Suuri paasto
pääsiäistä edeltävä paastonaika kristinuskossa From Wikipedia, the free encyclopedia
pääsiäistä edeltävä paastonaika kristinuskossa From Wikipedia, the free encyclopedia
Suuri paasto eli pääsiäispaasto, paastonaika on paastoaika ennen pääsiäistä.
Suuri paasto kestää varhaiskristilliseltä ajalta periytyvän tavan mukaan 40 vuorokautta. Esikuvana tämän pituiselle paastolle on ollut se, että Raamatun mukaan Jeesus vetäytyi ennen julkisen toimintansa aloittamista 40 päiväksi autiomaahan paastoamaan ja rukoilemaan[1][2][3]. 300-luvulla paastonaika Roomassa oli kolme viikkoa ennen pääsiäistä. Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325 paaston pituudeksi 40 vuorokautta.[4].
Eri kirkkokunnat kuitenkin laskevat sen alkamis- ja päättymisajan hieman eri tavalla. Läntisissä kirkoissa, varsinkin katolisen kirkon latinalaisessa riituksessa se alkaa laskiaista seuraavana keskiviikkona, tuhkakeskiviikkona ja päättyy pääsiäislauantaina, nämä päivät mukaan luettuna.[5] Täten paastonaika kestää todellisuudessa 46 vuorokautta, joista kuitenkin vähennetään ajanjaksoon kuuluvat 6 sunnuntaita, jotka eivät ole paastopäiviä. Myös luterilaisessa kirkkovuodessa nimitetään paastonajaksi samaa aikaa vuodesta, joskin ruokapaastosta on käytännössä yleensä luovuttu. Paastonaika ja sen merkitys sävyttävät kuitenkin jumalanpalveluksia.[6] Suomalaisiinkin almanakkoihin on merkitty 1.–5. "paastonajan sunnuntait" (kuudes on palmusunnuntai). Paastonaikaa edeltää luterilaisen kirkon kalenterissa ns. esipaasto, joka on aina samanmittainen: 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (septuagesima), 2. sunnuntai ennen paastonaikaa (sexagesima) ja laskiaissunnuntai.[7]
Pääsiäisen edellä oleva paastonaika on pääsiäiseen valmistautumisaikaa. Siihen liittyy hiljentyminen, pyrkimys mielenmuutokseen ja tavoitteena on antaa tilaa hengellisyydelle, kuten Raamatun lukemiselle. Sen tueksi ja avuksi on muotoutunut ruokapaasto, tietyistä ruokalajeista sekä nautintoaineista kieltäytyminen. Paastoon osallistuminen on aina vapaaehtoista.[8]
Ortodoksisessa kirkossa suuri paasto kestää 40 vuorokautta alkaen jo laskiais- eli sovintosunnuntaita seuraavana maanantaina, ja sen lasketaan päättyvän palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina. Sunnuntaipäivät lasketaan suuren paaston päiviksi,[9] mutta palmusunnuntaita ja sitä edeltävää Lasaruksen lauantaita ei. Suuren paaston päiviin ei ortodoksisessa kirkossa lasketa myöskään pääsiäistä edeltävää suurta viikkoa. Ortodokseille suuri viikko on silti ankaran paaston aikaa. Sen jälkeen koittaa pääsiäinen. Suurta paastoa edeltää noin neljän viikon mittainen valmistuskausi, jota nimitetään valmistusviikoiksi. Valmistusviikoilla ortodoksit valmistautuvat ruokapaastoon muun muassa vähentämällä eri ruokalajeja vähitellen.
Useiden läntisten kirkkojen evankeliumikirjoissa on edelleen ajanjakson päiville merkitty perinteiset latinankieliset nimet, jotka yleensä on otettu päivän psalmitekstin antifonista.
Päivä nimi, otsikko, päivän aihe evankeliumikirjassa
Suuren paaston ajalle sijoittuvat seuraavat sunnuntait:
Katolisen kirkon Suomessa kirkkokalenterissa paastonaikojen sunnuntaita ja juhlapäiviä ovatː
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
