Pasilan rautatieasema
rautatieasema Helsingissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Pasilan rautatieasema (lyh. Psl, ruots. Böle järnvägsstation, vuoteen 1990 ruotsinkielinen nimi oli Fredriksbergs järnvägsstation, ratakm 3+230) on Helsingin päärautatieaseman ohella merkittävä rautateiden henkilöliikennekeskittymä Helsingin kaupungin alueella ja koko pääkaupunkiseudulla. Se sijaitsee Keski-Pasilassa noin kolmen kilometrin päässä Helsingin päärautatieasemalta pohjoiseen.
_Aug_21,_2024.jpg)
Remove ads
Pasilan asemalla erkanevat toisistaan pohjoiseen (Tampereen kautta Ouluun) johtava päärata sekä länteen (Turkuun) johtava rantarata. Päärataa kulkevat Riihimäen suunnan lähiliikenne sekä muut paitsi Turkuun kulkevat kaukoliikennejunat, rantarataa taas sekä kehäradan että Kirkkonummen lähiliikenne ja Turkuun menevä kaukoliikenne. Helsingistä poispäin mentäessä seuraavat asemat ovat Ilmala rantaradalla ja Käpylä pääradalla.
Pasilan kautta kulkee arkipäivisin yli tuhat junaa.[3] Matkustajamäärällä mitattuna se on Suomen toiseksi suurin rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Vuoteen 2035 mennessä Pasilan asemalla arvioidaan olevan noin 100 000 päivittäistä junamatkustajaa.[3]
Remove ads
Asemarakennus
Pasilan nykyinen asemarakennus otettiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Se on rakennettu pilarien varaan raiteiden yläpuolelle, ja se liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan kauppakeskus Triplaan. Aseman ja kauppakeskuksen eteläpuolella sijaitsee Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta.
Historia
Taustaa
Liikenne Helsingin ja Hämeenlinnan välillä alkoi vuonna 1862, mutta Pasilassa ei tuolloin vielä ollut liikennepaikkaa. Pasilaan alkoi rakentua ensimmäisiä sivuraiteita 1870-luvun lopulla, kun liikenne keskustassa ja Sörnäisten satamassa kasvoi. Pasilasta tuli pysäkki vuonna 1876, ja asemaksi se nimettiin vuonna 1890. Säännöllinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1891.[4] Varsinaisesti ratapihan katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1889.[5] Toinen raide päärautatieaseman ja Pasilan välille valmistui vuonna 1892. Pasilan veturitalleja alettiin rakentaa vuonna 1897.[4]
Ensimmäinen asemarakennus
Nykyinen asemarakennus on Pasilan neljäs asemarakennus, mikäli väliaikaisia rakennuksia ei oteta huomioon.[6] Ensimmäinen asemarakennus rakennettiin 1890-luvulla todennäköisesti Bruno Granholmin suunnittelemana[6] ratapiha-alueen länsilaidalle nykyisen Toralinnan pohjoispuolelle.[7][8] Sen alkuperäisen nimi oli läheisen maatilan mukaan Fredriksberg.[9] Aseman läheisyyteen muodostui 1900-luvun alussa pientaloalue, vanha Puu-Pasila.[6]
Laajentuminen
Ratapiha-alueen laajentamissuunnitelman pohjana toimi saksalaisen insinööritoimiston C. O. Gleim & Eyden luoma ehdotus.[5] Sekä Pasilan että keskustan ratapihojen rakennus- ja laajennustyöt tehtiin vuosina 1900–1928.[5] 1920-luvulla rautateiden matkustajaliikenne siirrettiin alkuperäisen ratapihan itäpuolelle rakennetuille uusille raiteille, ja alkuperäinen ratapiha jäi ainoastaan tavaraliikenteen käyttöön. Vuonna 1923 uudeksi henkilöliikenteen asemarakennukseksi rautatien itäpuolelle siirrettiin Vammeljoen puinen asemarakennus Karjalan kannakselta.[6][10] Koska samalla katkesi suora kulkuyhteys asemarakennuksen ja Puu-Pasilan välillä, kävely-yhteys ratapihan länsipuolelta asemalle Nordenskiöldinkadun kautta oli yksi kaksi kilometriä pitkä. Väkiluvultaan alati kasvavan Puu-Pasilan asukkaat toivoivat saavansa asuinalueelleen raitiotien, joka lopulta rakennettiin vuonna 1928.[11]
Nykyisen Itä-Pasilan alueella aseman läheisyydessä oli vain teollisuushalleja ja varastoja.[6] Pasilan aseman tärkein merkitys olikin vaihtoasemana, jossa voitiin siirtyä rantarataa pitkin Helsinkiin saapuvista junista päärataa pitkin Helsingistä pohjoiseen kulkeviin juniin tai päinvastoin.lähde?
