Äetsän voimalaitos

Äetsän voimalaitos on Sastamalassa Kokemäenjoen Meskalankoskessa sijaitseva kahden vesivoimalaitoksen kokonaisuus. Niiden omistaja on UPM-Kymmene Oyj.^[1][7]

Äetsän vesivoimalaitos
Valtio	Suomi
Sijainti	Sastamala
Koordinaatit	61°16′44″N, 22°41′46″E
Rakentaminen alkoi	1919 (vanha [1]) 1993 (uusi [2])
Sähköverkkoon	1921 [1]
Valmistunut	1921 (vanha [1]) 1996 (uusi [2])
Perustaja	Björneborgs Kraft Ab [1]
Pääurakoitsija	Ab Skånska Cementgjuteriet [1]
Suunnittelija	Brax, A. J. & Juselius, Axel (tekninen, vanha) Frosterus, Sigurd & Gripenberg, Bertel (arkkitehdit, vanha) [1] Uki Arkkitehdit Oy (uusi) [2]
Omistaja	UPM-Kymmene Oyj
Vesistö	Kokemäenjoen vesistö
Joki tai koski	Kokemäenjoki, Meskalankoski [2]
Keskivirtaama	173 m³/s [3]
Yläpuolinen patoallas
Nimi	Kokemäenjoen uoma Tyrvään voimalalle
Pituus	12 km [4]
Leveys	0,65 km [4]
Keskikorkeus	48,9 m [4]
Alapuolinen allas
Nimi	Kokemäenjoen uoma Kolsin voimalalle
Keskikorkeus	43,1 m mpy.
Voimalaitos
Tyyppi	jokivoimalaitos
Pudotuskorkeus	6 m [5][3]
Rakennevirtaama	360 m³/s [1][5][3]
Turbiinit	2 × Kaplan (1,5 MW) 5 × Kaplan (1,1 MW) 2 × Kaplan (3,3 MW) [1][3]
Kapasiteetti	16 – 17 MW [6][3]
Äetsän vesivoimalaitos
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Voimalaitoksen pato toimii myös Kokemäenjoen ylittävänä kevyen liikenteen siltana.

Äetsän voimalaitos ympäristöineen kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Vanha voimalaitos

Äetsän vanhan voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1919. Arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema tiilirakenteinen voimalaitosrakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin.

Voimalaitoksen rakennutti porilaisen Oy W. Rosenlew Ab:n tytäryhtiö Björneborgs Kraft, joka oli hankkinut omistukseensa kolme Keikyässä ja Tyrväällä sijainnutta koskea.

Vanhassa voimalaitoksessa on seitsemän 1920- ja 1930-luvuilla asennettua turbiinia, joista osa on yhä käytössä. ^[8]

Voimalaitoksen pato rakennettiin Meskalankoskessa sijainneelle Kaijalan kalliolle. Se on vanhin koko joen ylittävä pato Kokemäenjoessa. Rakentamisen yhteydessä perattiin myös Meskalankosken yläpuolella oleva Äetsänkoski.

Uusi voimalaitos

Vuonna 1993 aloitettiin padon eteläpuolelle rakentamaan toista jokiuomaa sekä uutta voimalaitosta. Kokonaan kallion sisään louhittu voimalaitos otettiin käyttöön 1996. Uudessa laitoksessa on kaksi turbiinia.^[8]

Voimalaitoksen suunnitteli oululainen Uki Arkkitehdit.

Äetsän voimalaitos Kokemäenjoessa kuvattuna keskustan suunnalta. Kuvassa näkyy katonkorjaustyöt kesällä 2012.

Lähteet

• Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset (PDF) 1995–1999. Helsinki: Museovirasto, Fortum Oyj (IVO Oy). Viitattu 18.3.2020.

Viitteet

1. Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset, 1999, s.201
2. Heinonen, T.: Äetsän voimalaitos sastamalankylät.fi. Sastamala: Sastamalan kaupunki. Viitattu 18.3.2020.
3. Kalatalousmaksun määrääminen Melon vesivoimalaitokselle, Nokia (PDF) (lupapäätös, diaari LSY-2004-Y-377) 12.1.2007. Helsinki: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 18.3.2020.
4. Äetsän vesivoimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.3.2020.
5. Kokemäenjoen säännöstely, ympäristo.fi, 10.5.2019, viitattu 18.3.2020
6. Voimalaitokset, viitattu 18.3.2020
7. Kokemäenjoen voimalaitokset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 18.3.2020.
8. Tommi Poussu: Vesivoimatuotannon optimointi-ohjelma Viitattu 11.10.2012.

Aiheesta muualla

• Äetsän voimalaitos Teknillisessä aikakauslehdessä 1.3.1921

Kokemäenjoen vesivoimalaitokset

• Harjavallan vesivoimalaitos
• Kolsin voimalaitos
• Äetsän voimalaitos
• Tyrvään voimalaitos