Kunnallisvaalit 2008

Suomessa vuonna 2008 pidetyt kuntavaalit From Wikipedia, the free encyclopedia

Kunnallisvaalit 2008

Vuoden 2008 kunnallisvaalit järjestettiin sunnuntaina 26. lokakuuta. Ennakkoäänestys järjestettiin Suomessa 15.–21. lokakuuta ja ulkomailla 15.–18. lokakuuta. Ehdokashakemukset tuli jättää viimeistään 16. syyskuuta.[1]

Pikafaktoja 10 412 paikkaa kunnanvaltuustoihin, Ensimmäinen puolue ...
Kunnallisvaalit 2008
Suomi
2004 
26. lokakuuta 2008  2012

10 412 paikkaa kunnanvaltuustoihin
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Thumb Thumb Thumb
Johtaja Jyrki Katainen Jutta Urpilainen Matti Vanhanen
Puolue Kokoomus Sosiaalidemokraatit Keskusta
Kannatus 23,4 % 21,2 % 20,1 %
Muutos 1,6 %-yks. 2,9 %-yks. 2,7 %-yks.

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
  Thumb Thumb Thumb
Johtaja Tarja Cronberg Martti Korhonen Timo Soini
Puolue Vihreät Vasemmistoliitto Perussuomalaiset
Kannatus 8,9 % 8,9 % 5,4 %
Muutos 1,6 %-yks. 0,8 %-yks. 4,5 %-yks.

  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue
  Thumb Thumb Thumb
Johtaja Stefan Wallin Päivi Räsänen Yrjö Hakanen
Puolue Ruotsalainen kansanpuolue Kristillisdemokraatit Kommunistinen puolue
Kannatus 4,7 % 4,2 % 0,5 %
Muutos 0,5 %-yks. 0,2 %-yks. 0,0 %-yks.
Sulje

Vaaleissa valittiin 10 412 valtuutettua 332 kunnanvaltuustoon[2] 38 509[3] ehdokkaan joukosta. Pääasiassa lukuisten kuntaliitosten vuoksi[4] valtuutettuja valittiin 1 554[5] vähemmän kuin edellisvaaleissa.

Kunnallisvaalien vaalikamppailu pääsi käyntiin vasta juuri ennen vaalipäivää, koska Kauhajoen koulusurmat, Georgian sota ja Yhdysvalloista alkanut talouskriisi veivät pääosan yleisestä huomiosta lokakuun ajan. Puolueiden ja niiden puheenjohtajien väittelystä nousi esille muutama keskeinen aihe. Pääkaupunkiseudulla keskusteltiin keskustan puheenjohtajan, pääministeri Matti Vanhasen väljää rakentamista kannattaneesta, kotikuntansa mukaan nimeämästä ”Nurmijärven mallista”, jota hän suositteli pääkaupunkiseudun kunnille. Vanhanen leimasi tiivistä kaupunkirakentamista kannattaneet SDP:n ja kokoomuksen ”betonipuolueiksi”. Toiseksi keskeiseksi vaaliteemaksi nousivat maahanmuuttajat, kun muut puolueet syyttivät perussuomalaisia muukalaisvihamielisyyden lietsomisesta. Perussuomalaiset kiistivät syytökset, vaikka moni puolueen ehdokkaista kampanjoikin avoimesti maahanmuuttajavastaisilla tunnuksilla. Eniten huomiota herättäneitä ehdokkaita oli PS:n helsinkiläinen ehdokas, maahanmuuttopolitiikkaa näkyvästi kritisoinut filosofian tohtori Jussi Halla-aho, joka nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon lähes 3 000 äänellä. Professori Tuomo Martikainen piti perussuomalaisten menestystä Euroopasta Suomeen rantautuneen oikeistopopulismin nousuna.[6]

Sähköisen äänestyksen kokeilu

Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä kokeiltiin sähköistä äänestystä, jossa hävisi 232 annettua ääntä. Tämän vuoksi näiden kuntien vaalituloksesta tehtiin Helsingin hallinto-oikeuteen viisi valitusta, muun muassa Effi ry:n avustama ryhmävalitus.[7][8] Hallinto-oikeudessa valitukset hylättiin, mutta korkein hallinto-oikeus määräsi näiden kuntien vaalit uusittaviksi.[9] Kolmessa kokeilukunnassa järjestettiin uudet vaalit sunnuntaina 6. syyskuuta 2009.[10]

