Outi Ojala
suomalainen poliitikko (1946–2017) From Wikipedia, the free encyclopedia
Outi Marjatta Ojala (28. kesäkuuta 1946 Lappee – 16. toukokuuta 2017 Helsinki)[1] oli suomalainen poliitikko, joka toimi Vasemmistoliiton kansanedustajana 1991–1996 ja 1999–2007 sekä europarlamentaarikkona 1996–1999.[2][3]
| Outi Ojala | |
|---|---|
_Finland,_under_Nordiska_radets_session_i_Kopenhamn_2006_(cropped).jpg) Outi Ojala Kööpenhaminassa vuonna 2006. |
|
| Euroopan parlamentin jäsen | |
|
11.11.1996–28.3.1999
|
|
| Ryhmä | GUE/NGL |
| Kansanedustaja | |
|
22.3.1991–19.11.1996, 23.3.1999–20.3.2007
|
|
| Ryhmä/puolue | Vasemmistoliitto |
| Vaalipiiri | Helsinki |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. kesäkuuta 1946 Lappee |
| Kuollut | 16. toukokuuta 2017 (70 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | erikoissairaanhoitaja |
Elämä
Outi Ojalan vanhemmat olivat ylikonduktööri Leo Ojala ja myymälänhoitaja Jenny Berg. Hän valmistui sairaanhoitajaksi 1968 ja erikoissairaanhoitajaksi 1971.[2] Ojala työskenteli Marian sairaalan päivystyspoliklinikalla, jossa hän yleni osastonhoitajaksi 1975.[4]
1980-luvun alussa Ojala valittiin Suomen Sairaanhoitajaliiton ja Tehyn hallituksiin. Hän lähti puoluepolitiikkaan 1986 liittymällä SKDL:n jäseneksi. Samana vuonna Ojala valittiin puolueen naisjärjestön SNDL:n puheenjohtajaksi. Kansandemokraattien jakolinjojen ulkopuolelle asettuneen Ojalan vastaehdokkaina olivat enemmistöläisten Kati Peltola ja taistolaisiin kuulunut Marjatta Stenius-Kaukonen. Vuoden 1987 eduskuntavaaleissa Ojala jäi varasijalle, mutta 1988 hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon.[4] Vuonna 1990 Ojala liittyi SKDL:n seuraajaksi perustettuun Vasemmistoliittoon. Hänet valittiin Vasemmistonaisten ensimmäiseen puheenjohtajistoon Ulla-Leena Alpin ja Mirja Ylitalon rinnalle.[5] Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Ojala valittiin eduskuntaan. Vasemmistoliiton lähtiessä Lipposen hallitukseen 1995 Ojala oli puolueen hallitusneuvottelija sosiaali- ja terveyskysymyksissä. Aluepoliittisista syistä Sosiaali- ja terveysministeriksi nimitettiin kuitenkin Terttu Huttu-Juntunen, koska Vasemmistoliiton toinen ministeri Claes Andersson oli Ojalan tapaan pääkaupunkiseudulta. Syksyn 1996 europarlamenttivaaleissa Ojala valittiin EU-parlamentin jäseneksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Pekka Saarnio. Vuonna 1999 Ojala jätti europarlamentin keksen kauden ja palasi eduskuntaan huhtikuun vaaleissa. Hänen seuraajakseen EU-parlamenttiin tuli kolmen kuukauden ajaksi Inna Ilivitzky. Ojala toimi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana 1999–2004. Vuoden 2007 vaaleissa hän ei enää lähtenyt ehdolle. Kunnalispolitiikassa Ojala jatkoi vuoteen 2012 saakka.[4]
Ojala oli Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen 1995–1998. Hän oli puheenjohtajaehdokkaana vuonna 1998, mutta häntä ei koskaan valittu puolueen korkeimmille johtopaikoille. Vuoden 2012 vaaleihin häntä kysyttiin presidenttiehdokkaaksi, mutta kieltäytyi. Ojala keskittyi erityisesti tasa-arvokysymyksiin ja perustoimeentulon parantamiseen, sekä vähemmistöjen oikeudeksiin, ihmisoikeuksiin ja kansainväliseen solidaarisuustyöhön. Tasa-arvokysymyksissä hän keräsi arvostusta myös puolueensa ulkopuolelta. Ojala oli muun muassa yksi eduskunnan naisverkoston perustajajäsenistä 1991. Ojala vastusti Suomen EU-jäsenyyttä. Merkittävimpinä poliittisina saavutuksinaan Ojala piti vuoden 1995 tasa-arvolakia, perustuslakiuudistusta sekä 2001 voimaantullutta samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröintiä, jonka näkyvimpiä lobbaajia hän oli ollut 1990-luvun alusta saakka.[4] Ojalaa on luonnehdittu myös ”Tasa-arvoisen avioliiton äidiksi”.[6] Helsingin kaupunginvaltuustossa Ojala tunnettiin erityisesti Kallion kaupunginosan puolestapuhujana.[7] Ammattiyhdistystoiminnan ohella hän tapasi äänestäjiään ahkerasti Kallion kaduilla ja Kotiharjun saunassa. Ojalaa pidettiin hyvänä puhujana, joka sanoi asiat selkeäsanaisesti ja suoraan.Kaupunginhallituksen hän jätti vuoden 2012 lopussa.[4]
Ojala oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1989–1996 ja 2001–2012 sekä kaupunginhallituksen jäsen 2005–2012. Vuonna 1993 hän oli myös kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Hän oli SNDL:n puheenjohtaja 1986–1990. Hän johti Helsingin Vasemmistoliittoa 1990–1995 ja Vasemmistonaisia 1990–1997.[2] Sujuvasti ruotsia taitanut Ojala toimi myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana 1995–1996 ja 1999–2007.[4] Ojala toimi muun maussa Romaniasiain neuvottelukunnnan, Kansainvälisen solidaarisuustyön, Vuokralaisten keskuliiton, Suomi–Nicaragua-seuran ja Sadankomitean puheenjohtajana, Suomi–Venäjä-Seuran varapuheenjohtajana sekä oli Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston, Suomen Tukholman-instituutin, Kehitysvammaliiton, Tehyn, Elannon, HOK Elannon, Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jäsen.[2]
Outi Ojala kuoli syöpään Helsingin Terhokodissa 70-vuotiaana toukokuussa 2017.[1] Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle.[8]
Perhe
Outi Ojalan puoliso oli tekniikan tohtori Pentti Jussi Orava (1937-2004).[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.