Vehmaa
kunta Varsinais-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Vehmaa (ruots. Vemo, myös Wehmo[8]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Vakka-Suomen seutukunnan sydämessä. Sen naapurikuntia ovat Laitila, Mynämäki, Taivassalo ja Uusikaupunki. Kunnassa on runsaasti järviä ja hiukan merenrantaa.
Vehmaa Vemo |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti | |
![]() 1400-luvun alussa rakennettu Vehmaan kirkko. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Vakka-Suomen seutukunta |
Kuntanumero | 918 |
Hallinnollinen keskus | Vinkkilä |
Perustettu | 1869 |
Pinta-ala ilman merialueita |
192,06 km² 264:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
202,08 km² 280:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 188,88 km² |
– sisävesi | 3,18 km² |
– meri | 10,02 km² |
Väkiluku |
2 249 246:nneksi suurin 31.12.2024 [2] |
– väestötiheys | 11,91 as./km² (31.12.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 14,4 % |
– 15–64-v. | 56,5 % |
– yli 64-v. | 29,0 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 94,0 % |
– ruotsinkielisiä | 0,5 % |
– muut | 5,5 % |
Kunnallisvero |
9,5 % 60:nneksi suurin 2025 [5] |
Työttömyysaste | 7,0 % (2013) [6] |
Kunnanjohtaja | Ari Koskinen |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2021–2025[7] • Kesk. • Liik. • Kok. • SDP • Vas. • PS |
7 4 3 3 2 2 |
www.vehmaa.fi |
Vehmaa on vanhastaan tunnettu graniitistaan, jota louhii nykyään Suomen Kiviteollisuus. Kunnassa on myös erittäin runsaasti sikataloutta, minkä vuoksi sika on otettu jopa kunnan nimikkoeläimeksi.[9] Kotieläintalouden ja keskeisen sijainnin vuoksi Vehmaan kunta hallinnoi alueellisia maatalouspalveluita. Vuoden 2022 alusta lukien se on hoitanut 41 kunnan maatalouslomitushallinnon palveluita.[10]
Maantiede
Vehmaan kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa. Sen naapurikuntia ovat Laitila, Mynämäki, Taivassalo ja Uusikaupunki, etelässä kunnanrajalta alkaa merialue. Vehmaan maisemaa hallitsevat pellot ja järvet.[11]
Vehmaalla on kaikkiaan 22 järveä, joista suurimmat ovat Ahmasvesi, Vihtjärvi ja Maarjärvi.[12]
Vehmaalla on kaksi Natura-kohdetta: Kivijärven metsät, joissa on vanhan metsän laikkuja, ja Ahmasvesi, murtovesilajeja kasvava entinen merenlahti, josta nykyisin johtaa noin 2 kilometrin pituinen uoma mereen.[13]
Kyliä
Ane, Antola, Ennyinen, Gunnila, Haapanala, Heikola, Hermula, Hiedo, Hietajärvi, Hilleinen, Himoinen, Hinnuri, Huruinen, Huukainen, Ilmarinen, Inkurinen, Irjala, Isoalho, Kaipinen, Kaivoinen, Karaluoto, Karintaka, Kaukola, Kauramäki, Kesoinen, Ketto, Kiikoinen, Kiima, Kiimkallio, Kirkkomäki, Kirkonkylä, Kivijärvi, Korpi, Koski, Krookkinen, Kupusjärvi, Kuulila, Lahdenranta, Lahdinko, Laittinen, Lallinen, Lammi, Lautanala, Lempiö, Ludila, Maarjärvi, Maitila, Manterkaisti, Mylly, Nakkila, Nuhjala, Oja, Pankkio, Papala, Pappila, Piettinen, Piiloinen, Pitkiskallio, Pullila, Pummainen, Puosta, Puotila, Putta, Pyöli, Rahikkala, Rahkmala, Rautila, Reinilä, Revo, Riihivainio, Riittiö, Ristinkylä, Rokainen, Saarikkala, Salo, Seipsaari, Sillankorva, Soinila, Takala, Tanila, Tarvola, Taskala, Tommila, Tuomarla, Tuomoinen, Uhlu, Ukkila, Vahilainen, Vallila, Vanhakylä, Varttainen, Vihtjärvi, Viiainen, Viljainen, Vilu, Vinkkilä, Ylikylä, Ylöjärvi, Yötiö.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Vehmaalla oli 2 316 asukasta, joista 1 081 asui taajamassa, 1 218 haja-asutusalueilla ja 17:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vehmaan taajama-aste on 47,0 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Vinkkilä.[15]
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 719 työpaikkaa. Niistä 19 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 57 % palveluissa ja 21 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3 %).[16]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Markku Salonen ja kaksi sika-alan yritystä: Vehmaan Haikara ja Piglauri.[17]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vehmaan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Asukkaita | |||
1980 | 2 951 | |||
1985 | 2 844 | |||
1990 | 2 777 | |||
1995 | 2 634 | |||
2000 | 2 539 | |||
2005 | 2 464 | |||
2010 | 2 378 | |||
2015 | 2 276 | |||
2020 | 2 296 | |||
Lähde: Tilastokeskus.[18] |
Uskonnolliset yhteisöt
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vehmaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[19]:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vehmaan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[20] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttavat paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus[21] sekä herännäisyys[22].
Kuuluisia vehmaalaisia
- Timo Aaltonen, kuulantyöntäjä
- Tuula Amberla, muusikko
- Bero Balk, Turun piispa
- Waldemar Bergroth, kansanedustaja[23]
- Anders Björkqvist, Vehmaan kappalainen
- Gabriel Andersinpoika Heikkilä, talonpoika ja valtiopäivämies 1700-luvulla
- Outi Heiskanen, taidegraafikko ja akateemikko[24]
- Janne Jaakkola, kenraali[25]
- Pertti Karppinen, kilpasoutaja
- Heljä Liukko-Sundström, professori, taiteilija
- Emanuel Ramstedt, kansanedustaja
- Jarkko Roth, kuvanveistäjä
- Timo Salonen, pikajuoksija
- Pauli Santanen, Tuntematon sotilas -romaanin kersantti Urho Hietasen esikuva
- Pekka Siitoin, okkultisti, poliitikko
- Albin Stenroos, maratonin olympiavoittaja
- Jussi Vikainen, kuvanveistäjä, professori
- Olavi Vikainen, sarjakuvataiteilija
- Voitto Vikainen, taidegraafikko
- Maurits Ylismäki, teollisuusneuvos.
Ystävyyskunta
Võrun maakunta, Viro, 1990–[26]
Kulttuuri
Murre
Vehmaan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Vehmaan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Taivassalon alaryhmään.[27]
Ruokakulttuuri
Vehmaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lanttulaatikko, tirrikastike ja pullapitkosta kuivatut kahvileipäkorput.[28]
Muuta
Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Vehmaalla oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista viidenneksi eniten henkilöautoja, 628 autoa tuhatta asukasta kohden.[29]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.