Porin lentoasema

Suunta

Pituus (m)

Leveys (m)

Pintamateriaali

12/30

2 351

asfaltti

17/35

801

asfaltti

Lentoyhtiöt ja kohteet

Lisätietoja Lentoyhtiö, Kohteet ...


Lentoyhtiö	Kohteet
FlexFlight	Helsinki
Corendon Airlines	Tilauslento: Antalya

Sulje

Muita loma- ja tilauslentoja:

Porin kaupunginvaltuusto päätti tukea Porin lentoaseman liikennettä vuonna 2016 äänin 41–22. Tukisumman ylärajaksi asetettiin 600 000 euroa.^[3] NextJet aloitti päivittäiset lennot Helsinkiin ja Tukholman-Arlandaan huhtikuussa 2017.^[4] Liikenne katkesi toukokuussa 2018 NextJetin hakeuduttua konkurssiin.^[5]

Ulkomaan lomalennot lennettiin valtaosin Primera Airin Boeing 737-800 -koneilla kunnes Primera Air meni konkurssiin. Suurin Porissa käynyt lentokone on venäläinen Iljušin Il-76 -rahtilentokone.

Kiitotiet

Lentoasemalla on kaksi kiitotietä. Suurempi kiitotie 12/30 on 2 351 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Kiitotie 30 on varustettu ILS-mittarilähestymisjärjestelmällä, ja kiitotielle on myös rinnakkainen rullaustie lähes päädystä päätyyn. Pienempi kiitotie 17/35 on 801 metriä pitkä ja 30 metriä leveä.

Historiaa

Porin lentokentän suunnittelu alkoi vuonna 1937, jolloin Tie- ja vesirakennuslaitos rakensi työllisyystyönä ja osana sotilaallista varusteluohjelmaa Suomeen lentokenttiä maakoneille. Liikenne aloitettiin jo talvisodan aikana, huolimatta siitä etteivät kaikki suunnitellut neljä ristikkäistä 800 metrin pituista kiitotietä olleet vielä valmiita. Kiitotiet valmistuivat vuonna 1941.

Syksyllä 1941 Saksan ilmavoimat otti kentän käyttöönsä ja lisärakensi aluetta. Kenttä toimi pääosin Pohjois-Suomen lentokentille tukeutuneen Saksan 5. ilmalaivaston huoltokenttänä, ja sen yhteydessä toimi Luftwaffen kenttälentovarikko, Feldluftpark Pori. Suomen ilmavoimille varikko oli tärkeä, sillä sieltä saatujen varaosien varassa oli ilmavoimien Bf 109- ja Ju 88 -kaluston ylläpito.^[6]^[7] Saksalaiset pidensivät A-kiitotien 1 400 metrin pituiseksi ja rakensivat alueelle kymmenkunta lentokonehallia ja muita rakennuksia, yhteensä toista sataa. Työ teetettiin sotavangeilla ^[8] Tarkoituksena oli tehdä Porin kentästä A-Flughafen-tason harjoitus- ja koulutuskeskus taistelulentäjille. Saksalaiset käyttivät kenttää vilkkaasti, ja esimerkiksi Saksaan lennettiin päivittäin. Koneita kentällä saattoi olla satakunta. Aero OY lensi Porista Ruotsiin lentoja jatkosodan aikana. Kun Suomi katkaisi suhteensa Saksaan syksyllä 1944, saksalaiset poistuivat Porista 14. syyskuuta. Joukkojen komentaja kenraalimajuri Backhaus varoitti, että koko kenttäalue on miinoitettu. Vuorokautta myöhemmin aikamiinat räjäyttivät panostukset ja tuhosivat kentän ja kiitotiet täysin. Ihmishenkiä ei menetetty.^[9]

Porin lentoaseman uuden toiminnan aloitti 1944 Lentorykmentti 1, joka vuonna 1952 muuttui 2. Lennostoksi ja edelleen 1957 Satakunnan lennostoksi.^[10] Se oli tukikohtana vuoteen 1985 asti. Pori oli Suomen ilmavoimien ensimmäinen kenttä, jolta operoitiin Vampire-suihkuhävittäjillä.

Elokuussa 1945 Aero OY aloitti reittilennot kentältä. Aeron reitti Helsingistä Poriin avattiin 3. lokakuuta 1953^[11].

Ensimmäinen lentoasemarakennus valmistui jatkosodan aikana. Nykyinen terminalirakennus lennonjohtotorneineen otettiin käyttöön lokakuussa 1969. Sitä pidettiin tuolloin Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen nykyaikaisimpana.^[12] Sen on suunnitellut arkkitehti Matti Hakuri.^[13]

Kesällä 2003 Ryanair-lentoyhtiö lensi kuukauden ajan Porista Tukholman Skavstan lentoasemalle, kun Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotietä korjattiin. Wingo xprs lensi Porista Helsinkiin arkisin kaksi kertaa päivässä 11. elokuuta ja 13. syyskuuta 2010 välisen ajan, kun Finncomm Airlines lopetti lennot kannattavuuden takia. Finncomm Airlines palasi kuitenkin reitille 3. lokakuuta 2010 vanhalla aikataululla. Wingo xprs lopetti reitin kannattamattomana. Vuoden 2010 jälkeen reittiliikenteen lentoyhtiöt ovat vaihdelleet ja ajoittain lentoja ei ole ollut ollenkaan.^[14]^[15] Vuodesta 2017 alkaen reittilentoja Helsinkiin ja Tukholmaan on järjestänyt NextJet Porin kaupungin tukemana.^[16]

Porin lentoasemalta on hoidettu myös suomalaisten YK-joukkojen kuljetuksia ja huoltolentoja.^[17]

Lentokentän vaiheista on vuonna 2009 ilmestynyt eversti Jukka Uharin kirjoittama teos Porin lentokentän historia 1 – Varhaisilmailusta Porin pamaukseen, kustantajana Satakunnan Lennoston kilta.

Lentoasemalla paljastettiin tammikuussa 2013 60 vuotta suihkulentämistä Suomessa -niminen muistomerkki, jolla Ilmavoimien kiltaliitto kunnioittaa De Havilland Vampire Mk. 52 -suihkulentokoneen laskeutumista 22. tammikuuta 1953 kello 12.22 Porin lentokentälle.

Matkustajatilastot

Lisätietoja Vuosi, Kotimaa ...

Vuosittaiset matkustajatilastot **Porin lentoasemalle**^[2]
Vuosi	Kotimaa	Ulkomaat	Yhteensä	Muutos
2005	52 456	7 734	60 190	+5,5 %
2006	58 196	6 191	64 387	+7,0 %
2007	58 962	6 952	65 914	+2,4 %
2008	55 839	10 469	66 308	+0,9 %
2009	50 961	11 169	62 130	−6,9 %
2010	36 458	6 703	43 161	−30,5 %
2011	46 175	7 881	54 056	+25,2 %
2012	14 932	20 381	35 313	−34,7 %
2013	16 275	9 954	26 229	−25,7 %
2014	7 406	17 577	24 983	−4,8 %
2015	543	10 523	11 066	−55,7 %
2016	3 683	5 946	9 629	−13,0 %
2017	9 645	13 538	23 183	+140,8 %
2018	5 789	11 836	17 625	−24,0 %
2019	6 817	7 598	14 415	−18,2 %
2020	5 183	131	5 314	−63,1 %
2021	4 181	521	4 702	−11,5 %
2022	8 535	3 093	11 628	+147,3 %
2023	7 866	4 211	12 077	+3,9 %
2024	9 034	3 448	12 482	+3,4 %

Sulje

Lentoyhtiöt ja kohteet

Kiitotiet

Harrastusilmailu

Historiaa

Matkustajatilastot

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand - on