Sastamala

kaupunki Pirkanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Sastamalamap

Sastamala on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa, Satakunnan maakuntarajan tuntumassa. Kaupungin väkiluku on 23 474[3] ja pinta-ala 1 531,74 km², josta 1 429,12 km² on maata ja 102,62 km² sisävesiä[2].

Tämä artikkeli kertoo Suomen kaupungista ja kunnasta. Sastamala oli myös kirkkopitäjä 1200-luvulla.
Pikafaktoja
Sastamala
Thumb Thumb

vaakuna

sijainti

Thumb
Sastamalan kaupungintalo
Sijainti 61°20′25″N, 022°54′35″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 790
Hallinnollinen keskus Vammalan keskustaajama
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Vammala (2009)
Mouhijärvi (2009)
Äetsä (2009)
Kiikoinen (2013)[1]
Kokonaispinta-ala 1 531,74 km²
70:nneksi suurin 2025 [2]
– maa 1 429,12 km²
– sisävesi 102,62 km²
Väkiluku 23 474
44:nneksi suurin 31.3.2025 [3]
– väestötiheys 16,43 as./km² (31.3.2025)
Ikäjakauma 2023 [4]
– 0–14-v. 13,1 %
– 15–64-v. 55,2 %
– yli 64-v. 31,7 %
Äidinkieli 2024 [5]
– suomenkielisiä 96,0 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,8 %
Kunnallisvero 8,9 %
154:nneksi suurin 2025 [6]
Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
 2021–2025[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • KD
 • Vihr.
 • RKP
11
10
8
7
2
2
2
1
sastamala.fi
Sulje

Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja sen naapurikuntia ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nokia, Pori, Punkalaidun, Ulvila, Urjala ja Vesilahti.

Maantiede

Sastamala sijaitsee Kokemäenjoen vesistön molemmin puolin Pirkanmaan lounaiskulmassa. Kuntaa jakavat Kokemäenjoki, Liekovesi, Rautavesi ja Kulovesi. Muita merkittäviä vakavesiä kunnan alueella ovat Houhajärvi, Ylistenjärvi, Kiikoisjärvi ja Mouhijärvi.[8]

Sastamalassa on 11 Natura-kohdetta: Kuorsumaanjärvi, Lavijärven-Palojärven kalliot, Puurijärvi-Isosuo, Kiikoisten metsä, Kilpijoen ranta, Kiimajärvi, Kilpikoski, Vehmaanniemi, Pirunvuori, Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi ja Ekojärvi.[9]

Ritajärven luonnonsuojelualue valittiin vuoden parhaaksi retkipaikaksi vuonna 2017. [10]

Taajamat

Vuoden 2023 lopussa Sastamalassa oli 23 515 asukasta, joista 15 653 asui taajamissa, 7 541 haja-asutusalueilla ja 321:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sastamalan taajama-aste on 67,5 %.[11] Sastamalan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[12]

Lisätietoja #, Taajama ...
#TaajamaVäkiluku
(31.12.2023)
1Vammalan keskustaajama9 790
2Keikyä (Pehula)1 911
3Kiikka1 066
4Uotsola1 057
5Karkku545
6Kiikoisten kirkonkylä509
7Häijää407
8Pohjakylä368
Sulje

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kylät

Pääartikkeli: Luettelo Sastamalan kylistä

Sastamalassa on yhteensä 161 kylää, ja kunnan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu maaseudulla ja kylissä. Kylät ovat järjestäytyneet yli 40 kyläyhdistykseen.[13] Kyläjako on luotu isojaon myötä 1700-luvulla, eikä se siten täysin vastaa nykytilannetta.[14] Esimerkiksi Illo ja Putaja sijaitsevat muiden kylien mailla, eikä niitä löydy luettelosta.

Keskusta-alueen kaupunginosatlähde?

Hoppu, Iisa, Kalliala, Kaukola, Ketola, Lousaja, Marttila, Myllymaa, Nokkakylä, Nuupala, Näntölä, Ojansuu, Parviala, Pitkämäki, Raivio, Roismala, Ruoksamo, Sastamala, Sileekallio, Sylvää, Tyrväänkylä, Varila, Vinkinmäki, Vinkki, Vinkkilä

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sastamalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

  • Sastamalan seurakunta (ent. Vammalan seurakunta)
    • Karkun kappeliseurakunta
    • Keikyän kappeliseurakunta
    • Kiikan kappeliseurakunta
    • Kiikoisten kappeliseurakunta
    • Mouhijärven kappeliseurakunta
    • Suodenniemen kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sastamalan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[16]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Sastamalassa toimii Äetsän helluntaiseurakunta. Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Sastamalassa toimivat Kiikoisten helluntaiseurakunta, Mouhijärven helluntaiseurakunta ja Vammalan helluntaiseurakunta.[17]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sastamalan kaupungin nykyisellä alueella.[15]

  • Karkun seurakunta (yhdistetty Tyrvään seurakunnan kanssa Vammalan seurakunnaksi 2004)
  • Keikyän seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2009)
  • Kiikan seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2009)
  • Kiikoisten seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2013)
  • Mouhijärven seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2009)
  • Suodenniemen seurakunta (liitetty Vammalan seurakuntaan 2007)
  • Tyrvään seurakunta (yhdistetty Karkun seurakunnan kanssa Vammalan seurakunnaksi 2004)

Historia

Thumb
Nyky-Sastamalan alueen kuntaliitokset vuodesta 1932 vuoteen 2013.

Vammalan Ristimäen 300-luvulle ajoitettu röykkiöhauta miekanosineen muistuttaa rannikkoseutujen vauraita nuoremman roomalaisajan asehautauksia. Se on myös sisämaan ainoa hauta joka vastaa rannikon hautausperinnettä kyseisenä aikana.[18] Merovingiajalla kalmistot yleistyvät Sastamalan alueella, mikä osaltaan kertoo väestönkasvusta ja asutuksen tihentymisestä.[19] Sastamalan pitäjä oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä.

Sastamala-nimi esiintyi ensimmäisen kerran muodossa Sastamall eräässä kuningas Birger Maununpojan kirjeessä vuodelta 1300 tai 1303.

Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Aiemmin vuonna 1973 Vammalaan oli liitetty Tyrvää ja Karkku. Äetsän kunta oli taas muodostunut Kiikan ja Keikyän yhdistyessä vuonna 1981. Suodenniemi liittyi Vammalaan vuonna 2007 ja Kiikoinen uuteen Sastamalaan vuonna 2013.

Sastamalan vaakuna on entisen Karkun kunnan vaakuna, jonka on suunnitellut Lauri Ahlgrén.

Hallinto

Sastamalan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on Jarkko Malmberg.[20] Elokuusta 2021 alkaen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii keskustan Pertti Hakanen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana kokoomuksen Jari Andersson.[21]

Sastamalan kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Paikkajako vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen on puolueittain seuraava:[22]

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 8 426 työpaikkaa. Niistä 8,5 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 prosenttia jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,3 prosenttia.[23]

Eniten yhteisöveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolämmityksen läppäventtiileitä valmistava Vexve.[24]

Liikenne

Thumb
Vammalan rautatieasema.

Sastamalan läpi kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 ja Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12.[25] Kiikasta alkaa Kankaanpään kautta[26] Kauhajoelle kulkeva kantatie 44. Kaupungista kulkee myös lukuisia seututeitä Hämeenkyröön, Punkalaitumelle, Vesilahdelle, Nokialle ja Laviaan.

Sastamalan läpi kulkee myös Tampere–Pori-rautatie. Junat pysähtyvät kaupungissa Vammalan ja Karkun rautatieasemilla.[25]

Sastamalan lähimmät lentoasemat ovat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Porin lentoasema.

Etäisyyksiä keskustaajamasta

Entisiin kuntakeskuksiin

Muihin kaupunkeihin

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Lisätietoja Sastamalan väestönkehitys 1980–2020 ...
Sastamalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 27 591
1985
  
 27 345
1990
  
 27 085
1995
  
 26 785
2000
  
 26 195
2005
  
 25 847
2010
  
 25 764
2015
  
 25 220
2020
  
 24 251
Lähde: Tilastokeskus.[27]
Sulje

Kulttuuri

Suomen kirjapääkaupunki

Sastamalassa on pitkät perinteet kirjallisuuden parissa. Yksi suurimmista teematapahtumista on kaupungin keskustassa kesäisin järjestettävä Vanhan kirjallisuuden päivät. Heinäkuussa 2011 Sastamalaan avattiin lisäksi suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, joka edistää suomalaista kirjakulttuuria ja lukemista. Pukstaavi on valtakunnallinen museo, joka kertoo yleistajuisesti suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vuoden 2013 alussa Sastamalan kaupunki julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi. Tästä lähtien kaupunki on valinnut vuosittain vuoden Kirjapään. Ensimmäiset vuoden Kirjapäät ovat kirjailijat Mauri Kunnas 2013 ja Marko Vesterbacka 2014, hallintojohtaja Hannu Nikkilä 2015 ja kirjakauppias Sirkka-Liisa "Samu" Leino 2016.

Murre

Sastamalan alueella puhutun kielen perustana on yläsatakuntalainen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Sastamalan alueella puhuttuja murteita ovat yläsatakuntalaisen murteen eteläryhmään kuuluvat Tyrvään, Suodenniemen, Mouhijärven, Kiikan ja Keikyän murteet. Murteet ovat lähellä perihämäläisiä murteita.[28]

Nähtävyydet

Thumb
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko.
Thumb
Näkymä Rautavedelle Ellivuoren laskettelurinteeltä.
Thumb
Sastamalan seudun museo

Tapahtumat

Evankelisuuden evankeliumijuhlat on järjestetty Sastamalassa vuosina 2015 ja 2022.[29]

Ystävyyskaupungit

Sastamalan ystävyyskaupungit ovat (tilanne joulukuu 2015):[30]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.