lähde: [97]
Kristinusko tuli saarelle apostoli Paavalin välityksellä 20 vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen.[49] Ródoksella oli ensimmäisellä vuosisadalla oma piispa, Prohoros.[98] Prohorosta seurasivat Rhotinos ja Euphranoras.[98] Euphranoraksen tiedetään osallistuneen Nikean ensimmäiseen kirkolliskokoukseen.[98] Nykyisin suurin osa rodoslaisista on ortodokseja,[99] ja jokaisessa saaren kylässä on ortodoksinen kirkko.[100] Lisäksi saarella on useita luostareita.[100]
Ródoksen vanhassakaupungissa on myös kaksi katolista kirkkoa, Santa Maria Della Vittoria ja Ágios Frangískos.[99] Triándan kylässä on myös katolinen kappeli.[100] Ródos on vuonna 1928 perustetun roomalaiskatolisen arkkihiippakunnan pääpaikka.[101]
Ensimmäinen maininta Ródoksen juutalaisyhteisöstä on makkabilaiskirjassa 100-luvulta eaa. Toisen lähteen mukaan juutalaiset saapuivat saarelle vasta ensimmäisellä vuosisadalla jaa.[48] Navarralainen[102] rabbi Benjamin Tudelalainen vieraili Ródoksella vuonna 1116. Hänen matkakuvauksensa mukaan Ródoksella asui tuolloin 400–500 juutalaista. Juutalaisten lukumäärä kasvoi suuresti vuonna 1280, kun Aragoniasta saapui lisää juutalaisia. Juutalaisten tiedetään taistelleen kiivaasti osmaneja vastaan vuonna 1480, jolloin sulttaani Mehmed II sotajoukkoineen yritti valloittaa Ródoksen. Hyökkäyksestä selviytyi ainoastaan 22 juutalaisperhettä. Ródosta hallitsi vielä 1500-luvun alussa Johanniittain ritarikunta, jonka neuvosto päätti 1500-luvulla tekemässään päätöslauselmassa karkottaa useita juutalaisia saarelta. Thessalonikista saapui kuitenkin hieman myöhemmin uusia juutalaisperheitä saarelle. Saaresta muodostui huomattava sefardijuutalaisuuden keskus. Ródoksen juutalaisväestön koko oli vuonna 1941 2 000 henkeä, ja synagogia oli tuolloin kaikkiaan neljä. Vain Kahal Shalomin synagoga ja antiikinaikainen juutalaishautausmaa säilyivät toisessa maailmansodassa. Kahal Shalomin synagoga rakennettiin alun perin jo 1100-luvulla, mutta se tuhoutui ritarien ja osmanien välisissä taisteluissa ja rakennettiin uudelleen 1400-luvulla. Ródoksen saksalaismiehityksen aikana Ródokselta ja läheiseltä Kosin saarelta kerättiin yhteensä 2 100 juutalaista,[57] jotka sitten lähetettiin Auschwitzin keskitysleirille teloitettavaksi. Ainoastaan noin 150–200 selviytyi leiriltä hengissä. Vuonna 2009 saarella asui noin 40 juutalaista.[56]
Ródoksen muslimiväestön koko on nykyisin noin 3 000 henkeä. Suleiman Suuri joukkoineen valloitti Ródoksen osaksi Osmanien valtakuntaa vuonna 1522, ja suurin osa saaren nykyisistä muslimeista on valloituksen jälkeen saarelle asettuneiden osmanien jälkeläisiä. Muslimeista pääosa työskentelee palvelualoilla, ja heitä asuu Ródoksen kaupungin lisäksi myös esimerkiksi Lindoksessa, Ixiássa ja Sálakoksessa. Ródoksen kaupungin eteläpuolella sijaitsee pieni Kritikán asutuskeskus, jonne 1800-luvulla saapui Kreetan saarelta kreikankielisiä muslimeja.[103]
Ródos liitettiin osaksi Kreikkaa vuonna 1947, minkä seurauksena kaikista saaren muslimeista tuli Kreikan kansalaisia. Muslimit eivät saaneet minkäänlaista erikoisasemaa, eikä heitä tunnustettu vähemmistöksi.[103][104]
Ródoksella on useita erilaisia ruokapaikkatyyppejä. Tavernassa tarjoillaan valmiita ruoka-annoksia, salaatteja, kalaa ja grillattua lihaa. Psistaríassa puolestaan grillattua lihaa, kuten gírosta ja souvlákia.[105] Ouzeríssa saa puolestaan ouzo-nimistä alkoholijuomaa, jonka kanssa tarjoillaan mezédes-alkupaloja. Lisäksi ouzeríssa tarjoillaan sekä lämpimiä että kylmiä liha- ja kasvisruokia. Kafenía on koruttomasti sisustettu kahvila, joissa pelataan lautapelejä ja käydään poliittisia keskusteluja.[106] Myös yökerhoja saarella on runsaasti. Ródoksen yöelämä onkin erittäin vilkasta.[107]
Mezédes-alkupalalajitelman jakavat koko pöytä. Tunnettuja lajitelmaan kuuluvia alkupaloja ovat esimerkiksi dolmádes eli viininlehtikääryleet, oliivit ja tsatsiki. Muita alkupaloja ovat esimerkiksi fasolia eli papuja tomaattikastikkeessa, kalamarákia tiganita eli kalmarin paloja, jotka on paistettu upporasvassa, keftedes eli pienet maustetut lihapyörykät sekä kreikkalainen salaatti.[108]
Tunnettuja lihaa sisältäviä pääruokia ovat muun muassa musaka eli munakoisopaistos, pastítsio eli kerrosruoka, jossa on valkokastiketta, lihaa ja pastaa, paidákia eli grillattu lampaankyljys, britzola eli vasikan- tai porsaankyljys sekä stifádo eli sipuli- ja lihamuhennos, joka on haudutettu savipadassa. Pääsiäisen aikaan syödään grillissa tai uunissa valmistettua lammasta. Gíros eli ohuet vartaasta leikatut lihasiivut pitaleivän ja salaatin kanssa tarjoiltuna sekä souvláki eli grillattu lihavarras ovat pikaruokia. Tunnettu kasvisruoka on gemistá eli munakoisoja, tomaatteja tai paprikoita, jotka on täytetty kasvis–riisisekoituksella.[108]
Kala on ollut Ródoksen asukkaiden perusruokaa jo satojen vuosien ajan. Kala on Ródoksella nykyisin muuhun Kreikkaan verrattuna kallista, koska saaren vedet kärsivät liikakalastuksesta. Tavallisimmat kalalajit ovat punamullo, lahna ja miekkakala. Kalat grillataan tyypillisesti sitruunan kanssa, mutta pikkukaloja myös paistetaan.[108]
Tavernoista ei tavallisesti saa jälkiruokia, vaan niitä myydään galaktopolioissa ja zacharoplastíoissa. Galaktopoliot ovat erikoistuneet maitopohjaisiin jälkiruokiin, kuten esimerkiksi galaktoburekoon eli kermakakkuun ja ryzógaloon eli riisivanukkaaseen. Zacharoplastíot eli konditoriot myyvät esimerkiksi kadaifia eli hunajalla ja manterirouheella täytettyä vehnästä, baklavaa sekä pita me meliä eli hunajakakkua.[108]
Ródoksella on ollut viinintuotantoa antiikin ajoilta lähtien, ja se oli aikoinaan merkittävä elinkeinokin saarelle. Ródoksen suurimmat viinintuottajat ovat Émponaksessa toimiva Emery ja Ródoksen kaupungin Kapodistrías-kadulla toimiva CAIR. Petaloúdeksen läheisyydessä toimii Triandafýlloun viinitila.[109]
