tie Helsingistä Utsjoelle From Wikipedia, the free encyclopedia
Valtatie 4 eli Nelostie on Suomen halki Helsingistä Lahden, Jyväskylän, Oulun, Rovaniemen ja Ivalon kautta Utsjoelle johtava valtatie. Tie on yksi tärkeimmistä päätieyhteyksistä Suomessa ja pääyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Tien pituus on 1 295 kilometriä ja se on Suomen pisin valtatie. Vuoden 2019 alussa tiestä oli moottoritietä 16 eri kunnan alueella yhteensä 234 kilometriä ja moottoriliikennetietä kuuden kunnan alueella yhteensä 46 kilometriä.
|
||
| Valtatie 4 | ||
|---|---|---|
| Nelostie | ||
 Valtatie 4 |
||
| Maa | Suomi | |
| Tieluokka | valtatie | |
| Omistaja | Suomen valtio | |
| Tienpitäjä | Väylävirasto | |
| Pituus | 1 295 km | |
| Alkupiste | Helsinki | |
| Reitti |
Lahti (108 km Helsingistä) Jyväskylä (278 km) Oulu (616 km) Kemi (724 km) Rovaniemi (840 km) Sodankylä (968 km) Ivalo (1 128 km) |
|
| Päätepiste | Utsjoki (1 295 km) | |
| Päällyste | asfaltti | |
| Kaistaluku | pääosin kaksikaistainen, moottoritieosuuksia | |
| Muodostettu | 1938 | |
| Katso myös | Valtatie 4 Commonsissa | |
Tie on myös osa yleiseurooppalaiseen päätieverkkoon kuuluvaa eurooppatietä E75. Tie kuuluu kokonaisuudessaan yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon sekä Helsingin ja Inarin välinen osuus liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin.
Oulujoen sillalla Oulun kaupungissa ajoneuvojen määrä on enimmillään 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.[1]
Nelostie alkaa etelässä Helsingin keskustasta ja kulkee kantakaupungin alueella Esplanadia, Pohjoisrantaa, Sörnäisten rantatietä, Hermannin rantatietä ja Kustaa Vaasan tietä pitkin. Vanhankaupungin alueella alkaa moottoritieosuus, jonka nimenä Helsingin ja Vantaan alueella on Lahdenväylä. Alkuosa on yhteistä valtatien 7 (Porvoonväylä) kanssa, tiet eroavat noin seitsemän kilometrin päässä Jakomäessä.
Nelostie palvelee Helsingin seudun alueita pääradan varressa kulkien Itä-Vantaan läpi Keravalle, Järvenpäähän ja Tuusulan itäosaa sivuten. Järvenpäässä tie erkanee pääradasta ja suuntaa kohti Mäntsälää, Orimattilaa ja Lahtea kulkien Lahden oikoradan kanssa vierekkäin. Moottoritie jatkuu edelleen Nastolan ohi Heinolan pohjoispuolelle Lusiin, jonka jälkeen tie jatkuu pohjoiseen, koilliseen Mikkelin suuntaan lähtee valtatie 5.
Heinolan jälkeen tie kulkee Sysmän itäosien kautta Hartolaan, Joutsaan, Toivakkaan ja edelleen Jyväskylään. Toivakan ja Kanavuoren välillä on 20 kilometriä pitkä moottoriliikennetieosuus.
Jyväskylän Vaajakoskella tiehen yhtyvät valtatiet 9, 13 ja 23. Nämä kulkevat yhtenä moottoritienä kuuden kilometrin matkan Jyväskylän keskustan tuntumaan, missä valtatiet 9, 18 ja 23 eroavat etelään ja 4 ja 13 jatkuvat pohjoiseen. Etu-Palokasta Jyväskylän lentoaseman ohitse Laukaan Vehniälle kulkee noin kahdenkymmenen kilometrin pituinen moottoritieosuus. Vehniän ohitettuaan tie saapuu Uuraisten rajaa myötäillen Äänekoskelle. Äänekosken Huutomäessä tiestä eroaa Valtatie 13 Kokkolaan, minkä jälkeen tie on viiden kilometrin matkalla moottoriliikenne- sekä moottoritietä[2]. Seuraavina ovat Äänekosken Konginkankaan taajama sekä Viitasaari ja Pihtipudas. Sitten saavutaan Pohjois-Pohjanmaalle, jossa ovat Pyhäjärvi, Kärsämäki, Siikalatvan kunnan Pulkkilan ja Rantsilan taajamat sekä Tyrnävän kunnan Temmeksen taajama. Limingan Haaransillalla eroaa valtatie 8 Kokkolan kautta kohti Turkua ja näiden liittymästä alkaa Pohjantie-niminen 38 kilometriä pitkä moottoritie, joka johtaa Kempeleen ja Oulun ohi Haukiputaalle asti.
Haukiputaalla Kiiminkijoen sillan kohdalla moottoritie muuttuu moottoriliikennetieksi ja Iissä tavalliseksi maantieksi, joka jatkuu Lapin puolella Simoon. Simon Maksniemessä alkaa moottoritie, joka jatkuu Kemiin kaupungin ohi. Keminmaassa nelostie muuttuu tavalliseksi maantieksi ja jatkuu sisämaahan Tervolan kautta Rovaniemelle, jossa on lyhyehkö nelikaistainen osuus. Rovaniemen pohjoispuolella paikkakuntia on enää harvassa; tie kulkee Sodankylän kunnassa kirkonkylän ja Vuotson sekä Inarin kuntaan kuuluvien Saariselän, Ivalon, Inarin kirkonkylän ja Kaamasen kautta. Tie loppuu Utsjoelle Norjan vastaiselle raja-asemalle. Välittömästi rajan takana on E6-tie.
Valtatie 4 kulkee seuraavien maakuntien kautta: Uusimaa – Päijät-Häme – Keski-Suomi – Pohjois-Pohjanmaa – Lappi.
Valtatie 4 kulkee seuraavien kaupunkien ja kuntien kautta: Helsinki – Vantaa – Sipoo – Vantaa (uudelleen) – Kerava – Tuusula – Järvenpää – Tuusula (uudelleen) – Järvenpää (uudelleen) – Tuusula (uudelleen) – Mäntsälä – Orimattila – Hollola – Lahti – Heinola – Sysmä – Hartola – Joutsa – Toivakka – Jyväskylä – Laukaa – Uurainen – Äänekoski – Viitasaari – Pihtipudas – Pyhäjärvi – Kärsämäki – Siikalatva – Liminka – Tyrnävä – Liminka (uudelleen) – Kempele – Oulu – Ii – Simo – Kemi – Keminmaa – Tervola – Rovaniemi – Sodankylä – Inari – Utsjoki.
Valtatie 4 syntyi vuonna 1938 Suomen ensimmäisen tienumerointijärjestelmän tultua käyttöön. Alun perin tie kulki Helsingistä Hyvinkään, Padasjoen, Jämsän, Jyväskylän, Oulun, Kemin, Rovaniemen ja Ivalon kautta Petsamoon. Sotien jälkeen Petsamon jäätyä luovutetulle alueelle tien pohjoisosa linjattiin uudelleen Ivalosta Kaamasen kautta Karigasniemelle. Vuonna 1963 tien eteläosa linjattiin uudelleen kulkemaan Helsingistä Lahteen ja edelleen Päijänteen länsipuolta Padasjoelle. Viimeisimmät merkittävät muutokset tien linjaukseen tehtiin 1990-luvulla, kun Lahden ja Jyväskylän välinen osuus siirrettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolta Heinolan kautta ja tien pohjoisin osuus Kaamasesta Utsjoelle.[3]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Milloin Koskelan eritasoliittymä valmistui? Miten hankkeen muut osat ovat edenneet? |
Pääkaupunkiseudulla valtatietä 4 suunnitellaan parannettavaksi väleillä Koskela–Kehä III sekä Kehä III–Koivukylänväylä, mahdollisesti parannukset ulottuvat kauemmas pohjoiseen liikennemäärien vuoksi. Hankkeessa parannetaan Lahdenväylän ja Porvoonväylän liikenteellisiä ominaisuuksia lisäkaistoja rakentamalla ja liittymäjärjestelyjä parantamalla. Koskelan eritasoliittymässä pohjoissuunnan rampit siirretään lähemmäksi Lahdenväylää. Koskelan ja Viikin välille rakennetaan lisäkaistat nykyisten ajoratojen ulkoreunaan Pasilanväylän täydentämisen yhteydessä.[4] Viikin ja Kivikon välille rakennetaan lisäkaista Helsingin suuntaan. Kehä I:n ja Porvoonväylän välille rakennetaan uusi eritasoliittymä sekä rinnakkaisrampit[5]. Porvoonväylän ja Korson välille rakennetaan kolmannet kaistat. Hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä 78 miljoonaa euroa.[6][7] Koskelan eritasoliittymän rakennustyöt ovat käynnissä.[8] Muilta osin hankkeet on Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa suunniteltu toteutettaviksi vuoden 2008 jälkeen, mutta niiden toteuttamisesta tai rahoituksesta ei ole päätöstä. Liikennemäärien suuruuden huomioon ottaen saattaa olla, että lisäkaistoja jatketaan Keravaan ja jopa Järvenpäähän saakka.
Lahdessa eteläisen kehätien rakennustöiden myötä rakennettiin kolmannet kaistat yhteiselle osuudelle valtatien 12 kanssa.[9][10]
Kanavuoren ja Vaajakosken väli Jyväskylässä on neljän valtatien yhteinen kaksikaistainen tieosuus ja liikenteellinen pullonkaula. Tiehallinto suunnitteleekin moottoritien rakentamista Vaajakosken taajaman ohi Kanavuoresta Haapalahteen, josta jatkuu nykyinen Vaajakosken ja Jyväskylän välinen moottoritie. Uuden moottoritien pituus olisi noin kolme kilometriä, ja sillä olisi useita eritasoliittymiä ja siltoja. Hankkeen kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa, josta ensimmäisen vaiheen osuus 33 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisajankohta on avoin.[11]
Jyväskylän pohjoispuolella lyhyen moottoritieosuuden jälkeen valtatie 4 oli kaksikaistaista sekaliikennetietä, jonka liikennemäärät ovat suuret. Hallitus esitti Kirri–Tikkakoski-moottoritien rakentamiselle 139 miljoonan euron valtuutta talousarvioesityksen täydennyksessä marraskuussa 2017. Suunnitelmat tiestä valmistuivat vuoden 2018 aikana ja tie rakennettiin vuosina 2019–2021. Uutta moottoritietä valmistui 17 kilometriä ja eritasoliittymiä 6.[12] Uusi moottoritie avautui liikenteelle 21. joulukuuta 2021, yli puoli vuotta etuajassa.[13]
Moottoritie valtatiellä 4 oli Oulun kohdalla ruuhkainen ja häiriöherkkä, eikä tiellä ollut joukkoliikenteen pysäköintijärjestelyjä. Osuuden parantamisesta valmistui yleissuunnitelma vuonna 2008[14] ja tiesuunnitelma vuonna 2012. Hankkeelle myönnettiin rahoitus kevään 2016 budjettikehysriihessä ja työt alkoivat seuraavana vuonna.
Vuosien 2017–2021 tietä parannettiin Oulun seudun ja Kemin välillä. Oulussa valtateiden 20 ja 22 liittymien väli muutettiin 3+3-kaistaiseksi. Kempeleen Zatelliittiin rakennettiin uusi eritasoliittymä. Kellon ja Haukiputaan väli muutettiin moottoritieksi, Iin ja Simon Maksniemen välille rakennettiin kuusi paria ohituskaistoja. [15]
Rovaniemellä valtatietä 4 suunnitellaan parannettavaksi keskustan eteläpuolella noin 2,5 kilometrin matkalla. Hankkeeseen kuuluu kaksi uutta eritasoliittymää. Hankkeen tiesuunnitelma on hyväksytty vuonna 2013, ja rakennustyöt on määrä aloittaa vuosien 2014–2015 aikana.[16] Hankkeen kustannusarvio on 25 miljoonaa euroa.[17]
Lisäksi nelostielle on rakenteilla tai suunnitteilla useita pienempiä hankkeita, kuten liittymien parantamis- ja ohituskaistojen rakentamistöitä.
Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Tiehallinnon tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 4 olisi nelikaistainen osuuksilla Helsinki–Lusi ja Vaajakoski–Jyväskylä–Äänekoski sekä Oulun, Kemin ja Rovaniemen seuduilla. Lisäksi osuudet Lusi–Vaajakoski ja Haukipudas–Kemi olisivat jatkuvaa ohituskaistatietä sekä osuudet Äänekoski–Pyhäjärvi ja Pulkkila–Liminka kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia, ja niiden toteuttaminen edellyttäisi tieinvestointeihin vuosittain käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[18]
Vuonna 1965 Mainostelevisio ja Suomen filmiteollisuuden yhteisesti tuottamassa 10-osaisessa dokumentaarisessa televisiosarjassa Nelostie tarkasteltiin valtatietä 4 seuraten Suomen eri osille tyypillisisä kuvaushetken aikaisia olosuhteita pohjoisesta etelään.
Vanhasta nelostiestä kertoo Pasi Kauniston laulu Nelostie vuodelta 1971, jonka myös Taneli Mäkelä on levyttänyt.[19]
Radio Nelostie on ollut toimintansa lakkauttanut paikallisradio Äänekoskella.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
