Tyydyttynyt rasvahappo

Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joissa on hiiliatomien välillä vain yksinkertaisia sidoksia. Rasvoja, jotka sisältävät glyserolin kanssa esteröityneinä etupäässä tyydyttyneitä rasvahappoja, kutsutaan kovaksi rasvaksi.

Tyydyttyneiden rasvahappojen hiiliketju on pääasiassa haaroittumaton ja siinä ei ole kaksoissidoksia. Tyydyttyneen rasvahapon sulamispiste on korkeampi kuin vastaavan hiiliketjun pituuden omaavalla tyydyttymättömällä rasvahapolla.^[1]

Eri ruoka aineet nostavat eri tavoin veren rasva-arvoja. Runsas hiilihydraattien ja alkoholin nauttiminen nostaa tyydyttyneen rasvan määrää veressä.^[2]

Tyydyttyneitä rasvahappoja

Pääartikkeli: Luettelo tyydyttyneistä rasvahapoista

• voihappo (4:0), C₄H₈O₂ / CH₃(CH₂)₂COOH, CAS-numero 107-92-6
• kapronihappo (6:0), C₆H₁₂O₂ / CH₃(CH₂)₄COOH, CAS-numero 142-62-1
• kapryylihappo (8:0), C₈H₁₆O₂ / CH₃(CH₂)₆COOH, CAS-numero 124-07-2
• kapriinihappo (10:0), C₁₀H₂₀O₂ / CH₃(CH₂)₈COOH, CAS-numero 334-48-5
• lauriinihappo (12:0), C₁₂H₂₄O₂ / CH₃(CH₂)₁₀COOH, CAS-numero 143-07-7
• myristiinihappo (14:0), C₁₄H₂₈O₂ / CH₃(CH₂)₁₂COOH, CAS-numero 544-63-8
• palmitiinihappo (16:0), C₁₆H₃₂O₂ / CH₃(CH₂)₁₄COOH, CAS-numero 57-10-3
• steariinihappo (18:0), C₁₈H₃₆O₂ / CH₃(CH₂)₁₆COOH, CAS-numero 57-11-4
• arakidiinihappo (20:0), C₂₀H₄₀O₂ / CH₃(CH₂)₁₈COOH, CAS-numero 506-30-9
• beheenihappo (22:0), C₂₂H₄₄O₂ / CH₃(CH₂)₂₀COOH, CAS-numero 112-85-6
• lignoseriinihappo (24:0), C₂₄H₄₈O₂ / CH₃(CH₂)₂₂COOH, CAS-numero 557-59-5

Tyydyttyneiden rasvahappojen kulutus

Suurin osa ihmiskunnan nauttimasta rasvasta on tyydyttynyttä rasvaa, jonka kulutus on aikuisilla keskimäärin 9 prosenttia kokonaisenergiasta. Tyydyttyneen rasvan saanti vaihtelee maittain välillä 2-28 E%.^[3]

Tyydyttyneet rasvahapot ravinnossa

Lähes 70 prosenttia maidon rasvahappokoostumuksesta on tyydyttynyttä rasvaa^[4]. Tyydyttyneiden rasvojen osuus lihan sisältämistä rasvahapoista vaihtelee eläinlajin ja jalostusasteen mukaan. Lähes puolet suomalaisen naudan rasvasta koostuu tyydyttyneistä rasvahapoista^[5], sianlihan rasvasta 40 prosenttia^[6] ja broilerin noin 32 prosenttia^[7].

Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain:

Tyydyttyneiden rasvahappojen suhteellisia osuuksia kokonaisrasvamäärästä^[8]

Ruoka	lauriinihappo	myristiinihappo	palmitiinihappo	steariinihappo
Kookosöljy	47 %	18 %	9 %	3 %
Voi	3 %	11 %	29 %	13 %
Jauheliha	0 %	4 %	26 %	15 %
Tumma suklaa	0 %	1 %	34 %	43 %
Lohi	0 %	1 %	29 %	3 %
Kananmuna	0 %	0.3 %	27 %	10 %
Cashew-pähkinä	2 %	1 %	10 %	7 %
Soijaöljy	0 %	0 %	11 %	4 %

Ruoansulatuksessa muodostuvat tyydyttyneet rasvahapot

Paksusuolen bakteerit hajottavat ravinnon sisältämät liukoiset kuidut tyydyttyneiksi lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, jotka muodostavat 6–15 prosenttia länsimaalaisten ravinnosta saadusta kalorimäärästä^[9][10]. Esimerkiksi voihappo vähentää kasvainten muodostumista^[11].

Saanti

Finravinto 2007 -kyselytutkimukseen haastatellut naiset nauttivat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin 23 grammaa vuorokaudessa ja miehet 32 grammaa, mikä vastasi naisilla 12 energiaprosenttia ja miehillä kolmeatoista. Haastateltavien saamia tyydyttyneitä rasvahappoja nautittiin pääosin voin ja kasvirasvalevitteiden sekä maidon, juuston ja muiden rasvaa sisältävien maitotuotteiden muodossa. Niitä tuli myös liharuokien, viljatuotteiden ja kastikkeiden mukana.^[12]

Saantisuositukset

Suomalaisen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2014 antaman suosituksen mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla alle 10 prosenttia^[13]. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on perustellut tyydyttyneen rasvan saantia rajoittavaa suositusta sillä, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentäisi kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.^[14]

Vertaisarvioitu tiedejulkaisu Journal of the American College of Cardiology julkaisi vuonna 2020 kansainvälisen 12-henkisen tutkimusryhmän laatiman ravitsemussuosituksia arvioivan tieteellisen artikkelin, jossa todettiin, ettei kyseiselle suositukselle ole tieteellistä pohjaa, koska uusimmissa satunnaistetuista ja väestöseurantatutkimuksista laadituissa meta-analyyseissa ei ole havaittu, että tyydyttyneen rasvan vähentäminen vähentäisi sydän ja verisuonitauteja tai kokonaiskuolleisuutta, vaan että tyydyttyneen rasvan runsas käyttö päin vastoin vähentää riskiä saada sydänkohtaus.^[15]

Katso myös

• Tyydyttyneiden rasvahappojen terveysvaikutukset
• Rasvasota