valtatie Helsingistä Vaalimaalle From Wikipedia, the free encyclopedia
Valtatie 7 on Helsingistä Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta Virolahden Vaalimaalle johtava valtatie. Se on Helsingin keskustan ja Kehä III:n välistä osuutta lukuun ottamatta osa E18-tietä, joka jatkuu Pietariin.
|
||
| Valtatie 7 | ||
|---|---|---|
| Seiskatie | ||
 Valtatie 7 on merkitty karttaan sinisellä. |
||
| Maa | Suomi | |
| Tieluokka | valtatie | |
| Omistaja | Suomen valtio | |
| Tienpitäjä | Väylävirasto | |
| Pituus | 189 km | |
| Alkupiste | Helsinki | |
| Reitti |
Porvoo (50 km) Loviisa (91 km) Kotka (131 km) Hamina (153 km) |
|
| Päätepiste | Vaalimaa (189 km) | |
| Päällyste | asfaltti | |
| Kaistaluku | 2+2 kaistainen moottoritie | |
Valtatie 7 on kokonaan moottoritietä lukuun ottamatta Helsingin alueella katuverkossa kulkevaa noin kahdeksan kilometrin osuutta sekä Vaalimaan raja-asemaa. Sen viimeinenkin osa avattiin liikenteelle 1. maaliskuuta 2018. Tie palvelee henkilö- ja tavaraliikennettä Kaakkois-Suomen sekä Venäjän suuntiin. Tien pituus on 189 kilometriä.
Pääkaupunkiseudun alueella tiestä käytetään nimeä Porvoonväylä. Porvoonväylä on Helsingin säteittäiseksi pääväyläksi suhteellisen vähäliikenteinen ja vähäruuhkainen (suurimmillaan n. 30 000–35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa). Tämä johtuu siitä, että tien varren kaavoitus Helsingin lähistössä Sipoon alueella on vähäistä ja merkittävämpää maankäyttöä on vasta Porvoossa. Tie palvelee siis lähinnä Porvoon työmatkalaisia ja pitkämatkaista henkilö- ja tavaraliikennettä Kouvolan, Kotkan ja Venäjän suuntiin. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan, kun Helsingin kaupunki kaavoittaa lähivuosina osan Sipoosta.lähde?
Valtatie 7 kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin[1] sekä yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.
Valtatie 7 on moottoritietä välillä Koskela (Helsinki) – Vaalimaa (Virolahti). Tie kulkee valtatie 4:n kanssa Helsingin keskustasta Tattariharjulle asti, missä se erkanee kohti itää Porvoon suuntaan. Valtatie 6 erkanee valtatie 7:stä Loviisan Koskenkylässä Kouvolan suuntaan.
Tie kulkee seuraavien maakuntien kautta: Uusimaa – Kymenlaakso
Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Vantaa – Helsinki (uudelleen) – Sipoo – Porvoo – Loviisa – Pyhtää – Kotka – Hamina – Virolahti.
Lakkautetut maakunnat, joiden alueella tie kulkee:
Lakkautetut kunnat, joiden alueella tie kulkee:
Valtatie 7 kulkee vanhan Kuninkaantien suuntaisesti Helsingistä itään päin rannikkoa pitkin. 1930-luvulle asti reitti Helsingistä Porvooseen kulki Malmin, Hakkilan, Sipoon ja Hinthaaran kautta. 1930-luvulla valmistui Porvoontie, joka Helsingissä alkoi nykyisen Roihupellon teollisuusalueen tienoilta. Keskustasta reitti kulki Hämeentietä, Vanhankaupunginlahden pohjoispuolta Viikkiin ja sieltä edelleen kohti Roihupeltoa. Helsingin ja Porvoon välinen tieosuus valmistui kokonaisuudessaan syksyllä 1935.[2] Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä reitti sai numeroikseen 6 ja 7 aina Pernajan Koskenkylään asti. Sieltä tie jatkui Viipuriin. Porvoontie sai 1930-luvun lopulla betonipäällysteen.[3]
Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa uusi raja katkaisi tien Virolahden ja Säkkijärven välistä ja Suomen puoleinen tulliasema rakennettiin Virolahden Vaalimaalle.
Vuosina 1955–1960 Helsingin ja Porvoon välinen osuus päällystettiin asfaltilla ja samalla tien ajorata levennettiin yhdeksän metriä leveäksi.[2] Helsingissä valmistui vuonna 1957 jo 1950 aloitettu Kulosaaren silta ja vuosina 1962-1970 lyhyinä pätkinä Itäväylä, silloinen Itäinen Moottoritie. Valtatiet 6 ja 7 siirrettiin tälle uudelle reitille. Itäväylän asema valtatienä jäi lyhyeksi, kun vuonna 1972 valmistui Porvoonväylän ensimmäinen osuus valtatieltä 4 Tattariharjun liittymästä Sipoon Massbyhyn. Vuonna 1975 tie ulottui Boxbyhyn, jolloin valmista moottoritietä oli rakennettu yhteensä 18 kilometriä.[4] Porvoonväylä valmistui Porvooseen asti vuonna 1979. Myöhemmin on ensin rakennettu Porvoon–Koskenkylän osuus moottoriliikennetieksi ja sitten Koskenkylän ja Loviisan välinen osuus moottoriliikennetieksi. Moottoriliikennetie Ritan liittymästä Koskenkylään otettiin käyttöön 1987 ja Koskenkylästä Loviisaan 1998.[5] Loviisan kaupungin ohittava neljä kilometriä pitkä ohikulkutie kuitenkin valmistui jo 1989.[6] Vuonna 2001 Porvoon Harabackan ja Koskenkylän välinen osuus valmistui moottoritieksi.[7] Entinen valtatie on nykyisin moottoritien rinnakkaistie, seututie 170.
Karhulan kauppalan keskustan läpi rakennettiin moottoritie 1970-luvun alussa (niin sanottu Karhulan kanjoni), ja tätä moottoritietä jatkettiin Haminan länsipuolelle 1990-luvulla. Otsola–Summa-moottoritie avattiin marraskuussa 1994, jolloin yhtenäisen moottoritieosuuden pituus Kyminlinnasta Summaan oli noin 17 kilometriä.[8]
Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18-tien Turun ja Vaalimaan välillä kokonaisuudessaan moottoritienä vuoteen 2015 mennessä.[9] Nykyisin moottoritie puuttuu vielä Kehä III:n osuudelta ja Turun kehätieltä.
Koskenkylän ja Loviisan välisen moottoriliikennetien täydentäminen moottoritieksi alkoi 2011 ja valmistui 2013. Loviisan ja Kotkan välinen moottoritien puuttuva osuus oli liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja liikenneturvallisuudeltaan huono. Uuden moottoritien rakennustyöt alkoivat loppuvuodesta 2011 ja sen linjauksen hakkuutyöt alkoivat elokuussa 2011 Pyhtäällä. Moottoritien Investointikustannuksen kustannusarvio oli 285 M€ ja valtion budjetissa 2010 myönnetty sopimusvaltuus 650 M€.[9] Hankkeeseen kuului kuusi uutta eritasoliittymää, minkä lisäksi kahta olemassa olevaa liittymää parannettiin. Hanke toteutettiin elinkaarimallilla (PPP). Tie valmistui kokonaisuudessaan 2014.
Haminan ohittava moottoritie avattiin liikenteelle joulukuussa 2014.[10] Sitä ennen valtatie 7 kulki Haminan keskustan katuverkolla ja oli liikennemääriinsä nähden pahasti alimitoitettu, mistä aiheutui turvallisuus-, sujuvuus- ja ympäristöongelmia. Uusi 16 kilometrin pituinen moottoritie kulkee keskustan pohjoispuolelta, ja siihen sisältyy neljä uutta eritasoliittymää sekä kaksi tunnelia, joiden yhteispituus on 700 metriä. Hanke alkoi syksyllä 2011 ja sen kustannusarvio on 130 miljoonaa euroa.[11]
Tien viimeisen moottoritieosuuden rakentaminen Haminasta Vaalimaan raja-asemalle alkoi kesäkuussa 2015 ja valmistui 1. maaliskuuta 2018.[12] Sitä ennen Haminan ja Vaalimaan välinen tieosuus oli tavanomaista kaksikaistaista tietä. Tie oli liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja onnettomuusherkässä maineessa vilkkaan rajaliikenteen takia. Venäjän tullin ongelmat pahensivat tilannetta entisestään, kun rekat muodostivat pahimmillaan kymmenien kilometrien jonoja. Uusi tie on pituudeltaan noin 32 kilometriä ja sillä on 5 eritasoliittymää. Tiehankkeeseen liittyi Vaalimaalle rakennettu rekkaparkki, jossa on 410 paikkaa Venäjälle meneville ja 51 paikkaa Suomeen saapuville rekoille.[13]
2010-luvulla valmistuneille moottoritieosuuksille tehtiin rakentamisen yhteydessä myös liikennetelematiikkajärjestelmä, johon kuuluu mm. muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä, kaistaopasteita, tekstipohjaisia opastusnäyttöjä sekä useita tiesääasemia.[14] Samalla järjestelmä rakennettiin myös aiemmin valmistuneille tieosuuksille ja se kattaa nykyään lähes koko valtatie 7:n Kehä III:n liittymästä Vaalimaalle asti.[15]
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmisteli raskaan liikenteen tienkäyttömaksukokeilua valtatie 7:lle. Ennen kokeilua pitää tehdä lakimuutoksia ja ratkaista esimerkiksi ruuhkamaksutuottojen ohjautuminen tiehankkeisiin.[16]
Vuosaaren sataman rakentamistöihin liittyen valtatien 7 ja Kehä III:n eritasoliittymään rakennettiin lisäramppi, joka valmistui syksyllä 2007.[17] Myöhemmin liittymä parannettiin systeemiliittymäksi.
Kilpilahden uuden tieyhteyden yhteydessä rakennettiin uusi eritasoliittymä Porvoonväylälle. Rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja valmistui vuoden 2011 lopussa.
Porvoon Kuninkaanportin työpaikka-alueelle Porvoon läntisen liittymän länsipuolelle suunnitellaan suuntaisliittymää moottoritieltä itään Kuninkaanporttiin.
Valtatie 7 oli tärkein Venäjän liikenteen väylä, kunnes Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 laski Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen lähes olemattomiin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
