Kemijärvi
kaupunki Lapin maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kemijärvi on kaupunki Lapin maakunnan kaakkoisosassa. Kaupungissa asuu 6 960 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 3 931,15 km2, josta 426,78 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,99 asukasta/km2.
| Kemijärvi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Itä-Lapin seutukunta |
| Kuntanumero | 320 |
| Hallinnollinen keskus | Kemijärven keskustaajama |
| Perustettu | 1957 |
| – kaupungiksi | 1973 |
| Kuntaliitokset | Kemijärven mlk (1973) |
| Kokonaispinta-ala |
3 931,15 km² 16:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 3 504,37 km² |
| – sisävesi | 426,78 km² |
| Väkiluku |
6 960 132:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 1,99 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 9,7 % |
| – 15–64-v. | 50,3 % |
| – yli 64-v. | 40,0 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 95,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 4,0 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Dina Solatie |
| Kaupunginvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • PS • Kok. • SDP • Vas. • Muut • KD |
8 5 4 3 3 3 1 |
| www.kemijarvi.fi | |
Kemijärven keskusalueella asuu noin 5 300 ihmistä, josta noin 4 300 keskustaajamassa ja noin 1 000 Kallaanvaara-Isokylä-alueella.[7]
Kemijärvi oli vuodesta 1973 lähtien Suomen pohjoisin kaupunki, mutta vuoden 2006 alussa tapahtuneessa kuntaliitoksessa Rovaniemen alue laajeni siten, että Rovaniemen kaupunki ulottuu nykyään pohjoisemmaksi kuin Kemijärvi. Suomen kaupunkien keskustaajamista Kemijärven keskustaajama on kuitenkin edelleen pohjoisin. Kemijärvi on Suomen erämaisimpia kaupunkeja. Kemijärven naapurikuntia ovat pohjoisessa Pelkosenniemi, idässä Salla, etelässä Posio ja lännessä Rovaniemi.
Kemijärven ensimmäinen pysyvä uudisraivaaja-asukas[8] oli Paavali Ollinpoika Halonen, joka muutti Utajärvenlähde? Niskankylästä Kemijärvelle noin vuonna 1580. Hänen vaimonsa oli Anna Laurintytär Halonen ja lapsia Paavo, Olli ja Pekka Halonen. Paavalin asuinpaikka tunnetaan nykyään nimellä Halosenranta. Muita samoina aikoina paikalle saapuneita uudisraivaajia oli Kärpän suvun Pekka ja Matti Kärppä, lähtöisin Oulujoen varrelta Muhokselta, jotka asuttivat kahta taloa Kemijärven kaikista 13:sta vuoden 1631 taloluettelon mukaan. Näistä neljä jäi vakinaisesti asutuksi: Paavo Halosen talo, Pekka ja Matti Kärpän talot ja Heikki Häikiän Luusua-niminen talo. Ämmänvaara Kemijärven kunnan alueella on muinainen saamelaisten uhripaikka. Ensimmäisten uudisraivaajien saapuessa nykyisen Kemijärven alueella ei asunut enää saamelaisia.
Kemijärven seurakunta erotettiin Kemin seurakunnasta vuonna 1779 ja Kemijärven kunta perustettiin vuonna 1871.[9] Kemijärven kirkonkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1912 ja vuonna 1957 kirkonkylä erotettiin kunnasta kauppalaksi ja siihenastisen Kemijärven kunnan nimi muuttui Kemijärven maalaiskunnaksi. Tämä oli viimeinen kerta, kun Suomen kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta. Näiden eron aikaa kesti vain 16 vuotta, sillä vuonna 1973 Kemijärven kauppala ja Kemijärven maalaiskunta yhdistyivät. Samalla Kemijärvestä tuli Kemijärven kaupunki.
Kaupungin vaakunaksi otettiin siihenastinen Kemijärven maalaiskunnan vaakuna, joka oli vahvistettu alun perin koko Kemijärven kunnalle ennen kauppalan erottamista. Kemijärven väkiluku oli suurimmillaan juuri ennen maalaiskunnan ja kauppalan liitosta, jolloin näissä kunnissa asui yhteensä yli 16 000 asukasta. Kirkollisesti Kemijärven keskustaajama ei milloinkaan ole ollut erillään ympäröivästä haja-asutusalueesta; Kemijärven kauppalan ja maalaiskunnan olemassaolon aikana näiden molempien kuntien asukkaat kuuluivat samaan Kemijärven seurakuntaan eikä näin ollen ollut olemassa seurakuntia, joiden nimet olisivat olleet Kemijärven kauppala- ja maaseurakunta. Kemijärven kirkko rakennettiin vuonna 1950, alun perin se sijaitsi silloisessa Kemijärvi-nimisessä kunnassa ja vuosina 1957–1972 kauppalassa.
Kemijärven sellutehtaan lakkautus keväällä 2008 herätti suurta huomiota. Paikkakunnan teollisuuden jatkamista tuettiin tämän jälkeen avokätisesti julkisin varoin. Tehtaan jatkajaksi tuli Arktos Group, jonka oli tarkoitus aloittaa liimapuupalkkien valmistus. Tuotantoa ei kuitenkaan saatu käyntiin ja alkuvuodesta 2012 yritys joutui yrityssaneeraukseen.[10]
Keitele Group osti entisen sellutehtaan kiinteistön 2014.[11] Sen tehtaalla valmistetaan havupuusta sahatavaraa, höylätavaraa ja liimapuuta.[12] Keitele työllistää Kemijärvellä (v. 2020) n. 120 henkeä (urakoitsijayhtiöt mukaan lukien) [13]
Vuonna 2015 uutisoitiin, että Kemijärvelle suunnitellaan 700–800 miljoonan euron biojalostamoinvestointia, joka toisi arviolta noin 1000 työpaikkaa.[14] Biojalostamon ympäristöluvasta kirjattiin lukuisia valituksia vuonna 2019.[15]
Kemijärven suurin järvi on Kemijärvi. Se on samalla myös Suomen 19. suurin järvi.[16] Noitatunturi on Pyhä-Luoston tunturijonon korkein kohta, noin 540 metriä.[17]
Vuonna 2021 valitussa Kemijärven kaupunginvaltuustossa on Keskustalla 8 paikkaa, Perussuomalaisilla 5, Kokoomuksella 4, Sosiaalidemokraateilla 3, Vasemmistoliitolla 3, Tulevaisuuden Kemijärvellä 3, Kristillisdemokraateilla 1.[18]
Kemijärven kaupunginjohtajina ovat viime vuosina toimineet
- Olli-Pekka Salminen 2011–2014[19]
- Tuula Kuvaja (vt.) 2014–2015[20]
- Atte Rantanen 2015–2022[21]
- Marjo Säärelä (vt.) 2022–2023[22]
- Pekka Iivari 2023[23]
- Marjo Säärelä (vt.) 2023–2024[22]
- Dina Solatie 2024–
Kemijärven väkiluku on kaupungin elinkeinorakenteen muutosten myötä laskenut. Nykyisin kaupungin alueella asuu noin 7 000 asukasta. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen. Kemijärvellä on useita satoja kakkosasukkaita (epävirallinen tieto), jotka ovat muualla kirjoilla, mutta asuvat osan vuotta kaupungin alueella kakkosasunnoissaan. Kemijärven vuokrataloyhtiö on myynyt useita vuosia omistamiaan asuntoja kakkosasunnoiksi ja toiminta jatkuu. Lisäksi Kemijärvellä on purettu ja puretaan useita vuokrakerrostaloja.[24]
Kemijärven kauppala muodostettiin 1957 erottamalla Kemijärven kirkonkylä ja sen lähialueet Kemijärven maalaiskunnasta. Tämä oli viimeinen kerta, kun kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta.
Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna 25. marraskuuta 1960, mutta kun maalaiskunta ja kauppala taas yhdistettiin 1973 Kemijärven kaupungiksi, otettiin syntyneen kaupungin vaakunaksi entisen maalaiskunnan vaakuna.
Taajamat
Vuoden 2022 lopussa Kemijärvellä oli 6 996 asukasta, joista 4 839 asui taajamissa, 2 078 haja-asutusalueilla ja 79:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemijärven taajama-aste on 70,0 %.[26] Kemijärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[27]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2022) |
|---|---|---|
| 1 | Kemijärven keskustaajama | 3 901 |
| 2 | Isokylä-Kallaanvaara | 938 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Maanmittauslaitoksen mukaan Kemijärven kaupunginosia (maarekisterin sijaintialueen numero alkaa 0:lla) ovat seuraavat 8:[28]
- Kallaanvaara
- Keskusta
- Pöyliövaara
- Pyhätunturi
- Sipovaara
- Suomu
- Särkikangas
- Tohmo
Kemijärven maarekisterikyliä (sijaintialueen numero alkaa 4:llä) puolestaan ovat seuraavat 16:[28]
|
Muita kyliä tai alueita, jotka eivät kuitenkaan ole maarekisterikyliä ovat seuraavat 14:
|
|
Kemijärven kaupungin internet-sivuilla on kartta kylien sijainneista,[29] mutta niiden nimet eivät ole täsmälleen samoja kuin edellä olevissa luetteloissa. Myöskään Kemijärven tilastollinen osa-aluejako[30] ei sisällä kaikkia edellä mainittuja kyliä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Kemijärvellä toimii Kemijärven seurakunta.[31]
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii uusheräys, jolla on siellä paikallisosasto[32], vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kemijärven Kuumaniemen Rauhanyhdistys[33], sekä evankelisuus[34]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kemijärven helluntaiseurakunta[35] sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Kemijärven adventtiseurakunta[36]. Lisäksi Kemijärvellä on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemijärven alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[37]
Taivaan tulet on Kari Väänäsen ohjaama ja käsikirjoittama Kemijärvelle sijoittuva draamasarja, jota Yle TV2 esitti vuosina 2007-2014. Sarjaa tehtiin neljä tuotantokautta ja se keräsi parhaimmillaan yli 1,3 miljoonaa katsojaa.[38]
Kemijärvellä on järjestetty Yöttömät yöt -musiikkifestivaalia vuodesta 2014.[39]
Kemijärven Perävaarassa sijaitsee huvikeskus, joka avattiin 1. kesäkuuta 1968. Sen toiminnasta vastaa Kemijärven Työväenjärjestöt -yhdistys. Huvikeskus rakennettiin talkootyönä, ja se oli varsinkin 1970-luvulla hyvin suosittu. Vaaran laella oli ollut vanha tanssilava jo ennen huvikeskuksen rakentamista.[40]
- Pirkka Aalto, opettaja
- Hannes Gebhard, osuustoimintamies, tilastotieteilijä ja poliitikko
- Timo Halonen, Mikkelin kaupunginjohtaja
- Erkki Imponen, taloustirehtööri ja kunnanvaltuutettu
- Matti Juntura, lentopalloilija
- Martti Kellokumpu, freestyle-hiihtäjä
- Pentti Kouri, sijoittaja
- Janne Lahtela, kumparelaskun olympiavoittaja
- Matti Lahtela, kansanedustaja, kunnallis- ja maakuntapoliitikko
- Olavi Lahtela, kansanedustaja ja ministeri, Matti Lahtelan poika
- Esko Marttinen, MM-pronssimitalisti ampumahiihdon viestihiihdossa
- Markus Mustajärvi, kansanedustaja (syntynyt Savukoskella)
- Sami Mustonen, kumparelaskun olympiamitalisti
- Janne Naakka, tubettaja
- Erkki Norvio, yritysjohtaja, kauppanevos
- Asko Oinas, entinen maaherra
- Seppo Säynäjäkangas, professori, yrittäjä ja yritysjohtaja
- Kari Väänänen, näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja (syntynyt Inarissa, asuu Kemijärvellä)[41]
Lähde:[42]
- Kemijärven urheilijat, suunnistus[43]
- KeKi, jääkiekko
- Kemijärven Kaiku ry, uimaopetus kilpauinti
- KP-55 jalkapallo
- Koillis-Lapin Kennelkerho ry, TOKO, Agility, Palveluskoiratoiminta, Vesipelastus, Koiranäyttely Metsästyskokeet
- Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kemijärven yhdistys ry
- Partiolippukunta Kemijärven Tunturitytöt ja -pojat ry[44], partiotoiminta
Valtatie 5 (Heinola–Kuopio–Kuusamo–Kemijärvi–Sodankylä)
Kantatie 82 (Rovaniemi–Kemijärvi–Salla)
Seututie 944 (Kemijärvi–Ranua)
Seututie 945 (Kemijärvi–Perä-Posio)- Linja-autoyhteydet lähikuntiin
- Rautatieyhteys Rovaniemelle
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