Emeryn tuottama kuiva Villaré-viini on saarelaisten suursuosikki. Viinitilan Cava Emery on vahva punaviini, jota on verrattu ranskalaisen Burgundin alueen viineihin. Emery tuottaa lisäksi erilaisia kuohuviinejä. CAIR-viinitilan tunnetuimmat viinit ovat punainen Chevalier de Rhodes ja valkoinen kuiva Ílios. CAIR valmistaa lisäksi makeaa Muscat de Rhodes-viiniä sekä kahta erilaista kuohuviiniä.[109]
Aperitiivinä Ródoksella nautitaan esimerkiksi aniksella maustettua ouzoa. Saarelle tuodaan useita erilaisia kansainvälisiä alkoholimerkkejä. Alkoholittomista juomista suosittua on kafes frappe, joka on jäiden kera tarjoiltu vahva kylmä kahvi. Kuuma kahvi keitetään kreikkalaisittain eli ellinikós. Ródoksen italialaistyyppisissä paikoissa tarjoillaan myös espressoa ja cappuccinoa.[109]
Ródoslaisia radioasemia ovat Rhodes Radio 107.2 FM, Aigaio Antenna 100.00 FM, vuonna 1997 perustettu[110] Radio Methorios 96.9 FM,[111] Akritas FM, Fm1 Rodos ja Radio1 Rodos.[112]
Saarella julkaistavia lehtiä ovat päivittäin ilmestyvä ja vuonna 1949 perustettu[113] Próodos (kreik. Η Πρόοδος), To Víma tis Dodekanísou (kreik. Το Βήμα της Δωδεκανήσου), päivittäin paitsi maanantaisin ilmestyvä ja vuonna 1982 perustettu[114] Dimokratikí (kreik. Η Δημοκρατική) sekä vuonna 1915 perustettu ja italialaisten vuonna 1939 lakkauttama Dodekanesian vanhin sanomalehti Rodiakí (kreik. Η Ροδιακή).[115] Rodiakí alkoi ilmestyä jälleen vuonna 1948 ja ilmestyy nykyisin päivittäin.[116] Saarella on saatavilla myös Ateenassa julkaistavaa englanninkielistä Athens News -viikkolehteä sekä eurooppalaisia sanomalehtiä.[117]
Jo antiikin olympialaisissa kilpailivat saarelta kotoisin olleet nyrkkeilijä Diagoras Rhodoslainen[118] ja juoksija Leonidas Rhodoslainen[119]. Tunnettuja rodoslaisia nykyurheilijoita ovat pituushyppääjä Níki Xánthou (s. 1973)[120] ja jalkapalloilija Alexandros Kaklamanos (s. 1974).[121][122]
Ródoksen kaupungista ovat kotoisin jalkapalloseurat Diagoras FC ja Rodos FC, jotka pelaavat Beta Ethnikissä eli toiseksi ylimmällä sarjatasolla.[123] Jalkapalloseurojen kotikenttä on vuonna 1932 rakennettu 3 700-paikkainen Diagoras Stadium.[123] Niin ikään Ródoksen kaupungista tulee koripallojoukkue Kolossos Rodou BC, joka pelaa ylimmällä sarjatasolla A1 Ethnikissä.[124]
Ródoksella on järjestetty sekä paikallisia että kansallisia kilpailuja purjehduksessa, koripallossa, jalkapallossa, uinnissa ja yleisurheilussa. Saarella on käyty kansainväliset rantalentopallon mestaruuskilpailut sekä kansainvälisiä purjelautailu- ja pyöräilykilpailuja. Ródos isännöi vuonna 2007 Island Games -urheilutapahtumaa,[125] johon osallistui yli 2 500 urheilijaa International Island Games Associationin 25 jäsensaarelta.[12] Urheilulajeja oli kisoissa kaikkiaan 14.[12]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
