Aprikoosi

Aprikoosi eli hedelmäaprikoosi (Prunus armeniaca) on pienehkö Kiinasta peräisin oleva puu ja sen hedelmä. Aprikoosipuu kasvaa yhdeksän metriä korkeaksi, ja sen lehvästö tulee kuusi metriä leveäksi.^[3]

Aprikoosin kukkia

Aprikoosi
Uhanalaisuusluokitus
Puutteellisesti tunnettu [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Rosales
Heimo:	Ruusukasvit Rosaceae
Suku:	Tuomet Prunus
Alasuku:	Luumut Prunus
Laji:	armeniaca
Kaksiosainen nimi
Prunus armeniaca L.[2]
Katso myös
Aprikoosi Wikispeciesissä   Aprikoosi Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Kiinassa aprikoosipuuta on viljelty tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Toisaalta venäläiset tutkijat ovat sitä mieltä, että samanaikaisesti sitä olisi alettu viljellä myös Keski-Aasiassa. Kasvin tieteellinen nimi Prunus armeniaca eli ”Armenian luumu” viittaa Armeniaan. Persikan tavoin aprikoosin toi Eurooppaan Aleksanteri Suuri noin vuonna 300 eaa. Kreikkalaiset ja roomalaiset antoivat hedelmälle lempinimen ”auringon kultamuna”. Pohjois-Euroopassa aprikoosia alettiin viljellä vasta 1500-luvulla.

Aprikoosi on sukua mantelin lisäksi luumuille, kirsikoille, persikoille, nektariinille ja karvasmantelille, joiden kivissä on amygdaliini-nimistä katkeraa ja myrkyllistä ainetta. Tämä aine puuttuu eräältä aprikoosilajikkeelta, jonka kiveä käytetäänkin elintarvikkeena mantelin tavoin Euroopassa ja Keski-Aasiassa muun muassa maustamaan erilaisia leivonnaisia ja hilloja sekä Amaretto-likööriä.

Kypsä ja halkaistu aprikoosi

Ravintosisältö (100 g)

• Energiaa 200.832 kJ/48 kcal
• Proteiinia 1,4 g
• Hiilihydraattia 11,12 g
  • josta sokereita 9,24 g
• Rasvaa 0,39 g
  • tyydyttyneitä rasvahappoja 0,027 g
  • kertatyydyttämättömiä rasvahappoja 0,17 g
  • monityydyttämättömiä rasvahappoja 0,077 g
• Kuitua 2 g
• Natriumia 1 mg
• Kaliumia 259 mg^[4]