Padasjoki

kunta Päijät-Hämeen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Padasjokimap

Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Keskustelusivulla.
Pikafaktoja
Padasjoki
Thumb Thumb

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°21′00″N, 025°16′30″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 576
Hallinnollinen keskus Padasjoen kirkonkylä
Perustettu 1436 (pitäjä)
1865 (kunta)
Kuntaliitokset Osa Lammista (1927)
Kokonaispinta-ala 729,81 km²
163:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 523,10 km²
– sisävesi 206,71 km²
Väkiluku 2 672
226:nneksi suurin 31.3.2025 [2]
– väestötiheys 5,11 as./km² (31.3.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 9,1 %
– 15–64-v. 47,9 %
– yli 64-v. 42,9 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 97,0 %
– muut 3,0 %
Kunnallisvero 8,4 %
216:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Juha Rehula
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • Muut
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
7
4
4
3
3
www.padasjoki.fi
Sulje
Thumb
Padasjoen kunnantalo.
Thumb
Näkymä Päijänteelle Kullasvuoren maisematorneista.
Thumb
Katunäkymä keskustasta.

Maantiede

Kunta rajautuu idässä Päijänteeseen. Padasjoen alueella sijaitsee suurin Päijänteen saarista, Virmailansaari, sekä osa Päijänteen kansallispuistosta.

Padasjoen nykyisiä naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä. Ennen kuntaliitoksia sen naapurikuntia olivat Kuhmalahti eli entinen Pento, Lammi ja Luopioinen.

Padasjoen maarekisterikylät ovat Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijako ja Virmaila.

Lisätietoja Numero, Maarekisterikylä ...
Numero[7]Maarekisterikylä[7]Kylän osialähde?
576-401Alho
576-402Auttoinen
576-403Hinttola
576-404
576-405Kasiniemi
576-406Kaukela
576-407Kellosalmi
576-408
576-409Maakeski
576-410Nyystölä
576-411
576-412
576-413Syrjäntaka
576-414Torittu
576-415Vesijako
576-416Virmaila
Sulje

Padasjoella on 206 järveä [8], jotka laskevat kahteen eri vesistöön: Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vesijako laskee näihin molempiin. Maastossa näkyvät hyvin jääkauden vaikutukset luontoon: paikkakunnalla on paljon harjuja ja harjusaaria (kuten Kelvenne) sekä jääkauden niihin jättämiä muodostumia kuten suppia ja irtolohkareita.

Padasjoen Natura-kohteita ovat Päijänteen kansallispuiston lisäksi, Vesijako, Saksalan metsä, Kasiniemen niityt, Jussilan keto, Auttoinen (jossa kasvaa harvinainen idänverijuuri), Ammajanvuori joka on Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja yhtenäinen vanhan metsän alue, Evon alue, Kurkisuo jossa on tervaleppäluhtaa ja ruohokorpia sekä viistojyrkänteinen Huhkainvuori.[9]

Kunnan keskustaajama poikkeaa merkittävästi mallista, jossa peruspalvelut sijaitsevat yhdellä pääkadulla. Padasjoen keskusta on kolmiomainen alue, jossa sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä toisistaan linja-autoaseman alue, kirkon ja terveyskeskuksen alue sekä Kauppatien liikekeskus. Merkittäviä kaupan palveluita sijoittuu myös valtatie 24 luo Taulun alueelle ja kesäisin Laivarantaan. Molempiin on Padasjoen linja-autoasemalta noin kaksi kilometriä matkaa. Kunnan keskustaajaman maisemaan kuuluu harjuja, kirkon länsipuolinen lampi ja lammen Päijänteeseen yhdistävä joki.

Padasjoen halki kulkee Lahden ja Jämsän välinen valtatie 24 (entinen valtatie 4), josta erkanee Taulun alueella Hämeenlinnaan vievä kantatie 53.

Hallinto

Padasjoen vuodesta 2002 kunnanjohtajana ollut Heikki Jaakkola jäi eläkkeelle 2019.[10] Hänen seuraajansa Petri Koivula oli tehtävässä 2019–2022, Hänen jälkeensä kunnanjohtajana oli ekonomi Kati Yrttiaho, jonka riitaisuuden sävyttämä kausi päättyi hänen eroilmoitukseensa kesäkuussa 2023.[11][12]

Historiaa

Vaakuna

Pata ja joki ovat Padasjoen kunnan vaakunassa sen ajatuksen perusteella, että padat ovat kirkon ohi virtaavan Padasjoen pyörteitä. Toinen teoria kunnan nimestä nojaa saamelaissanaan palas ’polku’, koska joki on ollut tärkeä vesitie jo ennen hämäläisten leviämistä. Padasjoen murteessa nimittäin käytettiin 1900-luvun loppupuolelle saakka l-äännettä paikoissa, joissa kirjakielessä on d, esim. ”Älä velä meilän seläm mäläst’ köylest’, ei meilän seläm mälät köylet pilä.”

Varhaishistoria

Padasjoella on ollut asutusta kivikaudelta asti ja paikkakunnalla on myös linnavuoria. Maakeskenlahdelta on kaivettu järvimalmia.

Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen maininta historiallisissa lähteissä vuonna 1436[13][14]. Padasjoen seurakunnan itsenäistymisestä ei ole varmaa tietoa, mutta varhaisin maininta siitä on vuodelta 1465 ja se on todennäköisesti ollut itsenäinen seurakunta ainakin jo vuonna 1497[15]. Pappilan maa-alueiden omistusta koskevan asiakirjan perusteella vuotta 1471 on pidetty yhtenä mahdollisena Padasjoen seurakunnan perustamisvuotena.[16] Padasjoki on ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat (viimeiseksi Kuhmoinen 1800-luvulle asti) ovat kuuluneet.

Vanhin Padasjoen aluetta koskeva oikeuden pöytäkirja on vuodelta 1436.[13] Tuolloin määriteltiin Auttoisten ja Vesijaon rajat. Vuonna 1442 Henrik Gårdshagen antoi tuomion nykyisen Padasjoen Toritun kylän ja nykyisen Kuhmoisten Harmoisten kylän rajariidasta[17].

Paikkakunnalla käytiin vuonna 1597 nuijasodan verisimpiin taisteluihin kuulunut Nyystölän taistelu.

Sisällissota

Padasjoki oli sisällissodassa Suomen kansanvaltuuskunnan punakaartien ja Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin Suomen suojeluskuntien rintamalinjojen rajapitäjä.

Kulttuuri

Murre

Padasjoen alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Padasjoen murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.[18]

Ruoka

Padasjoen perinneruokiin kuuluvat perunavelli ja suolakala, jota syödään ruisreikäleivän kera. Perinteisesti ruokajuomana on sahti. Padasjoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla myös marjamämmi ja perunalimppu.[19]

Historiallisia rakennuksia

Kartanot
Säterit
  • Hokka[22], Vesijako
  • Skyttä, Vesijako
Seurakunnan virkatalot
  • Pappila, Jokioinen[23]
  • Kekkala, Maakeski
Valtion virkatalot
  • Anttila, Maakeski (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Brusila, Jokioinen
  • Kartano, Osoila

Tunnettuja padasjokelaisia

Väestönkehitys

Padasjoen asukasluku pienenee. Vielä 1990-luvulla siellä asui yli 4 000 henkeä, vuonna 2007 3 553. Toisaalta paikkakunnalla on yli 6 000 vapaa-ajan asuntoa. Seurauksena aatelisesta kartanoasutuksesta on pieni osa väestöstä puhunut äidinkielenään ruotsia 1900-luvun lopulle saakka.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Lisätietoja Padasjoen väestönkehitys 1980–2020 ...
Padasjoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 613
1985
  
 4 509
1990
  
 4 400
1995
  
 4 178
2000
  
 3 879
2005
  
 3 639
2010
  
 3 423
2015
  
 3 143
2020
  
 2 891
Lähde: Tilastokeskus.[24]
Sulje

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Padasjoella oli 3 027 asukasta, joista 1 531 asui taajamassa, 1 471 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Padasjoen taajama-aste on 51,0 %.[25] Kunnassa on vain yksi taajama, Padasjoen kirkonkylä.[26]

Seurakunnat

Padasjoki kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Padasjoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]

Seurakunta toimii myös Hollolan, Kuhmoisten ja Kärkölän kuntien alueella.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Padasjoella toimii Padasjoen helluntaiseurakunta.[28]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Padasjoen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[29]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Padasjoen kunnan nykyisellä alueella.[27]

Tapahtumia

Helmikuussa hiihdetään Päijänteen jäällä myrskylyhtyjen valossa jo perinteeksi muodostunut 7,5 kilometrin pituinen retkihiihtotapahtuma Päijänteen kuutamohiihto. Tapahtumassa on myös kilpasarjat naisille sekä miehille. Maaliskuussa järjestetään Päijänteen postihiihto, jossa reittivaihtoehtoja on kuudesta aina 28 kilometriin. Kummankin tapahtuman lähtöpaikkana on Laivaranta. Arktinen hysteria -tapahtuma maaliskuussa kokoaa yhteen pienlentokone- ja liitovarjoharrastajia Päijänteen jäälle.

Kesäisin Padasjoella järjestetään heinäkuun ensimmäisenä lauantaina paikalliseen sahtiperinteen kunniaksi sahtimarkkinat. Sahtimarkkinoiden yhteydessä on muutamina vuosina järjestetty kaljakellunnan inspiroimana Padasjoen Kirkkojoella Sahtikellunta, ensimmäinen sahtikellunta järjestettiin 2006.[30] Kesäkuun puolivälissä on Vesijaolla järjestetty vuodesta 2003 alkaen Nakukymppi.[31] Padasjoen laivaranta toimii jokakesäisen Päijänne-purjehduksen lähtö- tai maalipaikkana vuorovuosittain Jyväskylän Säynätsalon kanssa. Kesäisin erilaisia tapahtumia on joka viikonloppu, kun eri kylät, yhdistykset ja urheiluseurat järjestävät omia tapahtumiaan. Padasjoen yrityksen järjestämä jalkapallon kyläturnaus kokoaa 12 jalkapallojoukkuetta Ahjolan kentälle ja 2000-luvulla rakennetulle tekonurmelle. Kesän päättää Sataman valot -tapahtuma.

Nähtävyyksiä

Thumb
Nyystölän taisteluun liittyvä nuijakivi Nyystölässä.
Thumb
Muistolaatta Nuijakivessä.

Museot

  • Naivistitaiteilija Enni Idin asuinmökki pihapiireineen, maalauksia 1960–1980-luvuilta. (Kellosalmi-Seitniemen kyläyhdistys)
  • Toritun Sepänmäki, kyläseppä Juho Kustaa Kaurenin (1879 - 1955) aitta, talli, heinälato ja asuinrakennus 1800-luvulta. (Kunta, Toritun kyläyhdistys)[32]
  • Palsan myllymuseo. Mylly, kahvila, taidenäyttely ja vaatemyymälä. (yksityinen)
  • Padasjoen kotiseutumuseo (makasiinimuseo). Kaksikerroksinen entinen pitäjänmakasiini, jossa esineistöä 1800-luvun lopun Padasjoelta. (Padasjoki-seura)[33]

Taidenäyttelyt

  • Pikantti, taidekahvila. (Padasjoen taideyhdistys)
  • Padasjoen kirjaston kuukausittain vaihtuva näyttely ja vitriini (Padasjoen kunta)
  • Ars Auttoinen, taide- ja muotoilukeskus.
  • Ars Arrakoski, taidenäyttely.
  • Ala-Savi, Marketta Mäntysen taidetta.[34]

Muistomerkit

Pääartikkeli: Luettelo Padasjoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
  • Nuijapatsas, Nuijasodan muistomerkki (Nuijamäentie 1, Nyystölä)
  • Nuijakivi, Nuijasodassa tehdyn antautumissopimuksen muistokivi (Nyystöläntie 452, Nyystölä)
  • Arwidssonin patsas, A. I. Arwidssonin syntymäkodin paikka (Karl Fieandtin kuja, Kirkonkylä)
  • Sotaan lähtemisen muistomerkki Ahjola (Kivistöntie 3, Padasjoki Kirkonkylä)
  • Sotaan lähtemisen muistomerkki Sallanmäki (Maakeskenraitti 79, Maakeski)
  • Sotaveteraanien muistopuun kanto (Kellosalmentie 20, Padasjoki)
  • 1918-kivi (Kelkutteentie 120, Nyystölä)
  • Supinmäen metsähautausmaa (Padankoskentie 12, Auttoinen)
  • Kätilö Anna Niirasen muistomerkki (hautausmaa Saaritie 9 jälkeen keskiväylällä, kirkonkylä)
  • Punaisten 1918 kaatuneiden muistomerkki (hautausmaa Tuuliantie 6 - Salmitie 9 välillä, kirkonkylä)
  • Valkoisten 1918 kaatuneiden muistomerkki (Padasjoen kirkon piha, Laivarannantie 1)
  • Sankarivainajien muistomerkki (Padasjoen kirkon piha, Laivarannantie 1)

Historiallisia rakennuksia

  • Padasjoen kirkko (1928, Laivarannantie 1, Padasjoki)
  • Kansanparantaja Beckerskan mökki (Hietarannantie, Padasjoki)
  • Kunnantalo 1938 (Kellosalmentie 20, Padasjoki)
  • Sepänmäen museorakennukset 1800-l. (Langantie 12, Torittu)
  • Osuuskauppa POK 1938 arkkitehti Valde Aulanko, funktionalismi (Keskustie 16)
  • Siunauskappeli 1953 (Saaritie, Padasjoki)
  • Arrakosken raittiusseurantalo (Koskimäentie 5, Arrakoski)
  • Työväentalo (Keskustie 35, Padasjoki)
  • Maakesken nuorisoseurantalo Rientola (Mukulintie 30, Maakeski)
  • Maakesken työväentalo (Kotikuja 9, Maakeski)
  • Kunnalliskoti (nyk. Majatalo Haukkatie 11, Nyystölä)
  • Suojeluskuntatalo Harjula (Vesijaonraitti 143, Vesijako)
  • Hanaporin kaupunki (Hanaporintie, Auttoinen)
  • Seurantalo Kokkopirtti (Kokkopirtintie, Kasiniemi)
  • Palsan saha ja mylly (Vesijaonraitti 566) [35]

Luonto

Thumb
Tuomastornit, joista avautuu näkymä Päijänteelle.

Kyliä

Jos kylällä tarkoitetaan maakirja-nimiseen viranomaisasiakirjaan merkittyä kylää, niin esimerkiksi vuoden 1875 (ruotsiksi kirjoitettun) maakirjan mukaan Padasjoen kylät olivat: Alho, Autois (nykysuomeksi Auttoinen), Hinttola, Jokiois (Jokioinen), Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeskis (Maakeski), Neroskulma, Nyställe (Nyystölä), Osoila, Prästgården (Pappila), Syrjäntaka, Torittu, Wesijako (Vesijako) ja Wirmala (Virmaila).

Kyliksi, kulmiksi tai kulmakunniksi on kutsuttu myös eräitä maantieteellisiä kokonaisuuksia, esim: Ala-Porasa, Arrakoski, Hirtniemi, Ilmoila, Jokioisen Saksala, Kaila, Kaurate, Keskusta, Koiravuori, Laivaranta, Mainiemi, Neroskulma, Palsa, Porasa, Purola, Savikko, Seitniemi, Romo, Tarus, Taulu, Vähäsalo

Etäisyyksiä

Liikenne

Padasjoki sijaitsee valtatien 24 ja kantatien 53 risteyksessä. Valtatie 24:n varrella sijaitsevat Taulun ja Arrakosken pikavuoropysäkit.

Kirkonkylällä on linja-autoasema, jonka kautta ajaa LSL:n hallinnoima ja Koiviston Auton liikennöimä Padasjoen ja Lahden välinen reittiliikenne.[36] Koiviston Auton pikavuorot ovat 2. kesäkuuta 2008 alkaen pysähtyneet kirkonkylän sijasta noin kaksi kilometriä lännempänä Taulun pikavuoropysäkillä. Vuodesta 2018 lähtien Koiviston Auto ja sen tytäryhtiö Onnibus ovat ajaneet Padasjoen ja Lahden sekä Padasjoen ja Jämsän välisiä pikavuoroja.[36] Padasjoen ja muiden kuntien välisiä vakiovuoroja on vähennetty 2000-luvun aikana.[37] Myös jotkut yhteydet ovat muuttuneet vaihdollisiksi, sillä esimerkiksi Padasjoen ja Helsingin välillä ei ole enää suoraa yhteyttä, vaan linja-autoa on vaihdettava Lahdessa.

Kunnassa pitää kotipaikkaa Niemisen Linjat, joka aiemmin harjoitti linja-autoliikennettä Padasjoen ja Lahden välillä. Elokuusta 2020 lähtien yhtiö ei kuitenkaan enää liikennöi tällä välillä.[38] Aikaisemmin yritys on liikennöinyt vuoroja myös Padasjoen ja Hämeenlinnan välillä, mutta nykyään tällä välillä ei ole enää vakituista linja-autoliikennettä.

Lähin rautatieasema on noin 50 kilometrin päässä sijaitseva Lahden rautatieasema. Hämeenlinnan ja Jämsän rautatieasemille on matkaa kumpaankin noin 65 kilometriä ja Oriveden rautatieasemalle noin 75 kilometriä.

Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee noin 110 kilometrin päässä ja Helsinki-Vantaan lentoasema noin 145 kilometrin päässä. Lisäksi noin 35 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentopaikka, jonne ei kuitenkaan ole säännöllistä matkustajaliikennettä.

Kesäaikaan Padasjoelta liikennöi sisävesilaiva Vääksyyn, Sysmään, Kelventeeseen, Virmailaan ja Kuhmoisiin. Lisäksi osa Jyväskylän ja Lahden välisistä laivavuoroista pysähtyy Padasjoella.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.