Leivonnainen From Wikipedia, the free encyclopedia
Pulla on vehnäjauhoista, maidosta ja rasvasta leivottu makea leivonnainen, joka kohotetaan hiivalla. Pullasta on käytetty Itä-Suomessa ja Kaakkois-Hämeessä myös nimitystä vehnänen. Länsi ja Pohjois-Suomessa taas on käytetty sanaa nisu.[1]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pullaa on leivottu Suomessa 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Letitetty pitko on pullan perinteisin muoto, mutta pullataikinasta voidaan valmistaa myös esimerkiksi pikkupullia, korvapuusteja, kransseja ja bostonkakkua.[2] Voipullan leipomiseen käytetään tavallista enemmän voita. Pullataikinasta voidaan tehdä myös piirakkapohja.
| Teollinen keskirasvainen pulla, kevytmaitoon leivottu, makroravinteet[3] | |
| energia | 309 kcal |
| imeytyvä hiilihydraatti | 49 g |
| proteiini | 8 g |
| rasva | 8 g |
Pullataikina makeutetaan yleensä tavallisella pöytäsokerilla eli sakkaroosilla, jonka taikinaan lisätty hiiva hajottaa gukoosiksi ja fruktoosiksi. Valmiissa pullassa on enemmän fruktoosia kuin glukoosia, koska taikinaan lisätty hiiva kuluttaa kasvuunsa osan glukoosista.[4]
Pullataikinaan on käytetty perinteisesti maitoa, hiivaa, vehnäjauhoja, kananmunia, sokeria ja voita tai margariinia. Leipomoiden pulla leivotaan Suomessa kevytmaitoon, veteen tai rasvattoman maitojauheen tai maitoproteiinin ja veden seokseen[5][6]. Leipomoiden pullassa saattaa olla myös esimerkiksi pintakäsittelyaine E904:ää[7].
Pullataikina maustetaan usein kardemummalla. Usein taikinaan lisätään myös rusinoita, etenkin jos tehdään pitkoja tai pyöreitä pikkupullia. Ennen paistamista pullat voidellaan kiiltävän pinnan saamiseksi. Usein voiteluun käytetään kananmunaa, joskus pelkkää munan keltuaista tai kahvia.
Pullataikina ei vaadi kananmunaa, joten ilman munaa leivottu pulla sopii myös kananmuna-allergikolle. Leivontanesteenä maito voidaan korvata vedellä tai vaikkapa soijajuomalla, jolloin pulla sopii myös maitoallergikolle ja laktoosi-intoleranteille. Ternimaitoon leivottuun pullataikinaan ei tarvita kananmunaa ja voin tai margariinin määrää voi huomattavasti vähentää.
Usein pelkäksi pullaksi kutsuttu pyöreän sämpylän mallinen vehnänen, jonka päälle voidaan laittaa koristeeksi esimerkiksi raesokeria.
Pikkupulla, jonka keskelle tehtyyn koloon on pantu voita ja sokeria. Voisilmä imeytyy uunissa pullaan mehevöittäen sen ytimen. Voisilmäpullaa kutsutaan toisinaan myös tulivuoripullaksi, koska sormella painettu kolo kohoaa uunissa kraatterimaiseksi.[8]
Laskiaisen tienoilla syötävä halkaistu pulla, jonka täytteenä on kermavaahtoa ja mantelimassaa tai hilloa. Pullan päälle voidaan ennen paistoa laittaa koristeeksi raesokeria tai mantelilastuja tai -rouhetta. Laskiaispullasta tuli yleinen laskiaisherkku 1950-luvulla.[9]
Korvapuusti on pullataikinasta leivottu leivonnainen, joka on maustettu kanelilla ja sokerilla. Taikinasta kaulitaan ohut neliskulmainen levy, jonka päälle levitetään rasvakerros ja peitetään kanelisokerilla. Maustettu levy kääritään rullalle melko löysäksi, alakulmia lopussa venyttäen riittävän pitkiksi ja leikataan halutun kokoisiksi paloiksi. Jokaista palaa painetaan päältä poikittaisilla pikkusormilla niin, että leikatut syrjät tursahtavat sivuille kauniiksi kierrekuvioiksi.[10] Mikäli korvapuustille ei tehdä korvia tai se paistetaan kierrekuvio ylöspäin, pullaa tulisi nimittää kanelikierrepullaksi.[11]
Kansallista korvapuustipäivää vietetään Suomessa 4. lokakuuta, ensimmäisen kerran vuonna 2006. Päivän vietto on lainattu Suomeen Ruotsista.
Pitko on letittämällä tehty koristeellinen pulla. Pitko letitetään tavallisesti kolmesta tangosta, joskus neljästä tai jopa viidestä tai kuudesta tangosta. Leipomoissa pitkojen letityksessä ei enää välttämättä tarvita leipureita, kun letityskone[12][13]hoitaa pullapitkon letityksen. Juhlapöydässä pitko pannaan usein esille kokonaisena ja se leikataan valmiiksi viipaleiksi. Arkena pullasta leikataan viipale kerrallaan tarpeen mukaan. Suuresta pitkosta voidaan tehdä myös kranssinmuotoinen. Pitkon voi valmistaa tavallisesta pullataikinasta ja sen päälle ripotellaan usein koristeeksi mantelilastuja, raesokeria tai kuivattuja hedelmiä.
Kuivahtaneesta pitkosta voi kuivattaa korppua tai valmistaa jälkiruokia, kuten pappilan hätävaraa tai köyhiä ritareita.
Esimerkiksi rahka- tai mustikkapiirakka voidaan leipoa muropohjan sijaan pullapohjalle. Tällöin piiras tehdään joko piirasvuokaan tai koko tavallisen uuninpellin kokoiseksi.[14]
Kulitsa on venäläinen ortodoksiperinteeseen kuuluva pääsiäisherkku.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
