Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa

Wikimedia-luetteloartikkeli From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa sisältää vuonna 1918 Suomen sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistoksi pystytetyt muistomerkit: patsaat, veistokset, muistopaikat ja muistolaatat. Punaisten muistomerkin sijaan esimerkiksi Pyhtäällä, Rovaniemellä, Kuhmoisissa, Pyhäjärvellä, Raumalla, Porvoossa ja Lappeenrannassa on otsikkona Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki. Luettelossa voi olla myös hautausmailla tai niiden lähellä olevia yleisiä, mutta ei yksittäisillä haudoilla olevia muistomerkkejä.

Pikafaktoja Näytä koordinaatit OSM-kartalla ...
Remove ads

Muistomerkit

Suomen sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä sai surmansa yli 27 000 punaista, joista lähes 20 000 teloitettiin tai sai surmansa vankileireillä. Kaikkien punaisten hautapaikkoja ei ole tiedossa, ja osa ruumiista jäi tuntemattomille teloituspaikoille. Omaiset saivat niistä tietoja vain epävirallisia kanavia myöten. Jotkut hautausmaalle haudatut jäivät vaille papin siunausta, toiset haudattiin hautausmaiden ulkopuolelle.[1]

Taidekriitikko Otso Kantokorpi, jonka toinen isoisä oli valkoisesta suvusta, toinen taisteli punaisten puolella, arvioi, että punaisten muistomerkit ovat yleisesti taiteellisesti korkeatasoisempia kuin valkoisten. Valkoisten muistomerkkejä alettiin pystyttää pian sodan päätyttyä, ja niiden linja on melko samanlainen, herooinen, pönöttävä. Punaisten muistomerkkejä taas alettiin tehdä vasta ajan kuluttua, ja niihin on Kantokorven mukaan vaikuttanut kulunut aika ja ajan kuluessa käydyt pohdinnat. Hän ottaa esimerkiksi Taisto Martiskaisen Crescendon, jonka katsotaan kestäneen aikaa ja olevan ehkä hienoin sisällissodan muistomerkeistä. Sen rinnalle hän nostaa Marja Kanervon Suomenlinnan vankileirin muistomerkin.[2][3]

Sisällissodan jälkeen

Alkuun punaisten haudoille ei saanut kokoontua, viedä kukkia eikä pystyttää hautakiviä.[1] Vuonna 1927 Suomessa oli 300 valkoisten ja 12 punaisten muistomerkkiä.[4]

Hämeenlinnan lähellä olevalle Ahveniston hautausmaalle vainajien omaiset hankkivat hautakiven punaisten muistoksi suurelle joukkohaudalle vuonna 1923 kirkkoneuvoston kielloista huolimatta. Kirkkovaltuusto ryhtyi toimenpiteisiin, ja poliisit hävittivät patsaan. Muistomerkki ilmeisesti räjäytettiin, ja pystyttäjät tuomittiin raastuvanoikeudessa.[5][6] Uusi muistomerkki pystytettiin vasta talvisodan jälkeen vuonna 1940.[5]

Varkaudessa vuonna 1922 Kankurinharjulle pystytetty muistomerkki ehdittiin ennen paljastusta varastaa ja upottaa järveen. Uusi muistomerkki tehtiin alkuperäisen näköiseksi ja paljastettiin vuonna 1946.[5]

Talvisodan jälkeen

Talvisodan jälkeen muistokiviä sai pystyttää. Hämeenlinnassa paikalliset työväenjärjestöt organisoivat keräyksen muistokiven hankkimiseksi. Keräys oli tuottoisa, ja sillä saatiin hankituksi viisi kiveä, joiden paljastamisjuhla pidettiin syksyllä 1940.[6]

Punaisten muistomerkeistä suurin osa on pystytetty 1940-luvulla tai sen jälkeen poliittisen ilmapiirin muututtua. Eniten niitä pystytettiin vuonna 1946. Työväen keskusmuseon tietopankkiin on kerätty lähes 260 punaisten muistomerkkiä ja joukkohautaa.[7][1]

Remove ads

Luettelo

Luettelo sisältää muistomerkit nykyisen maakuntajaon mukaisesti, ja myös kuntajako on tehty vuoden 2018 tilanteen mukaan. Lähteenä on käytetty Työväenmuseo Werstaan julkaisemaa Punaisten muistomerkit -tietokantaa, ellei toisin ole viitattu. Luettelossa on 326 Suomessa olevaa kohdetta ja kolme, jotka ovat luovutetuilla alueilla.

Lisätietoja Maakunta, Kunta ...

Luovutetut alueet

Lisätietoja Paikkakunta, Muistomerkki ...
Remove ads

Katso myös

Lähteet

Loading content...

Aiheesta muualla

Loading content...
Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads