Uusikaupunki
kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Uusikaupunki (ruots. Nystad, alun perin Kalainen)[7] on rannikkokaupunki Suomessa. Se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Vakka-Suomen seutukuntaan. Uusikaupunki on seutukuntansa pääkeskus. Kaupunki tunnetaan muun muassa autotehtaasta ja ruutukaavaan perustuvasta puutalokeskustasta.[8]
| Uusikaupunki Nystad |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Uusikaupunki ilmakuvassa. Etualalla Uudenkaupungin uusi kirkko, taustalla Ruokolanjärvi, josta vasemmalla autotehdas. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Vakka-Suomen seutukunta |
| Kuntanumero | 895 |
| Hallinnollinen keskus | Uudenkaupungin keskustaajama |
| Perustettu | 1617 |
| Kuntaliitokset |
Uudenkaupungin mlk (1969) Pyhämaa (1974) Lokalahti (1981) Kalanti (1993) |
| Pinta-ala ilman merialueita |
551,53 km² 173:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
1 932,48 km² 48:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 503,20 km² |
| – sisävesi | 48,33 km² |
| – meri | 1 380,95 km² |
| Väkiluku |
14 887 76:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 29,58 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 13,3 % |
| – 15–64-v. | 57,4 % |
| – yli 64-v. | 29,3 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 91,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,4 % |
| – muut | 8,1 % |
| Kunnallisvero |
8,60 % 181:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Atso Vainio |
| Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
| 2021–2025[6] • SDP • Kok. • Kesk. • PS • Vas. • Muut |
12 10 10 6 2 3 |
| uusikaupunki.fi | |
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti kaupungin vuonna 1617, joten Uusikaupunki on Suomen 12. vanhin kaupunki. Uudellakaupungilla on myös osansa Euroopan historiassa, sillä suuren Pohjan sodan rauha julistettiin siellä vuonna 1721. Kaupunki kukoisti erityisesti 1800-luvulla, jolloin elettiin laivanrakennuskautta.
Uudenkaupungin keskustan lisäksi kaupunkiin kuuluvat entiset kunnat Uudenkaupungin maalaiskunta, Kalanti, Lokalahti ja Pyhämaa. Naapurikunnat ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo ja Vehmaa.
Uusikaupunki sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Vakka-Suomen seutukunnassa. Se on Pohjanlahden rannalla, 70 kilometriä Turusta luoteeseen.[9]
Uudenkaupungin pinta-ala oli 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 1 932,48 km², josta 503,20 km² on maata, 48,33 km² sisävesialueita ja loput 1 380,95 km² merivesialueita.[1] Kaupungin korkein kohta on Kuuanvuori (48,6 m).[10]
Kaupungin halki virtaa Sirppujoki, joka laskee kaupungin pohjoisosassa olevaan Uudenkaupungin makeavesialtaaseen. Allas rakennettiin vuonna 1965, kun Velhoveden ja Ruotsinveden lahdet padottiin merestä. Altaan pinta-ala on noin 40 km², ja kaupunki sekä osa Vakka-Suomesta saa talousvetensä siitä. Makeanveden altaan happamuus on aiheuttanut jonkun verran kalakuolemia sekä vesikasvien liikakasvua.[11]
Vuonna 2011 Uudenkaupungin ulkosaaristoon perustettiin Selkämeren kansallispuisto. Suomen suurimmaksi merelliseksi kansallispuistoksi mainittu alue alkaa etelässä Kustavin saaristosta ja päättyy pohjoisessa Merikarvian saaristoon.[12]
Uudenkaupungin keskusta on rakennettu 1800-luvulla niin sanotun ruutuasemakaavan mukaan[13] ja se on maan parhaiten säilyneitä empire-tyylin puutalokorttelialueita. Kortteleita on jäljellä nykyään yhteensä 40 ja taloja 600 kappaletta. Tältä osin alueelle ovat leimallisia leveät kadut ja suuret korttelit palokujineen.[14]
Vuonna 1649 tehdyssä asemakaavassa keskustassa oli 27 korttelia, joiden mukaan asuintalot piti rakentaa. Kaupunki oli rakennettu tiiviisti punamullalla maalatuista taloista, eikä tontteja pidetty mielellään autioina. Kaupunki laajeni myös kaupunginlahden pohjukan ympärille, jonne rakennettiin esikaupunkiasutusta. Viheralueita alettiin perustaa kaupunkiin vasta 1850-luvulla, jolloin kaupungin uusi asemakaava suunniteltiin.[15]
Kaupungin autotehtaan yhteydessä toimii automuseo, jossa on maailman laajin Saab-kokoelma. Uudenkaupungin keskustassa sijaitsee Bonk-museo, jossa on kokoelma fiktiivisen Bonk Business -yhtiön tuotteita. Lisäksi kaupungissa on kulttuurihistoriallinen, tupakkatehtailija Fredrik Wahlbergin 1870-luvulla[16] omistamassa talossa vuodesta 1968 toiminut museo Myllykadulla.[17] Keskustan läheisyydessä sijaitsee Myllymäen puisto, jonne on sijoitettu erilaisia tuulimyllyjä.[18]
Uudessakaupungissa sijaitsi Suomen ensimmäinen lasitehdas, joka tuhoutui puolet kaupunkia polttanessa tulipalossa vuonna 1685.[19] Merkittävä rakennus kaupungin keskustassa on Frans Sjöströmin suunnittelema Wallila, joka sijaitsee mäen päällä lähellä merta. Paikka oli 1700-luvulla venäläisten vallittama, mutta nykyisin sitä käytetään esimerkiksi Crusell-viikon tapahtumissa.[20] Kaupungissa toimi vuosina 1853–1900 Uudenkaupungin Tupakkatehdas Myllykadulla sijaitsevassa rakennuksessa vastapäätä Wahlbergin taloa.[21]
Museoviraston mukaan kaupungin merkittävimpiä julkisia rakennuksia ovat Seikowin koulurakennus sekä Uudenkaupungin kirjastorakennus. Laivanvarustajan Samuel Seikowin lahjoitusvaroin vuonna 1865 rakennettu ”Seikowin vähänlasten koulu” oli ensimmäinen, kaikille lapsille avoin koulu Uudessakaupungissa. 1870-luvulla korttelin vastakkaiselle puolelle valmistunut Seikowin uusrenessanssityylinen koulu on Suomen vanhimpia koulurakennuksia.[22] Kaupungin kirjaston arvellaan olevan maan vanhimpia toimivia kirjastorakennuksia vuodelta 1854. Kirjasto perustettiin vuonna 1861 ja siinä toimi myös yhteislyseo vuoteen 1957 asti.[23][24]
Keskusta-alueen lisäksi kaupunkiin kuuluvat taajama-alueet kaupungista itään päin Kalanti, etelään Lokalahti ja pohjoiseen omalla saarella sijaitseva Pyhämaa.
