Fajanssi
keraaminen materiaali From Wikipedia, the free encyclopedia
Fajanssi on keskilämpötilassa eli 1050–1150 celsiusasteessa poltettua huokoista ja vaaleaa keraamista massaa.[1]

Nimitykset

Fajanssi on nimetty italialaisen Faenzan kaupungin mukaan.[2] Välimeren maiden sinivalkoiseksi koristeltua fajanssikeramiikkaa kutsutaan majolikaksi.[3]
Ominaisuudet
Fajanssi on posliinia ja kivitavaraa huokoisempaa. Jos lasitus ei ole hyvä, fajanssiesineet imevät vettä astianpesukoneessa ja alkavat säröillä.[4] 1920-luvulla kehitetty timanttifajanssi on hieman sinertävää fajanssia, joka on ominaisuuksiltaan lähes posliinin veroista.[5]
Käyttö
Fajanssista tehdään kylpyhuoneiden verhoukseen käytettäviä kaakelilaattoja.[6] Myös ruokailuastiat valmistettiin Suomessa 1960-luvulle asti fajanssista, jota alettiin korvata kestävämmällä posliinilla vasta 1970-luvulla.[7]
Valmistus
Fajanssi poltetaan kahteen kertaan, ja jälkimmäisellä polttokerralla se lasitetaan läpinäkymättömällä lasitteella. Länsimaissa käytetään tavallisimmin valkoista tinalasittetta.[1][8] Aiemmin länsimaissakin käytettiin yleisesti lyijylasitetta. Lyijyn käyttö astioissa kiellettiin sittemmin monessa länsimaassa.[9][8]
Terveysriskit
Ennen 1960-lukua valmistetuista fajanssiastioista saattaa irrota liian suuria määriä lyijyä etenkin, jos niissä säilytetään happamia ruokia tai juomia[9][8]. Vielä seitsemänkymmenluvulla joka kolmas Suomessa myyty keramiikka-astia ylitti lyijypitoisuuden enimmäisraja-arvon. Lyijylasitteella käsitellyistä astioista saattaa irrota päivittäiskäytössä jopa niin paljon lyijyä että lyijyn kokonaissaanti kaksinkertaistuu.[10]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.