Pornainen
kunta Uudenmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Pornainen (aik. myös Jokilääni[7], Kirveskoski[8] ja Porneesi[9], ruots. Borgnäs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Pornaisten keskustaajama on Kirveskoski (sen tilastollisena nimenä on Pornaisten kirkonkylä). Kunnassa asuu 4 959 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 150,09 km², josta 3,56 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 33,84 asukasta/km². Helsingin seutuun kuuluvista kunnista Pornainen on väestöltään pienin.
| Pornainen Borgnäs |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Kuntanumero | 611 |
| Hallinnollinen keskus | Pornaisten kirkonkylä |
| Perustettu | 1869 |
| Kokonaispinta-ala |
150,09 km² 294:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 146,53 km² |
| – sisävesi | 3,56 km² |
| Väkiluku |
4 959 166:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 33,84 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 19,6 % |
| – 15–64-v. | 63,7 % |
| – yli 64-v. | 16,7 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 93,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 2,3 % |
| – muut | 3,8 % |
| Kunnallisvero |
7,90 % 257:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Antti Kuusela |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • SDP • PS • Kok. • Vihr. • Liik. |
8 7 6 4 1 1 |
| www.pornainen.fi | |
Pornainen sijaitsee pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja sen väestömäärä on kasvanut viime vuosikymmeninä reilusti. Yhteyksiä pääkaupunkiseudulle paransi merkittävästi 1990-luvulla rakennettu seututie 146 Järvenpään ja Pornaisten keskustan Kirveskosken välille.
Pornaisten naapurikunnat ovat Askola, Mäntsälä, Porvoo ja Sipoo. Etäisyys Järvenpäähän on 18 km, Mäntsälään 22 km, Askolaan 14 km , Sipooseen 15 km ja Porvooseen 25 km.
Pornaisissa on seitsemän järveä: Isojärvi, Kotojärvi, Ruokijärvi, Niinijärvi, Valkijärvi, Vermijärvi ja Kaaklampi.[10]
Kunnassa on kolme Natura-aluetta – melko luonnontilainen laaja keidassuo nimeltään Lampisuo; Rientolan metsä, jossa on erilaisia kasvillisuustyyppejä karuista mäntykallioista reheviin puronvarsilehtoihin, sekä Sipoonjoki joka ulottuu myös Sipoon puolelle. Joessa on luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta.[11] Mustijoessa on kymmenen koskea Pornaisten alueella.[12]
Pornaisten kyliä ovat Halkia, Jokimäki, Metsäkylä, Hevonselkä, Kirveskoski, Kupsenkylä, Laha ja Laukkoski. Seututie 146:n varrella lähellä Sipoon rajaa sijaitsee teollisuus- ja yritysalue Pornaisten Portti.
Esihistoria
Pornainen sai ensimmäiset asukkaansa jo noin 8200 eKr., jolloin nykyisen Pornaisten alue oli Ancylus-järven rannikkoa. Näiden ihmisten elämäntapa oli liikkuvaa ja elanto saatiin metsästämällä. Vanhimmat asuinpaikat tunnetaan Metsä-Nikulasta, Taka-Huovilasta ja Suviniemestä. Asuinpaikoilta on löytynyt kvartsia, josta on työstetty kivikaudella pieniä kaapimia, veitsiä, naskaleita ja poria. Pornaisissa on asuinpaikkalöytöjen lisäksi irtolöytöjä, jotka ajoittuvat Suomusjärven kulttuurin ajalle 8300-5000 eKr.[13]
Kampakeraamisen kulttuurin (5000–2800 eKr.) ajalta on löytöjä Niinikosken Lepolan asuinpaikalta, mm. itäkarjalainen tasataltta ja kivityökaluja. Lisäksi myöhäiskampakeraamisen ajan esinelöytö, vinoneliön muotoinen reikäkivi Laukkosken Rantapellolta.[14]
Vasarakirveskulttuurin asuinpaikkalöytöjä on Pornaisista useita, mm. Yli-Heikka ja Rinnemaa Laukkoskella sekä Isoniityllä sijaitsevat Myllyniitty, Junna, Rauhala 1 ja Halkian Taka-Huovila. Löydöt ovat olleet pääasiassa vasarakirveitä, olkakirveitä ja oikokirveitä. Löytöpaikat on tunnistettu asuinpaikoiksi nuorakeramiikkalöytöjen avulla.[15]
Kiukaisten kulttuurin ajalta tunnetaan yksi asuinpaikka, Yli-Heikka. Pornaisista ja Mustijoen laaksosta tehtyjen löytöjen perusteella voidaan pitää hyvänä osoituksena merelle suuntautuneista yhteyksistä ja elinkeinoista. Meri ulottui tuolloin Laukkosken kylään Alikoskelle ja Isoniityn alueelle.[16]
Kylien synty 1200–1500 -luvuilla
Mustijoki oli pitkään tärkeä kulkureitti rannikon ja sisämaan välillä. Pornaisten Laukkoskella on ollut pysyvää asutusta 1200-luvulta asti ja se on Porvoon kihlakunnan vanhimpia kyliä.[17] Nykyisen Pornaisten alueen asuttajat tulivat Hämeestä ja ruotsalaisasutus levisi Itä-Uudenmaan jokivarsia pitkin samaan aikaan pysähtyen Porvoon ja Pornaisten rajalle. Raja on nykyisinkin vielä vahva kielialueiden raja.[18]
Kaikissa Pornaisten kylissä oli vankka asutus 1540-luvulla. Suurin ja rikkain kylä oli Laukkoski, joka veron määrällä mitattuna oli koko Porvoon pitäjän ylivoimaisesti suurin kylä.[19]
Kappeliseurakunta
Pornaisista tuli kappeliseurakunta vuonna 1729, jolloin se sai myös perustaa oman hautausmaan. Pornaisten ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1727 ja purettiin 100 vuotta myöhemmin.[20] Kirkossa ei ollut aluksi kelloa, mutta pitäjän naiset viljelivät, kehräsivät, kutoivat ja myivät Tukholmaan pellavapalttinaa, jonka tuloilla saatiin kirkonkello ostettua. Kello ja pellavan kehruuseen käytetyt värttinät on kuvattu Pornaisten vaakunaan tapahtuman muistoksi.[12] Virallisesti Pornainen erosi Porvoon pitäjästä omaksi pitäjäkseen vuonna 1869.[21] Kunnan nykyinen kivikirkko valmistui 1924,[22] ja se korvasi täten aiemman, vuoden 1918 tulipalossa tuhoutuneen kirkon.[21]
Elokuvahistoriaa
Monen kotimaisen elokuvan ulkoilmakohtaukset on kuvattu Laukkoskella, jonka katsottiin muistuttavan pohjoiskarjalaista mäkimaisemaa. Laukkoskella ovat kuvattu muun muassa Taistelu Heikkilän talosta (1936), Vieras mies tuli taloon (1938), Kun tuomi kukkii (1962), Akaton mies (1983), Akallinen mies (1986), Viimeinen koukkaus (1989) ja Erään murhan motiivit (1986).[17]
Pornaisten kunnanvaltuustossa on 27 jäsentä. Kaudella 2021–2025 keskustalla on kahdeksan paikkaa, SDP:llä seitsemän paikkaa, perussuomalaisilla kuusi paikkaa, kokoomuksella neljä paikkaa, vihreillä yksi paikka ja Liike Nytillä yksi paikka.[6]
Pornaisten kunnanjohtajana aloitti 1. lokakuuta 2022 KUUMA-seudun yhteistyöjohtajana aiemmin toiminut Antti Kuusela edellisen kunnanjohtajan Hannu Haukkasalon jäätyä eläkkeelle virastaan.