Keskiajalta kaupungin perustamiseen
Puuastioiden valmistus oli alueen merkittävä elinkeino jo varhaiskeskiajalla, jolloin nykyisen Kalannin kirkonkylän alueella sijaitsi Männäisten merkittävä kauppapaikka. Kauppaa käytiin muiden Itämeren maiden kanssa ja vastineeksi saatiin suolaa. Kaupankäynnin laillistamiseksi paikalle perustettiin uusi kaupunki, Uusikaupunki.[13] Kaupungin perusti Kuningas Kustaa II Aadolf 19. huhtikuuta 1617 Ruokolan, Mäyhölän ja Pietolan kylien alueelle, ja lähialueen talonpojat muuttivat tämän jälkeen kaupunkialueelle.[25] Pian perustamisen jälkeen kaupunkiin valmistui ensimmäinen kirkko vuonna 1627. Kaupungin asemakaava luotiin 1600-luvun puolivälissä, ja kaupungin keskusta rakentuikin perinteisen ruutuasemakaavan pohjalle.[13] Vuosina 1646–1681 Uusikaupunki oli Vasaborgin kreivikunnan pääkaupunki.[9]
1700- ja 1800-luku
Suuren Pohjan sodan aikaisen isonvihan aikana valtaosa kaupungin väestöstä pakeni Ruotsiin ja venäläiset miehittivät kaupungin vuonna 1713. Kaupungin länsipuoli ehdittiin jo vallittaa ennen sodan päättymistä. Sodan jälkeen venäläissotilaat vetäytyivät kaupungista, mutta tuhosivat rakennuksia ja muuta omaisuutta. Ruotsin ja Venäjän välinen rauha solmittiin venäläisten vaatimuksesta Uudessakaupungissa vuonna 1721. Rauhansopimusta on myöhemmin alettu kutsua Uudenkaupungin rauhaksi. Rauhan jälkeen kaupunkia jälleenrakennettiin ja sen asukasluku nousi merkittävästi. Uuteenkaupunkiin syntyi pian tontti- sekä asuntopula, jonka myötä kaupunki laajeni noudattamatta keskustan ruutukaavaa. Uudet asuinalueet olivat laajalti merimiesten asuttamia, ja asuinalueiden nimiä lainattiin Ruotsista.[13]
Uudellekaupungille myönnettiin tapulioikeudet 1830-luvulla, jolloin kaupankäynti vapautui. Oikeuksien myötä väkiluku nousi kasvuun, ollen 1850-luvulla noin 3 000. Samalla alueen merenkulku nousi merkittäväksi elinkeinoksi, ja kaupungissa rakennettiin laivoja, joiden merkittävimmät kohdesatamat olivat Tukholma sekä Kööpenhamina. Suuren laivanrakennuskauden aikana vuosina 1857–1876 kaupungissa toimi jopa viisi laivanveistämöä. Laivanrakennuskauden lopussa Uudenkaupungin kauppalaivasto oli Suomen kolmanneksi suurin Viipurin ja Raahen jälkeen. Teollistumisen myötä kaupungin kulta-aika purjelaivoissa päättyi 1800-luvun lopulla.[13]
Muiden puutalokaupunkien tapaan myös Uusikaupunki kärsi tulipaloista. Merkittäviä tulipaloja tapahtui 1700-luvulta lähtien, mutta tuhoisimmat olivat 1800-luvulla.[13]
Alisenkadun ja Myllykadun kulmassa sijainneeseen kauppiaanleski Helena Juliana Södermanin taloon iskenyt salama sytytti 22. ja 23. elokuuta välisenä yönä vuonna 1846 tulipalon, joka tuhosi 97 täyteen rakennettua tonttia. Lähes puolet eli n. 1 100 kaupungin asukkaista jäi kodittomaksi.[24]
Leipurimestari Frans Engelbert Palmrosin leivinuunista Sepänkadulla sai 28. heinäkuuta 1855 alkunsa toinen tuhoisista suurpaloista. Kaikkiaan paloi poroksi 93 taloa ja kaupungin raatihuone. [24]
Vuoden 1855 tulipalon jälkeen kaupunkiin haluttiin uusi asemakaava. Georg Theodor von Chiewitzin suunnittelema asemakaava hyväksyttiin vuonna 1856. Hän suunnitteli samalla myös kaupungin uuden kirkon.[26] Asemakaavan myötä kaupunki laajeni pohjoiseen ja kaupunkialueelle suunniteltiin puistoja sekä puuistutuksia. Kaupungin nykyinen puutaloalue pohjautuukin tähän asemakaavaan.[13]
1900-luvulta nykypäivään
1900-luvun alussa kaupungin asukasluku ei juurikaan noussut, mutta Uudenkaupungin ja Turun välinen rautatie avattiin vuonna 1924. Uutta teollisuutta alkoi muuttaa kaupunkiin vasta 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin kaupunki oli investoinut liikenteeseen, makeanvedenaltaaseen sekä satamaan. Silloinen Rikkihappo Oy (myöhemmin Kemira, nykyisin Yara) rakensi kaupungin edustalle Hangon saarelle lannoitetehtaan, jonka tuotanto käynnistyi vuonna 1965. Kaupungin autotehdas aloitti toimintansa 1960-luvun lopulla ja tehtaan myötä väkiluku kasvoi merkittävästi 1970-luvulla. Vuosikymmentä myöhemmin asukasmäärä oli noussut jo 14 000:een. Vuonna 1974 aloitti toimintansa Salora Oy:n tytäryhtiö, päätehtaalle Saloon komponentteja toimittanut Salcomp Oy. 1970-luvulla kaavailtiin Neste Oy:n uuden öljynjalostamon rakentamista Pyhämaan Ketteliin, mihin liittyi Pyhämaan kunnan pakkoliitos Uuteenkaupunkiin vuoden 1974 alussa. Jalostamohanke kuitenkin kaatui kustannusarvion paisumiseen ja Suomen Pankin vastustukseen.[27][28]
Uudessakaupungissa toteutettiin myös paljon kuntauudistuksia: Uudenkaupungin maalaiskunta (1969), Pyhämaa (1974), Lokalahti (1981) ja Kalanti (1993) liitettiin kaupunkiin.[13] 2000-luvulla kaupunki kärsi talousongelmista, mutta sitä ei ole luokiteltu kriisikunnaksi.[29] Lisäksi kuntaliitoksia lähikuntien kanssa on kartoitettu.[30][27]
Uudenkaupungin väkiluku on ollut laskusuunnassa 1990-luvulta lähtien. Ikärakenne on ennustettu vinoutuvan nopeasti tulevaisuudessa niin, että lapsia syntyy vähemmän ja työikäisten ja vanhusten määrä kasvaa muita kuntia nopeammin.[31] Uudenkaupungin huoltosuhde vuonna 2010 oli 0,544 ja koko maassa lukema oli 0,516. Lukeman on ennustettu nousevan vuoteen 2020 mennessä 0,809:aan.[32] Vuonna 2017 väkiluku kääntyi lievään nousuun johtuen pääasiassa autotehtaan aloittamista massiivisista rekrytoinneista.[33]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Uudenkaupungin väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 17 326 | |||
| 1985 | 17 815 | |||
| 1990 | 18 432 | |||
| 1995 | 17 590 | |||
| 2000 | 17 019 | |||
| 2005 | 16 198 | |||
| 2010 | 15 833 | |||
| 2015 | 15 510 | |||
| 2020 | 15 506 | |||
| Tilastokeskus.[34] | ||||
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Uudessakaupungissa oli 15 752 asukasta, joista 11 895 asui taajamissa, 3 660 haja-asutusalueilla ja 197:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Uudenkaupungin taajama-aste on 76,5 %.[35] Uudenkaupungin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[36]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Uudenkaupungin keskustaajama | 10 269 |
| 2 | Kalanti | 1 217 |
| 3 | Lokalahti | 409 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Politiikka
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | |||||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | |||||||||
| SDP | Kok. | SKDL Vas. |
Kesk. | LKP | SMP PS |
SKL KD |
Vihr. | Deva SKP |
Muut | ||
| 1976 | 12 | 9 | 6 | 3 | 3 | 1 | 1 | -- | 74,2 % | ||
| 1980 | 11 | 10 | 6 | 4 | 1 | -- | 1 | 2 | 77,2 % | ||
| 1984 | 13 | 9 | 5 | 5 | 2 | -- | 1a | 72,1 % | |||
| 1988 | 13 | 8 | 3 | 5 | 1 | 3 | 1 | 1 | 66,6 % | ||
| 1992 | 17 | 9 | 5 | 9 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1b | 70,2 % | |
| 1996 | 17 | 11 | 4 | 9 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1b | -- | 63,2 % |
| 2000 | 15 | 9 | 3 | 10 | -- | 2 | 2 | 1 | 1c | 58,3 % | |
| 2004 | 18 | 10 | 3 | 9 | -- | 2 | -- | 1 | 62,0 % | ||
| 2008 | 16 | 10 | 3 | 8 | 4 | 1 | -- | 1 | 61,6 % | ||
| 2012 | 15 | 10 | 3 | 8 | 4 | 1 | -- | 1 | 1d | 61,1 % | |
| 2017 | 14 | 8 | 4 | 9 | 2 | 1 | -- | 58,4 % | |||
| a Puolueisiin sitoutumattomat – Kuntalaisten hyväksi yhteislista[37] b Kommunistien ja sitoutumattomien yhteislista[38] c Remonttiryhmä d Muutos 2011 | |||||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus[39][40] & Oikeusministeriö[41] | |||||||||||
Uudenkaupungin nykyinen kaupunginjohtaja Atso Vainio (sit.) on toiminut virassa vuodesta 2012 lähtien.[42] Uudessakaupungissa kaupungin hallinnon ylin päätösvalta on kaupunginvaltuustolla, johon kuuluu 43 valtuutettua.[43] Lisäksi kaupungissa on yhdeksän lautakuntaa. Uudessakaupungissa toimii myös niin sanottu nuorisovaltuusto, jossa on yhdeksäntoista jäsentä.[44]
Kaupungin suosituin puolue kunnallisvaaleissa on ollut SDP, joka on ollut esimerkiksi vuosina 1976–2012 eniten ääniä saanut puolue. Suurimmillaan kannatus oli vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, joissa puoluetta kannatti 39,8 %. Samana aikavälinä Vasemmistoliiton kannatus on pudonnut kolmannekseen ja Kokoomus on pysynyt toiseksi suosituimpana puolueena.[45] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset oli SDP:tä niukasti suurempi 25,4 %:n kannatuksellaan.[46]
Palvelut
Uudessakaupungissa on oma terveysasema, joka palvelee myös lähikuntia.[47] Vakka-Suomen sairaala, jota ylläpitää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, sijaitsee Uudessakaupungissa. Kaupungissa on kuusi peruskoulua, joista neljä on alakouluja ja kaksi yhtenäiskouluja.[48] Tämän lisäksi kaupungista löytyy Uudenkaupungin lukio, ammattioppilaitos Novida sekä kansalaisopisto.[49] Rakenteilla on monitoimijatalo Wintteri, jonne tulee tiloja varhaiskasvatukselle, peruskoululle sekä lukiolle sekä kansalaisopistolle ja musiikkiopistolle sekä muulle harrastustoiminnalle.[50]
Kaupungin keskustassa torin laidalla toimii kirjasto.[23] Kaupunginlahden eteläpuolella sijaitsee kansainväliset kriteerit täyttävä urheilukenttä.[51] Lisäksi kaupungissa on uimahalli.[52]
Uudenkaupungin verotulot ovat 2000-luvulla olleet maan keskitasoa alempana, vaikka 1990-luvulla verotulot olivat keskitasoa korkeammat. Tämä on johtanut tuloverojen nostamiseen.[47]
Kaupungin tärkein toimiala on teollisuus, joka työllistää 32,7 % työllisistä. Myös palvelut (27,8 %) sekä kauppa (11,0 %) työllistävät ihmisiä paljon. Vuosien 1999–2009 aikana työpaikkojen määrä kaupungissa on laskenut yli 1 100:lla.[47]
| Sija[47] | Ala | Osuus | Sija | Ala | Osuus |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. | Teollisuus | 32,7 % | 6. | Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne | 5,7 % |