Aseman suomenkielisen nimen Pasila Rautatiehallitus vahvisti käyttöön vuonna 1925. Nimi johtui Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta Karl Pasilasta, jonka nimeä oli muutoinkin jo alettu käyttää myös alueen nimenä.[12] Aseman ruotsinkielisenä nimenä pysyi tällöin edelleen Fredriksberg, vaikka Pasilan kaupunginosan ruotsinkielinen nimi oli Böle.
Eliel Saarisen Pro Helsingfors -suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Helsingin päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan.[13]
Uudet asemarakennukset vuosina 1990 ja 2019
Itä-Pasilan rakentamisen yhteydessä vanha asemarakennus jäi ohi kulkevan Ratapihantien katualueelle, ja useiden vuosien ajan katu oli asemarakennuksen kohdalta kapeampi kuin muualla. Asemarakennus ei enää riittänyt palvelemaan kasvavia matkustajamääriä.[10] Vuonna 1984 rakennus siirrettiin läheiselle Veturitorille Suomen Rauhanliiton toimitiloiksi, Rauhanasemaksi.[6] Uusi, vuonna 1990 rakennettu asemarakennus rakennettiin pilarien varaan raiteiden yläpuolelle[9], ja siinä oli myös liiketiloja ja ravintoloita. Liikekeskuksena se kuitenkin menestyi huonosti.[14] Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Jauhiainen–Nuuttila.[15] Pääsuunnittelija oli arkkitehti Marja Nuuttila-Helenius, jonka merkittävimpänä työnä asemaa on pidetty.[16]
Aseman ruotsinkielinen nimi vaihtui Fredriksbergistä Böleksi 27. toukokuuta 1990.[17] Uusi asemarakennus vihittiin käyttöön syksyllä 1990.[18] Sen valmistumisesta lähtien Pasilassa ovat pysähtyneet lähijunien lisäksi myös kaikki kaukojunat.[19] Lipunmyynti Pasilan asemalla lopetettiin vuoden 2016 alussa.[20]
Vuosina 1991–1996 Pasilan henkilöratapihan raiteistoa laajennettiin yhdellä raiteella Tikkurilan kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä sekä vuosina 1998–2001 kahdella raiteella Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä.[18]
Vuonna 1990 valmistunut asemarakennus suljettiin lopullisesti 19. kesäkuuta 2017[21], minkä jälkeen se purettiin uuden aseman ja kauppakeskus Triplan tieltä. Jo sitä ennen, 3. huhtikuuta 2017, oli asemalaiturien yläpuolelle hieman pohjoisemmaksi valmistunut väliaikainen asemarakennus. Nykyinen asema ja siihen liittyvä kauppakeskus Tripla avattiin 17. lokakuuta 2019.
Pasilan tavararatapiha
Pasilan rautatieaseman länsipuolella, laituritasoa alempana, nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi entisen tavararatapihan alue, jonka virallinen nimi oli Pasilan alapiha.[22] Se sijaitsi laaksossa, jonka paikalla aikoinaan oli 1870-luvulla kuivatettu Töölönjärvi.[23] Ratapihaa käytettiin tavaraliikenteen lajittelussa sekä Helsingin satamaradan ja Sörnäisten satamaradan solmukohtana. Ratapihalta oli yhteydet pääradalle, rantaradalle ja Ilmalan varikolle. Sörnäisten satamarata alkoi suoraan ratapihasta itään, ja siitä haarautui raide myös Pasilan konepajalle. Tavararatapihaa edelsi Töölön tavara-asema, jonka toimintoja alettiin hiljalleen siirtää Pasilaan 1960-luvulla, ja joka lakkautettiin vuonna 1989.[24]
Pasilan alapiha poistui käytöstä marraskuussa 2008, kun Vuosaaren satama valmistui ja rahtilaivaliikenne Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta siirtyi sinne. Kantakaupungin satamaradat purettiin, ja uutta satamaa varten rakennettiin Vuosaaren satamarata. Vielä vuoteen 2014 asti Pasilassa oli niin kutsuttua rekkajunatoimintaa, jossa kuorma-autoja kuljetettiin junilla Ouluun.[25] Sen jälkeen tavararapihan paikalle rakennettiin liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia, kuten kauppakeskus Tripla.[26] Alueelle on rakentunut myös uusia katuja, joista Veturitie on keskeisin pääkatu. Purettujen ratojen tilalle avattiin vuonna 2012 Pasilan autojuna-asema.
Remove ads
Junien normaalit lähtöraiteet
Kaikki Helsinkiin saapuvat ja Helsingistä lähtevät matkustajajunat pysähtyvät Pasilassa. Kaikki kaukojunat alkoivat pysähtyä asemalla 24. syyskuuta 1990.[27] Venäjälle kulkevat junat eivät pysähtyneet Pasilassa 1990-luvun alkuvuosina, ja Pietariin kulkeva Allegro ei pysähtynyt Pasilassa vuosina 2016–2020.
Pasilan rautatieaseman raidenumerointi muuttui 12. elokuuta 2019 siten, että raiteesta 5b tuli raide 6, raiteesta 6 raide 7, raiteesta 7 raide 8, raiteesta 8 raide 9 ja raiteesta 9 raide 10.[28] Lokakuussa 2019 käyttöön otettiin myös uusi raide numerolla 11.[3] Raide 7 on yleensä käytössä vain poikkeustapauksissa.[29]
Helsinkiin
- Raiteet 1, 5, 6, 9 ja 10
Pohjoiseen
Kirkkonummen suuntaan
Kehäradalle
Kulkuyhteydet
- VR:n lähijunat
- VR:n kaukojunat
- Raitiolinjat 2, 7, 9 ja 13
- Helsingin seudun liikenteen bussit
- 23 Rautatientori – Pasila – Pirkkola
- 500 Itäkeskus (M) – Pasila – Munkkivuori
- 510 Herttoniemi (M) – Pasila – Tapiola (M) – Kivenlahti (M)
- 59 Herttoniemi (M) – Kalasatama (M) – Pasila – Pitäjänmäki – Malminkartano
- 69 Kamppi – Pasila – Malmi – Jakomäki
- 506 Myllypuro (M) – Viikki – Kumpula – Pasila – Meilahti – Ruskeasuo
- 518 Ilmala – Pasila – Jakomäki – Hakunila – Kuninkaanmäki
- 848 Kamppi – Pasila – Viikki – Söderkulla – Porvoo (U-linja)
Remove ads
Helsingin liikennepaikka
5. kesäkuuta 2005 alkaen on ollut olemassa Helsingin liikennepaikka (lyh. Hel), johon kuuluvat seuraavat liikennepaikan osat:
- Helsinki asema
- Pasila alapiha
- Pasila asema
- Pasila tavara
- Käpylä
- Oulunkylä
- Ilmala asema
- Ilmala ratapiha
- Helsinki Kivihaka
- Helsinki Sörnäinen (lakkautettu 27. huhtikuuta 2009)
- Helsinki Länsisatama (lakkautettu 27. huhtikuuta 2009)
Tasoristeykset
Asemalla, Helsingin suuntaan, on yksi tasoristeys nimeltään ”Pasila nousupaikka” ja toisessa päässä Helsinki–Riihimäki-radalla laitureiden ulkopuolella on “PSL 472 nousupaikka".
Kuvia
Alikulkutunneli aseman pohjoispuolella yhdistää Veturitien ja Ratapihantien.
Rantarata haarautuu asemalta länteen ristikkosiltojen yli.
Hakamäentien pohjoispuolella sijaitsee Pasilan autojuna-asema.
Veturitallien ja Toralinnan välissä on jäljellä pieni osa ratapihasta.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads