suomalainen lasten terveyttä ja hyvinvointia edistävä paikallisten alayhdistysten liitto From Wikipedia, the free encyclopedia
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry - Mannerheims Barnskyddsförbund rf (lyhenne MLL, engl. The Mannerheim League for Child Welfare)[2] on vuonna 1920 perustettu avoin kansalaisjärjestö,[3] joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.[4] Sen ansioksi voidaan laskea kattavan neuvolajärjestelmän rakentamisen Suomessa.[3]
| Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 4. lokakuuta 1920 |
| Toimiala | lastensuojelutyö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 71 107 (31.12.2023) |
| Puheenjohtaja | Mirjam Kalland |
| Pääsihteeri | Milla Kalliomaa |
| Päätöksentekoelin | liittokokous |
| Hallitus |
Jaana Kaartinen (vpj.) (Petra Vesuri) Anna Rönkä (vpj.) (Annastiina Vesterinen) Satu Kelkka (Sari Orhanen) Päivi Tapanainen (Heikki Kotajärvi) Sari Nikula (Tiia Tuomi) Antti Parkkinen (Seija Manninen) Henna Hovi (Jan Pippingsköld) Jan Söderholm (Allan Malmström) Hanna-Mari Piikkilä (Maria Starck) [1] |
| Jäsenlehti | Lapsemme-lehti |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Liittokokouskaudella 2023-2025 Mannerheimin Lastensuojeluliiton hallituksen puheenjohtajana toimii Mirjam Kalland ja liittovaltuuston puheenjohtajana toimii Tarja Larmasuo.[5] Järjestön pääsihteerinä toimi Milla Kalliomaa.[6]
Mannerheimin Lastensuojeluliitolla oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 71 107 jäsentä.[7] Vapaaehtoisia on 30 000.[8] Vapaaehtoiset toimivat 532 paikallisyhdistyksessä. Paikallisyhdistyksen kuuluvat alueensa piirijärjestöön, joita on yhteensä 10.[7]
”Työn määränpäänä olkoon, että jok'ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvunaikansa saa oikeutetun osansa siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi.” Carl Gustaf Emil Mannerheim kutsui näillä sanoilla kansalaisia lasten oloja parantavaan työhön. Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti toimintansa vuonna 1920 nimellä Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto.[9] Perustamisessa keskeinen aloitteentekijä oli kenraalin sisar, vapaaherratar, ylihoitaja Sophie Mannerheim, joka toimi sen liittovaltuuston varapuheenjohtajana 1920–1928. Valtuuston ensimmäinen puheenjohtaja oli kansleri E. N. Setälä. Vuosina 1920–1960 hallituksen puheenjohtajana toimi Arvo Ylppö. Ensimmäinen sihteeri (toiminnanjohtaja) oli kouluneuvos Erik Mandelin.
Liiton perustavassa kokouksessa Mannerheim itse vastusti aluksi ehdotusta, jonka mukaan liitto saisi hänen nimensä, mutta hän taipui muiden osanottajien yksimieliseen toivomukseen. Mannerheim tiesi, että köyhyydellä, puutteellisilla asuinoloilla, tietämättömyydellä ja suoranaisella välinpitämättömyydellä sekä niistä aiheutuneilla lasten aliravitsemuksella, sairauksilla ja suurella kuolleisuudella oli ollut osuutensa vuosien 1917–1918 tapahtumiin. Valtionhoitajana toimiessaan Mannerheim oli todennut, ettei suuri osa maan miespuolisesta nuorisosta läpäissyt kutsunnoissa lääkärintarkastusta heikon fyysisen kunnon vuoksi. Toisaalta hän tiesi myös, ettei hänen nimeään arvostettu hieman aikaisemmin päättyneen kansalaissodan hävinneellä puolella. Vasemmistossa vallinneita asenteita kuvasi, että vielä vuonna 1927 silloinen sosialidemokraattinen Tannerin hallitus esitti budjettiehdotuksessaan, että liitto saisi 100 000 markan suuruisen lisämäärärahan käytettäväksi rajaseutujen lastenhuoltotyöhön ja pikkulasten huoltoon, ”kuitenkin edellyttäen, että liitto ottaa yleisempää laatua olevan nimen, joka olisi omiansa yhdistämään maan kaikki kansalaispiirit”.[10]
Liiton ensimmäinen tehtävä oli estää imeväisyyskuolleisuutta. Yksinäisten äitien turvakotina toiminut Lastenlinna siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton omistukseen ja sen toimintaa muutettiin perusteellisesti. Arvo Ylpön aloitteesta Lastenlinnaan perustettiin Suomen ensimmäinen neuvola vuonna 1922. Liitto rakensi alayhdistystensä avulla Suomeen kattavan neuvolaverkoston, jonka ylläpito siirtyi kunnille vuonna 1944 säädetyn kunnallisen äitiys- ja lastenneuvolalain myötä.
Talvi- ja jatkosotien aikana Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjesti avustuksia sotaorvoille sotakummien kautta. Liiton alaisuuteen perustettiin erityinen sotakummivaliokunta, jonka avulla saatiin osittain kotimaasta, mutta varsinkin ulkomailta, runsaasti rahavaroja sotaorpojen avustamiseen. Lahjaksi saadulla ulkomaanvaluutalla ostettiin ulkomailta kahvia ja sokeria, joita myytiin valtioneuvoston suostumuksella melko korkeaan hintaan. Sotakummivaliokunnan tehtäväkentän laajennuttua jatkuvasti se muodostettiin Mannerheimin lastensuojeluliitosta toiminnallisesti kokonaan riippumattomaksi elimeksi vuonna 1944. Tästä huolimatta Mannerheim-liiton nimi säilytettiin valiokunnan nimessä muiden siihen liittyneiden järjestöjen toivomuksesta.[11] Osaltaan liitto järjesti myös sotalasten siirtoja Tanskaan ja Ruotsiin.
Sotakummivaliokunnan itsenäistyminen Mannerheim-liitosta jäi juridisesti loppuun saattamatta, mikä osoittautui kohtalokkaaksi, kun vuonna 1958 kävi ilmi, että valiokunnan sihteerinä toiminut rouva Karin Sauramo oli kavaltanut valiokunnan varoja yli 30 miljoonan markan arvosta. Julkisuudessa väitettiin kavalluksen tapahtuneen nimenomaan Mannerheim-liiton piirissä, ja asiasta löi rumpua varsinkin Ilmari Turjan Uusi Kuvalehti. Kohun seurauksena arkkiatri Arvo Ylppö, joka oli Sauramon jutun yhteydessä joutunut rajun syytösryöpyn kohteeksi, erosi Mannerheim-liiton keskushallituksen puheenjohtajan paikalta. Karin Sauramo tuomittiin kuritushuoneeseen, minkä jälkeen Mannerheim-liiton ympärillä vallinnut kohu vähitellen laantui.[12]
Neuvoloiden siirryttyä kunnille Mannerheimin Lastensuojeluliitto keskittyi kodinhoitajien koulutukseen ja terveiden elintapojen edistämiseen. 1970-luvulla liitto ryhtyi kehittämään hyvinvointipalveluja lasten terveydenhoidossa, päivähoidossa sekä kouluissa. Osa tätä oli sairastuneen lapsen hoitajarengastoiminnan aloittaminen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on Opintokeskus Siviksen,[13] SOSTEn[14]ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin jäsenjärjestö[15] sekä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.[16]
Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on yhteensä 537 paikallisyhdistystä. Järjestön jäsenet kuuluvat paikallisyhdistyksiin. Paikallisyhdistykset kuuluvat alueensa piirijärjestöön.[7]
Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on yhteensä 10 piirijärjestöä. Ne tukevat paikallisyhdistyksiä sekä tekevät alueellista vaikuttamistyötä. Piireillä on piiritoimistot, joissa työskentelee palkattuja työntekijöitä tukemassa paikallisyhdistysten toimintaa.[7]
Keskustoimisto sijaitsee Helsingissä ja siellä työskentelee noin 50 henkeä.[7] Se järjestää valtakunnallisesta koulutusta sekä tekee valtakunnallista kehittämis- ja ohjaustyötä. Se tuottaa materiaaleja toimintaan.[17]
Joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylin päättävä elin. Äänioikeus liittokokouksessa on paikallisyhdistyksillä sekä piirijärjestöillä. Se hyväksyy toimintalinjauksen seuraavalle kolmelle vuodelle. Liittokokouksessa valitaan liittovaltuusto, johon kuuluu 38 jäsentä. Liittovaltuusto valitsee liittohallituksen, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä.[7]
Vuoden 2023 liittokokous järjestettiin Lahdessa.[18] Vuonna 2020 kokous järjestettiin Helsingissä,[19] vuonna 2017 Kuopiossa,[20] vuonna 2014 Turussa[21] ja vuonna 2011 Oulussa.[22]
Järjestön oma jäsenlehti on Lapsemme-lehti, joka ilmestyy kahdesti vuodessa. Lehden päätoimittaja on pääsihteeri Milla Kalliomaa.[23]
Liitto tarjoaa monenlaista toimintaa, esimerkiksi:
Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät kerhotoimintaa. Näitä ovat esimerkiksi lasten musiikki-, liikunta- ja taidekerhot. Lisäksi on aikuisten ja lasten yhteisiä kerhoja.[24] Terhokerhot ovat lasten ja eläkelläisten seikä aikuisten yhteisiä kerhoja, joissa vietetään aikaa yhdessä sekä leikitään.[25]
Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää koulujen kerhotoimintaa, jossa 3.-4. luokkalaiset lapset tutustuvat leikillisyyden ja pelillisyyden avulla esimerkiksi omien vahvuuksien tunnistamiseen, empatiaan ja ongelmanratkaisutaitoihin. Ohjaajille on maksuton verkkokoulutus, ohjaajan opas, materiaalipaketti ja verkkotehtävät.[26]
Lasten ja nuorten puhelimessa päivystävät MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset, jotka ovat vaitiolovelvollisia. Puhelu on soittajalle maksuton. Soittaja voi keskustella mistä tahansa mietityttävästä asiasta. Myös nettikirjepalvelun tai chatin kautta saa yhteyden vapaaehtoiseen koulutettuun aikuiseen.[27]
Mannerheimin Lastensuojeluliiton piirit ylläpitävät lastenhoitoapupalvelua, joihin ne kouluttavat hoitajia lastenhoitokursseilla. Hoitajat haastatellaan ja heiltä vaaditaan rikoskeristeriote. Hoitajilla on vastuuvakuutus, joka korvaa mahdolliset hoitajan aiheuttamat vahingot. Hoitajia on saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina ja osa hoitajista hoitaa myös sairaita lapsia.[28]
Nuortennetin sisältöä tuottavat nuoret. Keskustelupalstan, chatin ja kirjepalvelun kautta saa yhteyden aikuiseen.[29]
Perhekahviloissa vanhemmat tutustuvat alueen muihin samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin ja lapset saavat ikäistään leikkiseuraa. Perhekahviloissa keskustellaan, juodaan kahvia sekä kuullaan perheiden toivomia alustuksia eri aiheista.[30]
Perhekummi osallistuu perheen arkeen kunnellen ja keskustellen. Kummin kanssa voidaan käydä esimerkiksi leikkipuistossa tai ruokakaupassa. Perhekummi voi tulla myös käymään perhen kotona, jossa voidaan yhdessä tehdä arkisia asioita.[31]
Tukioppilastoiminnassa tukioppilaina toimii koko maassa 11 000 oppilasta joka vuosi. Toiminnan tarkoituksena on osallisuuden ja kouluhyvinvoinnin lisäämisen sekä kiusaamisen ennaltaehkäisy. Toiminan edellytys on toimintaa ohjaava aikuinen.[32]
Vanhempainnetistä löytyy tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä, lapsiperheen elämästä, vinkkejä lapsiperheen arkeen, tukea perheen huoliin ja kriiseihin sekä toimintaa lapsiperheille.[33]
Vanhempainpuhelimessa ja chatissa on mahdollista keskustella nimettömästi vanhemmuuteen liittyvistä asioista MLL:n kouluttaman päivystäjän kanssa. Puhelu on soittajalle maksuton.[34]
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on Mannerheimin Lastensuojeluliiton merkittävin tukija. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on yksi Lasten Päivän Säätiön perustajista. Sen ylläpitämä Linnanmäen huvipuisto tuottaa rahoitusta lastensuojelutyölle. Muita varainhankintamuotoja ovat mm. lahjoitukset ja varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta, muut avustukset ja korvaukset, omaisuuden myyntivoitot sekä jäsenmaksut.[35]
Lapset ensin -keräyksellä paikallisyhdistykset ja piirit keräävät varoja omaan toimintaansa.[36]
Hyvä Joulumieli -keräyksellä kerätään varoja vähävaraislle lapsiperheille. Keräyksen toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliito ja Suomen Punaisen Ristin yhdessä Ylen kanssa. Keräysvaroilla hankintaan 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja ja apua tarvitsevat perheet etsitään sosiaalitoimen, diakoniatyön ja neuvoloiden kanssa.[37]
Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohalitus myöntää aktiivisille vapaaehtoisille pronssisia, hopeisia ja kultaisia ansiomerkkejä.[38]
Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää vuosittain äitienpäivänä valtakunnallisen juhlan, jossa jaetaan äitienpäivän kunniamerkkejä, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitaleja kultaristein esimerkillisessä kasvatustyössä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisessä ansioituneille. Ehdotukset merkkien saajista tulee tehdä aluehallintovirastoille.[39]
Paikallisyhdistykset ja piirit voivat hakea Ritarikuntien kanslian kautta ansioituneille vapaaehtoisilleen suomalaista kunniamerkkiä. Niiden myöntäminen tapahtuu vuosittain itsenäisyyspäivänä.[38]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