| 2. | Yhteiskunnalliset palvelut | 27,8 % | 7. | Maa- ja metsätalous | 5,2 % |
| 3. | Kaupankäynti ja Majoitustoiminta | 11,0 % | 8. | Tuntematon | 0,8 % |
| 4. | Rahoitustoiminta | 9,3 % | 9. | Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto | 0,4 % |
| 5. | Rakentaminen | 7,0 % | 10. | Mineraalien kaivaminen | 0,1 % |
Uudenkaupungin työttömyys laski 2000-luvulla siten, että vuonna 2008 se oli jo alle maan keskitason. Globaalin taantuman myötä työttömien määrä kasvoi, mutta laski uudestaan 2010-luvulla alle maan keskitason. Syyskuussa 2011 kaupungin työttömyysaste oli 7,6 %.[47]
Merkittävimmät työllistäjät
Merkittävin työllistäjä kaupungissa on Uudenkaupungin autotehdas, jolla on vuoden 2018 loppupuolella noin 4 500 työntekijää.[53][8] Valmet Automotiven tehtaalla on valmistettu 1960-luvun lopulta lähtien muun muassa Saabin, Talbotin, Opelin, Ladan, Porschen sekä Think Cityn autoja sekä sähköauto Fisker Karmaa.[54] Syksystä 2013 alkaen tehdas on valmistanut Mercedes-Benzin henkilöautoja, etenkin A-sarjaa, ja laajentunut jatkuvasti.[55]
Kaupunkiin avattiin syksyllä 2013 Uudenkaupungin soijajalostamo, jonka on tarkoitus oli työllistää 140 henkeä.[56] Muita suuria työllistäjiä ovat Yaran lannoitetehdas, Vahterus joka tekee lämmönvaihtimia teollisuudelle sekä Uudenkaupungin Työvene.[57]
Kantatie 43 johtaa koillisen suunnasta Laitilasta Kalannin kautta päättyen Uuteenkaupunkiin. Seututie 196 kulkee Taivassalosta pohjoiseen Lokalahden kautta Uuteenkaupunkiin jatkaen pohjoiseen Pyhärantaan. Tavaraliikennöity rautatie Turusta kulkee kaupungin halki päättyen Hangonsaareen, jossa toimii Yaran lannoitetehdas. Rahtilaivaliikennettä hoidetaan kaupungin länsipuolella Uudenkaupungin satamasta. Veneilijöitä varten sijaitsee aivan kaupungin keskustassa vierasvenesatama, joka on kolmesti palkittu Suomen parhaana.[58]
Junarataa esitettiin ensimmäistä kertaa Uuteenkaupunkiin 1880-luvulla. Tällöin ehdotettiin, että Tampereen–Porin radalta rakennettaisiin haararata Uuteenkaupunkiin. Hanke ei kuitenkaan edennyt, joten myöhemmin ehdotettiin Uudenkaupungin ja Turun välistä rautatietä. Rautatie hyväksyttiin rakennettavaksi vuonna 1909, ja vuonna 1925 rata vihittiin käyttöön. Radan henkilöjunaliikenne lakkautettiin vuoden 1992 lopussa.[59] 2000-luvulla henkilöliikenteen uudelleenavaamisesta on tehty selvityksiä, mutta radan sähköistämistä on pidetty kannattamattomana pienen liikennemäärän takia.[60] Uudenkaupungin radan sähköistämisestä päätettiin keväällä 2017. Työt alkoivat alkuvuodesta 2018 ja valmistuivat heinäkuussa 2021.[61] Sähköistäminen ei suoraan liity henkilöliikenteen avaamiseen, mutta tekee sen mahdolliseksi.[62] Suomen Lähijunat kertoo olevansa valmiita avaamaan lähijunaliikenteen Turun ja Uudenkaupungin välille Kupittaan rataremontin valmistuttua vuoden 2024-2025 aikana. Myös VR kertoo harkitsevansa lähijunaliikenteen aloittamista Turun alueella ja neuvottelevan hankkeesta lähikuntien kanssa. Hankkeen valmistuessa reitillä on tarkoitus ajaa 18 junavuoroa vuorokaudessa aamukuuden ja puolenyön välisenä aikana[63].
Linja-autoliikenne alkoi Uudessakaupungissa jo vuonna 1906, ensimmäisenä Suomessa. Tällöin kauppiaiden hankkimalla linja-autolla harjoitettiin paikallisliikennettä Turun ja Uudenkaupungin välillä. Kokeilu loppui kuitenkin vuonna 1907, ja vuonna 1914 liikennöintiä tehtiin postilinjan autolla. 1920-luvulla linja-autoliikenne laajentui entisestään. Uudenkaupungin linja-autoasema sijaitsee nykyisin torin länsilaidalla.[64]
Etäisyyksiä Uudestakaupungista
Media
Yksi kaupungin merkittävimpiä sanomalehtiä on kolmesti viikossa ilmestyvä Uudenkaupungin Sanomat. Sanomalehteä alettiin julkaista jo vuonna 1890, mikä tekee siitä yhden Suomen vanhimmista sanomalehdistä.[65] Muita kaupungissa ilmestyviä sanomalehtiä ovat Vakka-Suomen Sanomat ja Vakka-Suomen Aluesanomat.[66][67] Entisiä kaupungissa ilmestyneitä sanomalehtiä olivat ruotsinkieliset Nystads Tidning ja Nya Tag.[68]
Uudessakaupungissa toimii myös paikallis-tv, joka tunnetaan nimellä VakkaTV. Se näkyy noin 8000 kotitaloudessa.[69]
Uskonto
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Uudessakaupungissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[70]
- Uudenkaupungin seurakunta
- Kalannin kappeliseurakunta
- Lokalahden kappeliseurakunta
- Pyhämaan kappeliseurakunta
- Uudenkaupungin kappeliseurakunta
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Uudenkaupungin nykyisellä alueella.[70]
- Kalannin seurakunta (liitetty Uudenkaupungin seurakuntaan 2009)
- Lokalahden seurakunta (liitetty Uudenkaupungin seurakuntaan 2009)
- Pyhämaan seurakunta (liitetty Uudenkaupungin seurakuntaan 2009)
- Uudenkaupungin kaupunkiseurakunta (yhdistetty Uudenkaupungin maaseurakunnan kanssa Uudenkaupungin seurakunnaksi 1969)
- Uudenkaupungin maaseurakunta (yhdistetty Uudenkaupungin kaupunkiseurakunnan kanssa Uudenkaupungin seurakunnaksi 1969)
Herätysliikkeet ja muut kirkkokunnat
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla ainakin herännäisyys[71]. Kaupungin hautausmaa ja siunauskappeli sijaitsevat itäisen sisääntuloväylän varrella sekä Kalannissa, Pyhämaassa että Lokalahdella.[72] Lisäksi kaupungissa sijaitsee 1800-luvulla käytössä ollut venäläisten hautausmaa.[73]
Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Uudenkaupungin helluntaiseurakunta[74] sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Uudenkaupungin vapaaseurakunta[75]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Uudenkaupungin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[76]
Musiikki ja taiteet
Kaupungissa toimii Uudenkaupungin teatteri, joka esiintyy pääasiassa Kulttuurikeskus Crusellissa. Parhaimmillaan teatteri keräsi katsojia noin 15 000 vuonna 2009.[77] Lisäksi kaupungin alueella on kesäisin kesäteattereita.[78]
Uudenkaupungin merkittävimpiä musiikkitapahtumia ovat rockfestivaali Karjurock ja Crusell-viikko. Crusell-viikko järjestetään vuosittain heinäkuun lopulla. Puupuhaltimille omistetussa musiikkitapahtumassa järjestetään muun muassa kansainvälinen soitinkilpailu jollekin puupuhaltimelle.[79] Kesän alussa kaupungissa järjestetään Merefestit, jotka ovat kesäkauden avajaiset. Parhaimmillaan keskustassa järjestettävillä festivaaleilla on ollut 15 000 vierailijaa.[80]
Merkittäviä kaupungissa syntyneitä taidemaalareita ovat muun muassa Robert Wilhelm Ekman sekä Arvid Liljelund.[81]
Uuteenkaupunkiin valmistuu vuonna 2025 monitoimijatalo Wintteri, jossa on tilat perusopetukselle, lukiolle, varhaiskasvatukselle, nuorisotoimelle, liikuntapalveluille, työväenopistolle ja musiikkiopistolle. Saman katon alle tulee myös liikuntahalli ja uimahalli. Wintterin pinta-ala on kaikkiaan 22 600 bruttoneliömetriä, joista oppimisen ja kasvun tilat ovat 13 000 ja liikuntatilat 9 600 bruttoneliömetriä. Päivittäisiä käyttäjiä on arvioitu olevan noin 1 700. [82][83]
Murre
Uudenkaupungin alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Uudessakaupungissa puhuttu murre on Kalannin murre, joka kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[84]
Ruokakulttuuri
Uudenkaupungin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla fiinemäs silakamperuna (suolasilakkaa ja perunaa), ohrankryynivelli ja perunmakkar (perunamakkara).[85]
Uudenkaupungin tunnetuin urheiluseura on Korihait, joka pelaa koripalloa Suomen pääsarjatasolla eli Korisliigassa. Se voitti lajinsa Suomen mestaruuden vuonna 1990, jolloin seura toimi vielä nimellä Uudenkaupungin Urheilijat (UU). Korihait pelaa ottelunsa Uusikaupunki Areenalla.[86]
Kalannin Pallo -65 pelaa salibandya naisten 1-divisioonassa.
Kaupungin jääkiekkojoukkue Jää-Kotkat on pelannut seitsemän kauden ajan Suomen toisella sarjatasolla. Nykyisin seura pelaa alemmilla sarjatasoilla.[87] Rullakiekossa kaupunkia edusti Roller Eagles, joka voitti parhaimmillaan Suomen-mestaruuden lajissaan.[88]
Uudenkaupungin Salibandy on pelannut korkeimmillaan I-divisioonaa, mutta pelaa nykyisin alemmilla sarjatasoilla.[89]
Uuteenkaupunkiin valmistui hiihtoputki vuonna 2005, ja se oli valmistuessaan Suomen neljäs hiihtoputki. Vahterusring-nimellä tunnetun hiihtoputken yhteydessä on myös juoksurata sekä curling-rata.[90]
Uuteenkaupunkiin valmistuu vuonna 2025 monitoimijatalo Wintteri, jossa on liikuntahalli ja uimahalli.[82]
- Risto Ahonen (1943–2008), kansanedustaja (SDP)[92]
- A. K. Cajander (1879–1943), kolminkertainen pääministeri, metsätyyppiopin kehittäjä
- Bernhard Henrik Crusell (1775–1838), säveltäjä
- Anna Eriksson (s. 1977), laulaja
- Sami Kuronen (s. 1974), juontaja[93]
- Aleksi Lehtonen (1891–1951), arkkipiispa
- Arvid Liljelund (1844–1899), taidemaalari
- Ilmari Murtti (1906–2001), everstiluutnantti evp, yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Johan Jakob Nervander (1805–1848), runoilija
- Ilmari Saarelainen (s. 1944), näyttelijä
- Niko Saarinen (s. 1986), televisiopersoona
- Martti Simojoki (1908–1999), arkkipiispa
- Yrjö Sjöblom (1910–1979), teollisuusneuvos
- Kari Takko (s. 1962), jääkiekkomaalivahti
- Mauno Vannas (1905–1964), lääkäri ja silmätautiopin professori
- Helena Vartiainen (s. 1941), kansanedustaja (SDP)[92]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
