Padasjoki
kunta Päijät-Hämeen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Keskustelusivulla. |
| Padasjoki | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Kuntanumero | 576 |
| Hallinnollinen keskus | Padasjoen kirkonkylä |
| Perustettu |
1436 (pitäjä) 1865 (kunta) |
| Kuntaliitokset | Osa Lammista (1927) |
| Kokonaispinta-ala |
729,81 km² 163:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 523,09 km² |
| – sisävesi | 206,72 km² |
| Väkiluku |
2 711 226:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 5,18 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 10,0 % |
| – 15–64-v. | 48,7 % |
| – yli 64-v. | 41,3 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,4 % |
| – muut | 2,9 % |
| Kunnallisvero |
8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Juha Rehula |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kok. • Muut • Kesk. • PS • SDP |
7 4 4 3 3 |
| www.padasjoki.fi | |
Kunta rajautuu idässä Päijänteeseen. Padasjoen alueella sijaitsee suurin Päijänteen saarista, Virmailansaari, sekä osa Päijänteen kansallispuistosta.
Padasjoen nykyisiä naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä. Ennen kuntaliitoksia sen naapurikuntia olivat Kuhmalahti eli entinen Pento, Lammi ja Luopioinen.
Padasjoella on useita satoja järviä, jotka laskevat kahteen eri vesistöön: Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vesijako laskee näihin molempiin. Maastossa näkyvät hyvin jääkauden vaikutukset luontoon: paikkakunnalla on paljon harjuja ja harjusaaria (kuten Kelvenne) sekä jääkauden niihin jättämiä muodostumia kuten suppia ja irtolohkareita.
Padasjoen Natura-kohteita ovat Päijänteen kansallispuiston lisäksi, Vesijako, Saksalan metsä, Kasiniemen niityt, Jussilan keto, Auttoinen (jossa kasvaa harvinainen idänverijuuri), Ammajanvuori joka on Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja yhtenäinen vanhan metsän alue, Evon alue, Kurkisuo jossa on tervaleppäluhtaa ja ruohokorpia sekä viistojyrkänteinen Huhkainvuori.[7]
Kunnan keskustaajama poikkeaa merkittävästi mallista, jossa peruspalvelut sijaitsevat yhdellä pääkadulla. Padasjoen keskusta on kolmiomainen alue, jossa sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä toisistaan linja-autoaseman alue, kirkon ja terveyskeskuksen alue sekä Kauppatien liikekeskus. Merkittäviä kaupan palveluita sijoittuu myös valtatie 24 luo Taulun alueelle ja kesäisin Laivarantaan. Molempiin on Padasjoen linja-autoasemalta noin kaksi kilometriä matkaa. Kunnan keskustaajaman maisemaan kuuluu harjuja, kirkon länsipuolinen lampi ja lammen Päijänteeseen yhdistävä joki.
Padasjoen halki kulkee Lahden ja Jämsän välinen valtatie 24 (entinen valtatie 4), josta erkanee Taulun alueella Hämeenlinnaan vievä kantatie 53.
Padasjoen vuodesta 2002 kunnanjohtajana ollut Heikki Jaakkola jäi eläkkeelle 2019.[8] Hänen seuraajansa Petri Koivula oli tehtävässä 2019–2022, Hänen jälkeensä kunnanjohtajana oli ekonomi Kati Yrttiaho, jonka riitaisuuden sävyttämä kausi päättyi hänen eroilmoitukseensa kesäkuussa 2023.[9][10]
Vaakuna
Pata ja joki ovat Padasjoen kunnan vaakunassa sen ajatuksen perusteella, että padat ovat kirkon ohi virtaavan Padasjoen pyörteitä. Toinen teoria kunnan nimestä nojaa saamelaissanaan palas ’polku’, koska joki on ollut tärkeä vesitie jo ennen hämäläisten leviämistä. Padasjoen murteessa nimittäin käytettiin 1900-luvun loppupuolelle saakka l-äännettä paikoissa, joissa kirjakielessä on d, esim. ”Älä velä meilän seläm mäläst’ köylest’, ei meilän seläm mälät köylet pilä.”
Varhaishistoria
Padasjoella on ollut asutusta kivikaudelta asti ja paikkakunnalla on myös linnavuoria. Maakeskenlahdelta on kaivettu järvimalmia.
Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen maininta historiallisissa lähteissä vuonna 1436[11][12]. Padasjoen seurakunnan itsenäistymisestä ei ole varmaa tietoa, mutta varhaisin maininta siitä on vuodelta 1465 ja se on todennäköisesti ollut itsenäinen seurakunta ainakin jo vuonna 1497[13]. Pappilan maa-alueiden omistusta koskevan asiakirjan perusteella vuotta 1471 on pidetty yhtenä mahdollisena Padasjoen seurakunnan perustamisvuotena.[14] Padasjoki on ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat (viimeiseksi Kuhmoinen 1800-luvulle asti) ovat kuuluneet.
Vanhin Padasjoen aluetta koskeva oikeuden pöytäkirja on vuodelta 1436.[11] Tuolloin määriteltiin Auttoisten ja Vesijaon rajat. Vuonna 1442 Henrik Gårdshagen antoi tuomion nykyisen Padasjoen Toritun kylän ja nykyisen Kuhmoisten Harmoisten kylän rajariidasta[15].
Paikkakunnalla käytiin vuonna 1597 nuijasodan verisimpiin taisteluihin kuulunut Nyystölän taistelu.
Sisällissota
Padasjoki oli sisällissodassa punaisten ja valkoisten rintamalinjojen rajapitäjä.
Murre
Padasjoen alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Padasjoen murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.[16]
Ruoka
Padasjoen perinneruokiin kuuluvat perunavelli ja suolakala, jota syödään ruisreikäleivän kera. Perinteisesti ruokajuomana on sahti. Padasjoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla myös marjamämmi ja perunalimppu.[17]
Historiallisia rakennuksia
- Kartanot
- Alhon kartano, Torittu
- Ansio, Kasiniemi
- Kellosalmen kartano, Kellosalmi
- Saksalan kartano, Jokioinen [18]
- Werhon kartano, Nyystölä
- Säterit
- Hokka[20], Vesijako
- Skyttä, Vesijako
- Seurakunnan virkatalot
- Pappila, Jokioinen[21]
- Kekkala, Maakeski
- Valtion virkatalot
- Anttila, Maakeski (Arkistoitu – Internet Archive)
- Brusila, Jokioinen
- Kartano, Osoila
- Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858), kirjailija, poliittinen vaikuttaja
- Albert Theodor Böök (1858–1943), kirjailija ja opettaja
- Carl-Erik Creutz (1911–2000), radiokuuluttaja
- Timo Hännikäinen (s. 1979), kirjailija
- Enni Id (1904–1992), taidemaalari
- Matti Niemi (s. 1976), aitajuoksija
- Edvard Pajunen (1888–1953), talousneuvos
- Olavi Pakkanen (1920–1983), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Juuso Pykälistö (s. 1975), rallikuljettaja
- Raija Sollamo (s. 1942), teologian tohtori, Helsingin yliopiston vararehtori
- Pirjoliisa Tuominen (s. 1969), kirjailija
Padasjoen asukasluku pienenee. Vielä 1990-luvulla siellä asui yli 4 000 henkeä, vuonna 2007 3 553. Toisaalta paikkakunnalla on yli 6 000 vapaa-ajan asuntoa. Seurauksena aatelisesta kartanoasutuksesta on pieni osa väestöstä puhunut äidinkielenään ruotsia 1900-luvun lopulle saakka.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Padasjoen väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 4 613 | |||
| 1985 | 4 509 | |||
| 1990 | 4 400 | |||
| 1995 | 4 178 | |||
| 2000 | 3 879 | |||
| 2005 | 3 639 | |||
| 2010 | 3 423 | |||
| 2015 | 3 143 | |||
| 2020 | 2 891 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[22] | ||||
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Padasjoella oli 3 027 asukasta, joista 1 531 asui taajamassa, 1 471 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Padasjoen taajama-aste on 51,0 %.[23] Kunnassa on vain yksi taajama, Padasjoen kirkonkylä.[24]
Padasjoki kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Padasjoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[25]
- Hollolan seurakunta
- Kuhmoinen-Padasjoki kappeliseurakunta
Seurakunta toimii myös Hollolan, Kuhmoisten ja Kärkölän kuntien alueella.
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Padasjoella toimii Padasjoen helluntaiseurakunta.[26]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Padasjoen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[27]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Padasjoen kunnan nykyisellä alueella.[25]
- Padasjoen seurakunta (liitetty Hollolan seurakuntaan 2017)
- Lahden ortodoksinen seurakunta (liitetty Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan 2021)
Helmikuussa hiihdetään Päijänteen jäällä myrskylyhtyjen valossa jo perinteeksi muodostunut 7,5 kilometrin pituinen retkihiihtotapahtuma Päijänteen kuutamohiihto. Tapahtumassa on myös kilpasarjat naisille sekä miehille. Maaliskuussa järjestetään Päijänteen postihiihto, jossa reittivaihtoehtoja on kuudesta aina 28 kilometriin. Kummankin tapahtuman lähtöpaikkana on Laivaranta. Arktinen hysteria -tapahtuma maaliskuussa kokoaa yhteen pienlentokone- ja liitovarjoharrastajia Päijänteen jäälle.
Kesäisin Padasjoella järjestetään heinäkuun ensimmäisenä lauantaina paikalliseen sahtiperinteen kunniaksi sahtimarkkinat. Sahtimarkkinoiden yhteydessä on muutamina vuosina järjestetty kaljakellunnan inspiroimana Padasjoen Kirkkojoella Sahtikellunta, ensimmäinen sahtikellunta järjestettiin 2006.[28] Kesäkuun puolivälissä on Vesijaolla järjestetty vuodesta 2003 alkaen Nakukymppi.[29] Padasjoen laivaranta toimii jokakesäisen Päijänne-purjehduksen lähtö- tai maalipaikkana vuorovuosittain Jyväskylän Säynätsalon kanssa. Kesäisin erilaisia tapahtumia on joka viikonloppu, kun eri kylät, yhdistykset ja urheiluseurat järjestävät omia tapahtumiaan. Padasjoen yrityksen järjestämä jalkapallon kyläturnaus kokoaa 12 jalkapallojoukkuetta Ahjolan kentälle ja 2000-luvulla rakennetulle tekonurmelle. Kesän päättää Sataman valot -tapahtuma.
Museot
- Naivistitaiteilija Enni Idin asuinmökki pihapiireineen, maalauksia 1960–1980-luvuilta. (Kellosalmi-Seitniemen kyläyhdistys)
- Toritun Sepänmäki, kyläseppä Juho Kustaa Kaurenin (1879 - 1955) aitta, talli, heinälato ja asuinrakennus 1800-luvulta. (Kunta, Toritun kyläyhdistys)[30]
- Palsan myllymuseo. Mylly, kahvila, taidenäyttely ja vaatemyymälä. (yksityinen)
- Padasjoen kotiseutumuseo (makasiinimuseo). Kaksikerroksinen entinen pitäjänmakasiini, jossa esineistöä 1800-luvun lopun Padasjoelta. (Padasjoki-seura)[31]
Taidenäyttelyt
- Pikantti, taidekahvila. (Padasjoen taideyhdistys)
- Padasjoen kirjaston kuukausittain vaihtuva näyttely ja vitriini (Padasjoen kunta)
- Ars Auttoinen, taide- ja muotoilukeskus.
- Ars Arrakoski, taidenäyttely.
- Ala-Savi, Marketta Mäntysen taidetta.[32]
Muistomerkit
- Nuijapatsas, Nuijasodan muistomerkki (Nuijamäentie 1, Nyystölä)
- Nuijakivi, Nuijasodassa tehdyn antautumissopimuksen muistokivi (Nyystöläntie 452, Nyystölä)
- Arwidssonin patsas, A. I. Arwidssonin syntymäkodin paikka (Karl Fieandtin kuja, Kirkonkylä)
- Sotaan lähtemisen muistomerkki Ahjola (Kivistöntie 3, Padasjoki Kirkonkylä)
- Sotaan lähtemisen muistomerkki Sallanmäki (Maakeskenraitti 79, Maakeski)
- Sotaveteraanien muistopuun kanto (Kellosalmentie 20, Padasjoki)
- 1918-kivi (Kelkutteentie 120, Nyystölä)
- Supinmäen metsähautausmaa (Padankoskentie 12, Auttoinen)
- Kätilö Anna Niirasen muistomerkki (hautausmaa Saaritie 9 jälkeen keskiväylällä, kirkonkylä)
- Punaisten 1918 kaatuneiden muistomerkki (hautausmaa Tuuliantie 6 - Salmitie 9 välillä, kirkonkylä)
- Valkoisten 1918 kaatuneiden muistomerkki (Padasjoen kirkon piha, Laivarannantie 1)
- Sankarivainajien muistomerkki (Padasjoen kirkon piha, Laivarannantie 1)
Historiallisia rakennuksia
- Padasjoen kirkko (1928, Laivarannantie 1, Padasjoki)
- Kansanparantaja Beckerskan mökki (Hietarannantie, Padasjoki)
- Kunnantalo 1938 (Kellosalmentie 20, Padasjoki)
- Sepänmäen museorakennukset 1800-l. (Langantie 12, Torittu)
- Osuuskauppa POK 1938 arkkitehti Valde Aulanko, funktionalismi (Keskustie 16)
- Siunauskappeli 1953 (Saaritie, Padasjoki)
- Arrakosken raittiusseurantalo (Koskimäentie 5, Arrakoski)
- Työväentalo (Keskustie 35, Padasjoki)
- Maakesken nuorisoseurantalo Rientola (Mukulintie 30, Maakeski)
- Maakesken työväentalo (Kotikuja 9, Maakeski)
- Kunnalliskoti (nyk. Majatalo Haukkatie 11, Nyystölä)
- Suojeluskuntatalo Harjula (Vesijaonraitti 143, Vesijako)
- Hanaporin kaupunki (Hanaporintie, Auttoinen)
- Seurantalo Kokkopirtti (Kokkopirtintie, Kasiniemi)
- Palsan saha ja mylly (Vesijaonraitti 566) [33]
Luonto
- Evon alue, Natura-alue. Ilves-vaellus reittejä.
- Päijänteen kansallispuisto
- Tuomastornit, Kullasvuori
- Geokätköily, kymmenittäin geokätköjä ympäri Padasjokea
- Kirkkojoen puisto ja suihkulähde (Kirkkotie 65, Padasjoki)
- Kellosalmen silta (Virmailantie 1, Kellosalmi)
Jos kylällä tarkoitetaan maakirja-nimiseen viranomaisasiakirjaan merkittyä kylää, niin esimerkiksi vuoden 1875 (ruotsiksi kirjoitettun) maakirjan mukaan Padasjoen kylät olivat: Alho, Autois (nykysuomeksi Auttoinen), Hinttola, Jokiois (Jokioinen), Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeskis (Maakeski), Neroskulma, Nyställe (Nyystölä), Osoila, Prästgården (Pappila), Syrjäntaka, Torittu, Wesijako (Vesijako) ja Wirmala (Virmaila).
Kyliksi, kulmiksi tai kulmakunniksi on kutsuttu myös eräitä maantieteellisiä kokonaisuuksia, esim: Ala-Porasa, Arrakoski, Hirtniemi, Ilmoila, Jokioisen Saksala, Kaila, Kaurate, Keskusta, Koiravuori, Laivaranta, Mainiemi, Neroskulma, Palsa, Porasa, Purola, Savikko, Seitniemi, Romo, Tarus, Taulu, Vähäsalo
- Helsinki 150 km
- Hämeenlinna 65 km
- Jyväskylä 120 km
- Lahti 54 km
- Tampere 90 km
Padasjoki sijaitsee valtatien 24 ja kantatien 53 risteyksessä. Valtatie 24:n varrella sijaitsevat Taulun ja Arrakosken pikavuoropysäkit.
Kirkonkylällä on linja-autoasema, jonka kautta ajaa LSL:n hallinnoima ja Koiviston Auton liikennöimä Padasjoen ja Lahden välinen reittiliikenne.[34] Koiviston Auton pikavuorot ovat 2. kesäkuuta 2008 alkaen pysähtyneet kirkonkylän sijasta noin kaksi kilometriä lännempänä Taulun pikavuoropysäkillä. Vuodesta 2018 lähtien Koiviston Auto ja sen tytäryhtiö Onnibus ovat ajaneet Padasjoen ja Lahden sekä Padasjoen ja Jämsän välisiä pikavuoroja.[34] Padasjoen ja muiden kuntien välisiä vakiovuoroja on vähennetty 2000-luvun aikana.[35] Myös jotkut yhteydet ovat muuttuneet vaihdollisiksi, sillä esimerkiksi Padasjoen ja Helsingin välillä ei ole enää suoraa yhteyttä, vaan linja-autoa on vaihdettava Lahdessa.
Kunnassa pitää kotipaikkaa Niemisen Linjat, joka aiemmin harjoitti linja-autoliikennettä Padasjoen ja Lahden välillä. Elokuusta 2020 lähtien yhtiö ei kuitenkaan enää liikennöi tällä välillä.[36] Aikaisemmin yritys on liikennöinyt vuoroja myös Padasjoen ja Hämeenlinnan välillä, mutta nykyään tällä välillä ei ole enää vakituista linja-autoliikennettä.
Lähin rautatieasema on noin 50 kilometrin päässä sijaitseva Lahden rautatieasema. Hämeenlinnan ja Jämsän rautatieasemille on matkaa kumpaankin noin 65 kilometriä ja Oriveden rautatieasemalle noin 75 kilometriä.
Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee noin 110 kilometrin päässä ja Helsinki-Vantaan lentoasema noin 145 kilometrin päässä. Lisäksi noin 35 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentopaikka, jonne ei kuitenkaan ole säännöllistä matkustajaliikennettä.
Kesäaikaan Padasjoelta liikennöi sisävesilaiva Vääksyyn, Sysmään, Kelventeeseen, Virmailaan ja Kuhmoisiin. Lisäksi osa Jyväskylän ja Lahden välisistä laivavuoroista pysähtyy Padasjoella.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