Vuonna 2015 kunnassa oli 1048 työpaikkaa. Niistä 8 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70 % palveluissa ja 18 % jalostuksessa.[23]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat OT Kodit Oy, Mr. Taxi Oy, ja Uudenmaan Rakennus & Putkitus Oy.[24]
Halkiankosken voimalaitos tuottaa edelleen sähköä paikkakunnan tarpeisiin.[12]
Väestörakenne
Pornainen on asukasluvultaan Suomen 166. suurin kunta. Pornaisten asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 4 975 asukasta, mikä on 0,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Pornaisten väkiluku on pysynyt tasaisena 2010-luvulta lähtien. Pornaisten väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 56,5 prosenttia, mikä on noin 3,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Pornaisten väestöstä on 19,4 prosenttia. Työikäisiä Pornaisissa on 63,3 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 17,3 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Pornaisissa oli vuonna 2021 yhteensä 187 eli 3,7 prosenttia kunnan asukkaista.[25]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Pornaisten väestönkehitys 1980–2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 2 393 | |||
| 1985 | 2 661 | |||
| 1990 | 3 237 | |||
| 1995 | 3 714 | |||
| 2000 | 4 131 | |||
| 2005 | 4 760 | |||
| 2010 | 5 107 | |||
| 2015 | 5 125 | |||
| 2020 | 5 070 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[26] | ||||
Taajamat
Vuoden 2020 lopussa Pornaisissa oli 5 070 asukasta, joista 3 327 asui taajamissa, 1 667 haja-asutusalueilla ja 76:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pornaisten taajama-aste on 66,6 %.[27] Pornaisten taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[28]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
|---|---|---|
| 1 | Pornaisten kirkonkylä (Kirveskoski) | 2 073 |
| 2 | Halkia | 441 |
| 3 | Metsäkylä | 407 |
| 4 | Laukkoski | 402 |
| 5 | Helsingin keskustaajama* | 4 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Helsingin keskustaajama ulottuu Pornaisten lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[28]
Pornaisissa toimii luterilainen Pornaisten seurakunta.[29]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pornaisten alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[30]
Pornaisissa toimii yhdeksänluokkainen yhtenäiskoulu kunnan keskustan koulukeskuksessa sekä kolme alakoulua, Mika Waltarin koulu Laukkoskella sekä Parkkojan koulu Metsäkylässä. (luokat 1–6).
Pornaisten kirjasto toimii kunnan keskustassa.[31]
Perusturva-asioissa Pornaisten perustason sosiaali- ja terveyspalvelut on vuodesta 2019 lähtien tuottanut kuuden kunnan yhteisesti omistama Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (Keusote). Se tuottaa esimerkiksi Pornaisten terveysaseman palvelut.[32] Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kiireellisiä terveyspalveluja tarjoavat Porvoon ja/tai Hyvinkään sairaalan päivystykset.[33][34][35]
Murre
Pornaisten alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Pornaisten murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Porvoon ryhmään.[36]
Ruokakulttuuri
Pornainen kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[37] Pornaisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lampaanliha, uunissa kypsennetty ohraryynipuuro ja kehäjuusto.[38]
Pornaisten alueella sijaitsee muun muassa Laukkosken luontopolku.[39]
- Elinkeinoelämä
- Johannes Askolin (1843–1912), kauppias, tehtailija, kauppaneuvos
- Kulttuuri ja viihde
- Ilmari Kivinen (1883–1940), pakinoitsija, kirjailija
- Kimmo Ohtonheimo (s. 1981), luontokuvaaja ja -toimittaja[40][41]
- Helmi Pekkola (1886–1934), opettaja, kirjailija
- Wallu (oik. Harri Vaalio) (s. 1956), sarjakuvapiirtäjä
- Harri Virtanen (s. 1963), käsikirjoittaja, dramaturgi, kirjailija, terapeutti[42]
- Tiede
- Matti Peltonen (s. 1952), sosiaalihistorian professori
- Sotilaat
- Åke Mangström (1896–1937), jääkärieverstiluutnantti
- Sulo-Weikko Pekkola (1890–1931), kirjailija, jääkärikapteeni
- Johan Sainio (1889–1939), kirjailija, jääkärivänrikki
- Eino Tuompo (1902–1979), eversti
- Wiljo Tuompo (1893–1957), jääkärikenraali, pankinjohtaja
- Yrjö Tuompo (1897–1964), eversti
- Urheilu
- Joni Hava (s. 1999), kilpakävelijä
- Esko Sirén (1938–1983), este-, kestävyys- ja maastojuoksija
- Joona Sotala (s. 1998), e-urheilija[43]
- Hannu Vaahtoranta (1943–2023), uimari [44][45]
- Yhteiskunta ja politiikka
- Jaakko Itälä (1933–2017), ministeri, kansanedustaja (LKP), poliitikko
- Risto Kuisma (s. 1947), varatuomari, kansanedustaja (SDP)[46][47]
- Felix Seppälä (1895–1972), kansanedustaja, opettaja
- Kesäasukkaat
Laukkoskella ovat asuneet ja viettäneet kesiään monet kuuluisat näyttelijät ja kirjailijat. Muun muassa Mika Waltari on kirjoittanut suurimman osan tuotannostaan Laukkosken huvilassaan. Regina Linnanheimon perheellä oli kesäasunto Pornaisissa.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