Tulokset

Lisätietoja Äänioikeutetut, Äänestysaktiivisuus ...
Äänioikeutetut 4 191 662 +91 798 [5]
Äänestysaktiivisuus 61,3 % +2,7 [5]
Äänestäneet 2 565 413 +162 153 [5]
Hylätyt äänet 16 178 +1 048 [5]
Sulje

Suurpuolueista parhaiten menestyi Kansallinen Kokoomus, joka oli äänimäärältään maan suurin puolue. Kokoomus lisäsi äänimääräänsä edellisiin vaaleihin verrattuna monia kymmeniätuhansia. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue menetti taas äänimääräänsä ja valtuutettujen määrää, mutta oli valtuutettujen määrällä mitattuna kokoomusta suurempi. SDP sai vaaleissa yli 541 000 ääntä. Suomen Keskusta oli ylivoimaisesti valtuutettumääräisesti mitattuna vieläkin suurin puolue: valtuutettujen määrä oli liki puolitoistakertainen kokoomukseen ja SDP:hen verrattuna, vaikka saikin näitä vähemmän ääniä. Kokoomuksen lisäksi Vihreä liitto pärjäsi vaaleissa hyvin ja kasvatti äänimääränsä 52 000 äänellä. Valtuutettuja ei silti ole kuin 370, mikä on melko pieni määrä vieläkin vasemmistoliittoon verrattuna. Perussuomalaiset moninkertaistivat äänimääränsä. Valtuutettuja tuli 443. RKP:n valtuutettujen määrä väheni, ja äänimäärä pieneni yli 4 000:lla äänellä. Kristillisdemokraattien äänimäärä lisääntyi 11 000:lla, mutta valtuutettujen määrä silti väheni.

Puolue Valtuutetut Äänet
Lukumäärä Osuus
  Kansallinen Kokoomus 2 020 58 597 727 +76 315 23,45 % +1,6
  Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 2 066 519 541 187 34 635 21,23 % 2,9
  Suomen Keskusta 3 518 907 512 220 31 665 20,09 % 2,7
  Vihreä liitto 370 +56 227 999 +52 066 8,94 % +1,6
  Vasemmistoliitto 833 154 223 673 4 685 8,77 % 0,8
  Perussuomalaiset 443 +337 137 497 +116 080 5,39 % +4,5
  Suomen ruotsalainen kansanpuolue 511 125 119 896 4 115 4,70 % 0,5
  Suomen Kristillisdemokraatit 351 40 106 639 +11 973 4,18 % +0,2
  Suomen Kommunistinen Puolue 9 7 13 986 +1 142 0,55 % +0,0
  Suomen Senioripuolue 2 +1 2 618 +1 376 0,10 % +0,1
  Itsenäisyyspuolue 2 -- 1 482 +254 0,06 % +0,0
  Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue 0 1 1 063 185 0,04 % 0,0
  Köyhien Asialla 1 +1 1 059 +260 0,04 % +0,0
  Suomen Työväenpuolue 0 1 711 1 546 0,03 % 0,1
Muut 286 134 61 478 16 959 2,41 % 0,9
Yhteensä 10 412 1 554 2 549 235 +161 105 100 %
Lähde: Tilastokeskus 2009[5]

Ääniharavat

Absoluuttisesti eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet

Suhteellisesti eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet[11]

  • Jorma Tikkanen (KESK), 17,29 % koko kunnan äänimäärästä, Himanka
  • Pia Harmokivi (KD), 15,78 % koko kunnan äänimäärästä, Artjärvi
  • Anna-Maja Henriksson (RKP), 13,60 % koko kunnan äänimäärästä, Pietarsaari
  • Jouko Huumarkangas (KESK), 13,25 % koko kunnan äänimäärästä, Kyyjärvi
  • Pekka Nyman (VIHR), 12,82 % koko kunnan äänimäärästä, Pelkosenniemi

Muuta

Nuorin valittu kunnanvaltuutettu oli jalasjärveläinen Kaisa Pihlaja. Hän täytti 18 vuotta 26. lokakuuta 2008 eli vaalipäivänä.[12]

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.