Suomen tasavallan 77. hallitus From Wikipedia, the free encyclopedia
Orpon hallitus on Suomen tasavallan 77. hallitus. Se aloitti 20. kesäkuuta 2023. Hallituksen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit.[1][2]
| Orpon hallitus | |
|---|---|
.svg){kind=small} Suomen tasavallan 77. valtioneuvosto | |
| Virassa | |
.jpg) Orpon hallitus nimityspäivänään 20.6.2023. | |
| Toimikausi alkoi | 20. kesäkuuta 2023 |
| Valtionpäämies |
Sauli Niinistö Alexander Stubb |
| Jäsenet | |
| Hallituksen johtaja | Petteri Orpo |
| Hallituksen varajohtaja | Riikka Purra |
| Ministerien lukumäärä | 19 |
| Hallituspuolueet | |
| Hallituksen asema |
Enemmistöhallitus 109 / 200 |
| Oppositiopuolueet | |
| Historia | |
| Vaalit | Eduskuntavaalit 2023 |
| Edellinen | Marinin hallitus |
Orpon hallitus on porvarihallitus. Hallitus on harjoittanut oikeistolaista talouskuripolitiikkaa muun muassa heikentämällä etuuksia, mitä on perusteltu valtiontalouden alijäämillä, ja rajoittanut poliittisia lakkoja. Hallituksen politiikkaan kuuluu myös kansalaisuusehtojen tiukentaminen ja lukuisat maahanmuuttopolitiikan kiristykset. Hallitus tukee Ukrainaa ja on antanut suoraa rahallista ja aseellista apua Ukrainalle Venäjän hyökkäyssodassa.
Kokoomus oli 2. huhtikuuta 2023 käytyjen eduskuntavaalien 2023 suurin puolue. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo valittiin 14. huhtikuuta hallitustunnustelijaksi. Orpo aloitti tunnustelut jakamalla eduskuntapuolueille 24 tunnustelukysymystä.[3] Tunnustelujen perusteella Orpo valitsi varsinaisiin hallitusneuvotteluihin perussuomalaiset, ruotsalaisen kansanpuolueen sekä kristillisdemokraatit. Hallitus päätettiin rakentaa enemmistöhallitus-pohjalle.[4] Säätytalolla järjestetyt hallitusneuvottelut kestivät yhteensä seitsemän viikon ajan, tiistaista 2. toukokuuta torstaihin 15. kesäkuuta.[5] Hallitusneuvottelut kestivät ennätyspitkään, yhtä kauan kuin Kekkosen II hallituksen neuvottelut eli 79 päivää.[6]
.jpg)
Neuvottelut käytiin yhdessätoista työryhmässä eli pöydässä, joilla oli yhteensä 18 alatyöryhmää eli jaostoa. Neuvotteluorganisaatiota johtivat puheenjohtajapöytä, vaaleja ja puoluetoimintaa käsitellyt puoluesihteeripöytä sekä valtioneuvoston johtamista, dataa ja mittareita sekä kokeiluja ja hallinnon digitalisointia käsitellyt johtamispöytä. Reformipöytien teemat olivat 1. Kestävä julkinen talous, 2. Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta, 3. Hyvinvointi syntyy työstä, 4. Osaava Suomi, 5. Kasvun kaava, 6. Puhtaan energian Suomi, 7. Kansainvälinen ja aktiivinen Nato-Suomi sekä 8. Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio.[7]
Ministereitä hallituksessa on 19. Kokoomuksella on kahdeksan ministeriä ja perussuomalaisilla seitsemän ministeriä. RKP:lla on aluksi kolme ministeriä ja kristillisdemokraateilla yksi ministeri, mutta kristillisdemokraattien on määrä saada liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin tehtävät hallituskauden viimeiseksi kahdeksi vuodeksi.[8] Kristillisdemokraatit nimesi oman ministeriehdokkaansa lauantaina 17. kesäkuuta.[9] Kokoomus ja perussuomalaiset nimesivät ministeriehdokkaansa sunnuntaina 18. kesäkuuta.[10][11] RKP nimesi ministeriehdokkaansa maanantaina 19. kesäkuuta.[12]
Ministeriönsä päällikkönä toimivat ministerit on lihavoitu.[13]
Orpon hallituksen tavoitteena on "vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä".[17]
Hallitus uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan ja jatkaa vuonna 2018 tehtyä alkoholilain kokonaisuudistusta. Nykyisessä alkoholilain 17 pykälässä määritelty vähittäismyyntilupa laajennetaan enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältävien juomien lisäksi koskemaan enintään 8 prosenttia alkoholia käymisteitse valmistettuja juomia. Puoliväliriiheen mennessä tehdään STM:n ja TEM:n yhteistyössä selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamisesta.[17]
Suomi noudattaa maahanmuuttopolitiikassaan ihmisoikeus- ja muita kansainvälisiä sopimuksia, EU-lainsäädännön velvoitteita ja oikeusvaltioperiaatetta. Suomi osallistuu monenkeskiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.[17]
Hallituksen turvapaikkapolitiikka perustuu hädänalaisimpien auttamiseen, kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden takaamiseen ja länsimaisten arvojen, kuten demokratian ja tasa-arvon puolustamiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten, naisten ja vammaisten oikeuksiin.[17]
Hallitus panostaa perustaitojen oppimiseen antamalla lisää aikaa ja työrauhaa opettajille ja oppilaille. Hallitus kasvattaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 2-3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Lisäykset jätetään toteutettavaksi paikallisin päätöksin.[17]
Hallitus vahvistaa opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan. Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.[17]
Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja. Hallitus vahvistaa aluehallintovirastojen toimivaltuuksia koulujen laillisuusvalvonnassa.[17]
Koko Suomen raideverkon toimivuutta ja Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuutta parannetaan käynnistämällä Lentoradan yksityiskohtaisempi suunnittelu ja valmistelemalla hankkeen toteuttamispäätös. Turun tunnin juna -hanke käynnistetään parantamalla Salo–Kupittaa-väliä sekä rakentamalla Espoo-Lohja-rata.[17]
Hallitus tunnistaa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi. Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi.[17]
Ongelman ratkaisemiseksi hallitus toteuttaa laajan joukon toimenpiteitä. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta. Muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta.[17]
Hallitus laatii vuoden 2023 loppuun mennessä laajan toimenpideohjelman, jolla katkaistaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa. Hallitus tekee periaatepäätöksen poikkihallinnollisen jengirikollisuuden ennaltaehkäisy- ja torjuntaohjelman laatimisesta.[17]
Hallitus koventaa rangaistuksia katujengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista säätämällä rikoksen liittyminen katujengin toimintaan erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi.[17]
Hallitus tekee puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, selvittää omaishoidontuen verotuksen kohtuullistamista ja jatkaa omaishoidontuen kriteerien yhtenäistämistä.[17]
Hallitus vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä. Hallitus laatii väestöpoliittisen selonteon, jossa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhteensovittamista sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta. Selonteossa etsitään toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat positiivisesti syntyvyyteen. Selonteossa huomioidaan erityisesti pikkulapsiperheiden, yksinhuoltajien, opiskelijaperheiden ja monilapsisten perheiden erityishaasteet.[17]
Lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla alle kolmevuotiaiden lapsilisää, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, kehittämällä opiskelijoiden huoltajakorotusta ja korottamalla lapsilisää monilapsisille perheille.[17]
Muutokset turvallisuusympäristössä edellyttävät poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamista. Hallitus nostaa poliisitehtävissä toimivien määrän 8 000 poliisihenkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä. Lisäys tehdään poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamiseen. Poliisin kyky rekrytoida tarvittava määrä poliisitoimintaa tukevia erityisosaajia, kuten kyber- ja talousasiantuntijoita sekä tutkintasihteereitä turvataan.[17]
Poliisin resurssit turvataan pitkäjänteisesti ja ennakoivasti siten, että poliisin mahdollisuudet pitkän aikavälin toiminnan suunnitteluun paranevat. Lisätään poliisin perusrahoitusta ja kehitetään poliisin rahoitusmallia tämän tavoitteen mukaisesti.[17]
Hallitus varmistaa, että poliisilla on käytettävissään työssään tarvitsemansa kalusto sekä terveet ja turvalliset toimitilat. Poliisin läsnäolo turvataan koko maassa. Poliisin palvelut turvataan molemmilla kansalliskielillä.[17]
Hallitus uudistaa Suomen rahapelijärjestelmää avaten sitä lisenssimallilla kilpailulle viimeistään 1. tammikuuta 2026. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta.[17]
Lisenssijärjestelmän piiriin kuuluisivat lähtökohtaisesti online-kasinopelit ja online-vedonlyönti. Eriytetään Veikkaukselle jäävä yksinoikeustoiminta ja kilpailluilla markkinoilla oleva toiminta eri yhtiöihin saman konsernin sisällä.[17]
Hallitus lisää tosiasiallista kilpailua raideliikennemarkkinalla ja helpottaa markkinoille pääsyä. Hallitus luo pitkän aikavälin näkymän kotimaan raideliikenteen kapasiteetin ja investointien lisäämiseksi.[17]
Hallitus avaa markkinaehtoisen henkilöjunaliikenteen markkinat tosiasialliselle kilpailulle.[17]
Henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen. Tarkoitusta varten perustetaan julkinen kalustoyhtiö julkisesti tuetulle ostoliikenteelle.[17]
Hallitus tavoittelee julkisen talouden velkasuhteen pysymistä samana yhden vaalikauden aikana ja kääntymistä laskuun kahden vaalikauden aikana. Hallitusohjelmassa hallituspuolueet sopivat julkisen talouden sopeuttamisesta yhteensä noin kuudella miljardilla eurolla, josta 4,2 miljardia koostuu leikkauksista ja 1,85 miljardia rakenteellisista toimista.[18] Vuoden 2024 kehysriihessä hallitus sopi kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta, josta noin puolet koostuu leikkauksista ja noin puolet veronkorotuksista, taloustilanteen huonontumisen johdosta.[19] Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi myös, että julkisen talouden alijäämä olisi korkeintaan yksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä. Syyskuussa 2024 valtiovarainministeri Purra sanoi hallituksen luopuneen tästä tavoitteesta taloussuhdanteen heikentymisen johdosta, kun taas pääministeri Orpo kiisti tavoitteesta luopumisen.[20]
Ennen vaaleja Petteri Orpo sanoi, että Marinin hallitus oli antanut Suomen luisua hallitsemattoman velkaantumisen tielle[21]. Kokoomus ajoi vaaleissa julkisen talouden tasapainottamista seuraavan kahden vaalikauden aikana säästöjen ja työllisyyskeinojen avulla, mutta ei verotusta kiristämällä[22]. Koulutuksen, puolustuksen, oikeuslaitoksen ja turvallisuuden määrärahojen tuli olla erityissuojelussa[22]. Samoin perussuomalaiset ajoivat julkisen talouden tasapainottamista kahden vaalikauden aikana.[23]
Orpon hallituksen ensimmäisessä, vuoden 2024 budjetissa alijäämää oli kuitenkin vielä enemmän kuin edellisen hallituksen viimeisessä budjetissa. [24] Marinin hallituksen vuoden 2023 alijäämä oli -10,2 mrd. euroa, kun Orpon vuoden 2024 alijäämä oli -11,5 mrd. euroa[25]. Valtiovarainministeriö arvioi (syksyllä 2023), että Orpon hallituskauden lopussa vuonna 2027 valtiontalous olisi edelleen 10,6 miljardia alijäämäinen ja julkisen sektorin velkasuhde kasvaisi lähes 82 prosenttiin[26]. Euroryhmä eli euroalueen jäsenmaiden valtiovarainministerien muodostama epävirallinen elin arvioi EU:n jäsenmaiden budjettiesitykset vuodelle 2024 ja antoi sen jälkeen varoituksen neljälle maalle, mukaanluettuna Suomi[27][28].
IMF:n raportin mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja uudistukset ovat kiitettäviä, mutta väestön ikääntymisen vuoksi tarvitaan vielä enemmän julkisten menojen leikkauksia, ja pitää myös harkita veronkorotuksia, korottamalla esimerkiksi hiilidioksidin verotusta, yhtenäistämällä arvonlisäveroa ja uudistamalla listaamattomien yritysten osinkojen verotusta.[29]
Arvonlisäveron yleistä verokantaa korotettiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin.[30]
Varainsiirtoveroa alennettiin kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muiden arvopapereiden osalta. Samalla ensiasunnon varainsiirtoverovapaus poistettiin.[31]
Suomessa otettiin yhdessä lukuisten muiden maiden kanssa käyttöön OECD:n ehdotukseen perustuva 15 prosentin vähimmäisvero kansainvälisille suuryrityksille, joka tuli voimaan vuonna 2024.[32]
Hallitus on toteuttanut useita leikkauksia sosiaaliturvaan.
STM:n raportin mukaan sosiaaliturvamuutosten seurauksena työllisyys paranisi 60 000 - 65 000 hengellä. Professori Roope Uusitalo huomautti, että vaikka arvio perustuu tieteelliseen tutkimukseen, todellinen määrä voi olla suurempi tai pienempi. Tieteelliseen tutkimukseen perustuva arvio on silti hänestä parempi kuin siihen perustumaton arvio tai ei arviota.[33]
Työttömyysturvaa leikattiin useilla muutoksila. Syysistuntokaudella 2023 työssäoloehto muutettiin työajan sijasta tulojen perusteella määräytyväksi ja sitä pidennettiin kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen, 300 euron suojaosa ja lapsikorotukset poistettiin, omavastuupäiviä pidennettiin viidestä seitsemään ja jaksottamalla lomakorvaukset. 2024 aikana.[34] Kevätistuntokaudella 2024 ansiopäiväraha porrastettiin ja tiettyjä työssäoloehdon kertymisen ehtoja muutettiin.[35]
Vuoden 2023 lopulla asumistukea leikattiin muun muassa laskemalla tuen korvausprosentti 80 prosentista 70 prosenttiin, poistamalla tuki omistusasunnon omistajilta, luopumalla palkka- ja yrittäjätuloja koskevasta 300 euron ansiotulovähennyksestä eli suojaosasta, ottamalla perusomavastuuta määriteltäessä alarajan ylittävistä tuloista jatkossa huomioon aiemman 42 prosentin sijasta 50 prosenttia ja yhdistämällä Helsinki muuhun pääkaupunkiseutuun asumismenoja huomioitaessa.[36] Valmisteluvaiheessa hallitus muutti asumistuen leikkauksia perusomavastuun korvauskerrointen kautta siten, että leikkaukset ovat suunniteltua pienempiä lapsiperheiden kohdalla ja suurempia aikuisperheiden kohdalla.[37]
Vuoden 2023 lopulla useisiin kansaeläke- ja elinkustannusindekseihin sidottuihin etuuksiin, kuten peruspäivärahaan, asumistukeen, opintorahaan ja lastenhoidon tukiin, tehtiin indeksijäädytystä, jossa näihin etuuksiin vuosittain tehtävät indeksitarkistukset jätetään tekemättä vuosina 2024–2027. Indeksijäädytyksen vaikutus etuuksien tasoon voi olla kuitenkin enintään 10,2 prosenttia. Indeksijäädytyksen ulkopuolelle jätettiin muun muassa eläkkeet.[36]
Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautettiin elokuusta 2024 alkaen.[38][39]
Syksyn 2023 budjettiriihessä hallitus päätti nostaa yksityislääkärikäynneistä maksettavia Kela-korvauksia hallituskauden aikana 500 miljoonalla eurolla, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa, millä pyritään purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja. Suomen Lääkäriliitto ja oppositiopuolue SDP kritisoivat Kela-korvausten nostoa ja kannattivat sen sijasta rahoituksen suuntaamista hyvinvointialueille. Hallitus myös suunnittelee Kela-korvausjärjestelmän uudistamista, minkä on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alussa.[40][41]
Hallitus esitti keväällä 2023 hyväksytyn vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä vuoden 2025 alkuun, minkä eduskunta hyväksyi syyskuussa 2023, ja suunnittelee siihen tehtäviä muutoksia.[42]
Opintolainan valtiontakaukseen, opintorahan huoltajakorotukseen ja muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintolainan nostokertoihin lukukaudessa tehtiin korotuksia, joiden tarkoituksena on turvata opintotuen riittävyys suhteessa hallituksen muihin leikkauksiin.[43]
Neljännen ja sitä seuraavien lasten lapsilisää korotettiin 10 eurolla, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää 26 eurolla kuukaudessa.[36]
Poliittisia ja myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan muutoksilla työrauhalainsäädäntöön eli niin kutsutuilla lakkolaeilla. Lakimuutokset valmisteltiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaisessa työryhmässä, jonka laatimaan mietintöön niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöt jättivät kuitenkin eriävät lausunnot.[35] Hallitus esitti lakimuutokset eduskunnalle helmikuussa 2024[35] ja eduskunta hyväksyi ne saman vuoden toukokuussa[44].
Lakkolaeilla kielletään yli 24 tuntia kestävät poliittiset lakot ja yli kaksi viikkoa kestävät muut poliittiset työtaistelutoimenpiteet sekä sellaiset myötätuntotyötaistelut, joilla on suhteettomia vaikutuksia kiistan ulkopuolisiin yrityksiin. Lisäksi poliittisille ja myötätuntotyötaisteluille asetetaan vähintään seitsemän päivän ilmoitusvelvollisuus sekä laittomista työtaisteluista määrättäviä hyvityssakkoja korotetaan ja ulotetaan työtaistelun järjestävän liiton lisäksi myös siihen osallistuviin työntekijoihin.[35] Valiokuntakäsittelyssä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lisäsi poliittisia työtaisteluja koskevaan sääntelyyn 12 kuukauden aikarajan, jonka kuluttua aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua voidaan jatkaa, sekä teki täsmennyksiä poliittisia ja myötätuntotyötaisteluja koskeviin säännöksiin.[45]
Hallitus on korostanut keskittyvänsä ilmastopolitiikassa teollisuuden päästöjen vähentämiseen etenkin hiilidioksidin talteenotolla.[46][47]
Vuoden 2024 alkupuolella Suomi asettui hallituksen päätöksellä vastustamaan Euroopan unionin valmistelemaa ennallistamisasetusta yhdessä Hollannin, Italian, Puolan, Ruotsin ja Unkarin kanssa äänestettyään aiemmin tyhjää. Kielteistä kantaa perusteltiin ennallistamisesta Suomelle aiheutuvilla suurilla kustannuksilla. Ennallistamisasetuksen sisällöstä oltiin päästy sopuun jäsenmaiden, parlamentin ja komission keskinäisissä neuvotteluissa ja se oli hyväksytty parlamentissa, mutta maaliskuussa 2024 asetus vedettiin pois käsittelystä EU-neuvostossa, jossa hyväksyminen jäi yhden jäsenmaan äänen päähän.[48][49] Ennallistamisasetus kuitenkin lopulta hyväksyttiin kesäkuussa 2024.[50]
Kesäkuussa 2024 alkoholilakia muutettiin sallimalla 5,6–8-prosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyynnin. Uudistus ei koske juomasekoituksia, kuten vahvaa lonkeroa. Valmistustapaa koskeva rajoitus sisällytettiin lakiin kristillisdemokraattien vaatimuksesta, ja sitä perusteltiin hallituksen esityksessä nuorten, erityisesti tyttöjen, suojelemisella. Panimoliitto kritisoi valmistustaparajoitusta, ja perustuslakivaliokunta ja EU-komissio katsoivat rajoituksen perustelujen olevan riitämättömiä. Kristillisdemokraatit, joille taattiin hallitusneuvotteluissa oikeus äänestää esitystä vastaan, ja oppositiopuolueet arvostelivat lakimuutosta myös sen terveysvaikutusten johdosta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti lakimuutoksen hylkäämistä opposition ja kristillisdemokraattien edustajien äänin, mutta laki hyväksyttiin suuressa valiokunnassa ja lopulta eduskunnan täysistunnossa.[51][52][53][54][55]
Alkoholiveroa korotettiin muun muassa viinien, viinojen, väkevien juomien ja long drink -juomien osalta. Sen sijaan keskiolueiden veroa alennettiin.[56] Muutoksia arvosteltiin lausuntokierroksella useiden eri tahojen toimesta muun muassa eri tavoin valmistettujen alkoholijuomien eriarvoisesta verokohtelusta.[57] Tupakkavero ulotettiin nikotiinipusseihin ja muihin savuttomiin nikotiinituotteisiin.[58]
Hallitus on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaa useilla toimilla. Kansalaisuuden myöntämisen edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennettiin viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Turvapaikanhakijoiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estettiin. Kansainvälista suojelua hakeville, tilapäistä suojelua saaville ja ihmiskaupan uhreille, joilla ei ole kotikuntaa, maksettavaa vastaanottorahaa pienennettiin. Hallitus myös otti käyttöön rajamenettelyn, joka mahdollistaa perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyn rajalla tai sen läheisyydessä.[59]
Heinäkuussa 2023 tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa päätettiin peruuttaa Venäjän Turun-pääkonsulaatin toimilupa lokakuusta alkaen vastatoimena Venäjän päätökselle peruuttaa Suomen Pietarin-pääkonsulaatin toimilupa.[60]
Syyskuussa 2023 kiellettiin Venäjän rekistereissä olevien henkilöautojen maahantulo. Päätös perustui Venäjän vastaisia pakotteita koskevaan EU-komission linjaukseen.[61]
Marraskuussa 2023 hallitus sulki neljä itärajan rajanylityspaikkaa Kaakkois-Suomessa ja keskitti kansainvälisen suojelun hakemisen Vartiuksen ja Sallan rajanylityspaikoille johtuen Venäjän hybridivaikuttamisesta, jossa sadoittain kolmansien maiden turvapaikanhakijoita on ohjattu itärajalle.[62] Toiminnan jatkumisen johdosta hallitus suunnitteli itärajan sulkemista kokonaan, mutta tuolloin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen tyrmäsi hallituksen esityksen, koska siinä ei riittävästi turvattu mahdollisuutta hakea turvapaikkaa,[63] ja sen sijasta hallitus sulki kaikki itärajan rajanylityspaikat paitsi pohjoisimman Raja-Joosepin rajaylityspaikan kuukaudeksi[64]. Noin viikko myöhemmin hallitus sulki koko itärajan kahdeksi viikoksi.[65] Tämän jälkeen joulukuussa avattiin vain kaksi raja-asemaa ja parin päivän kuluttua koko itäraja suljettiin uudestaan neljäksi viikoksi maahantulon jatkumisen johdosta.[66] Itärajan sulkua jatkettiin tammikuussa 2024 kuukaudella,[67] helmikuussa kahdella kuukaudella[68] ja huhtikuussa toistaiseksi niin kauan kun se nähdään välttämättömäksi[69].
Hallitus solmi Yhdysvaltojen kanssa DCA-puolustusyhteistyösopimuksen, jolla mahdollistetaan Yhdysvaltojen puolustuskaluston, tarvikkeiden, materiaalin ja sotilaiden tuominen Suomeen sekä avataan 15 sotilasaluetta Yhdysvaltojen mahdolliseen käyttöön. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2023, ja eduskunta hyväksyi sen 1. heinäkuuta 2024.[70][71]
Kesäkuussa 2024 pidetyssä kokouksessa Naton jäsenmaiden puolustusministerit antoivat poliittisen tukensa Naton maavoimaesikunnan perustamiselle Suomeen, Nato-joukkojen läsnäololle Suomessa sekä Suomen siirtymiselle yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan alle.[72]
Lokakuussa 2023 Suomi jätti äänestämättä tulitaukoa Gazan sotaan vaativaa YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaa koskevassa äänestyksessä. Hallitus perusteli päätöstä sillä, ettei päätöslauselmassa nimenomaan mainittu Hamasia.[73] Muista EU-maista osa äänesti päätöslauselman puolesta, osa sitä vastaan ja osa jätti Suomen tapaan äänestämättä. Päätös jättää äänestämättä herätti keskustelua Suomessa, ja sitä kritisoi etenkin vasemmistoliitto.[74] Marraskuussa 79 ulkoministeriön työntekijää ilmaisi ulkoministeri Elina Valtoselle lähetetyssä kirjeessä tyytymättömyyttään Suomen Lähi-idän politiikkaan ja esitti, että Suomen tulisi vaatia Gazaan humanitaarista tulitaukoa sekä tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö ja maholliset kansainvälisen oikeuden loukkaukset.[75] Joulukuussa Suomi äänesti tulitaukoa vaativan yleiskokouksen päätöslauselman puolesta.[76]
Tammikuussa 2024 Suomi keskeytti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätöksellä rahoituksen YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle, jonka työntekijöitä Israel syytti osallistumisesta Hamasin hyökkäykseen. Tavio myös pyysi virkakunnaltaan selvityksiä vaihtoehtoisista tavoista auttaa Gazan palestiinalaisia, mikäli apua ei voitaisi enää toimittaa UNRWA:n kautta.[77] Maaliskuussa 2024 Tavio ilmoitti, että Suomi jatkaa tuen maksamista UNRWA:lle.[78]
Syyskuussa 2024 Suomi äänesti YK:n yleiskokouksen päätöslauselman puolesta, jossa vaadittiin Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen mukaisesti Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden laiton miehitys vuoden sisällä. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset arvostelivat äänestyspäätöstä.[79]
Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä 1,03 miljardia euroa hallituskauden aikana. Suurimmat säästöt tehdään maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön, jossa lopetetaan Afganistanin, Kenian, Mosambikin ja Myanmarin maaohjelmat. Ylivoimaisesti suurin kehitysyhteistyökumppani hallituskaudella on Ukraina, jota tuetaan omalla erityistuella 58 miljoonalla eurolla vuodessa eli 232 miljoonalla eurolla koko kauden aikana. Suomalaisten kehitysjärjestöjen muodostama Fingo piti leikkauksia merkittävinä. Järjestö kehui sitä, että maaohjelmat ajetaan alas hallitusti, mutta arvosteli päätöksen perusteluja osittain puutteellisina sekä taloussuhteiden korostumista kehitysyhteistyössä.[80]
Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja SDP päättivät 27. kesäkuuta 2023 ehdottaa esittää epäluottamuslausetta elinkeinoministeri Vilhelm Junnilalle johtuen hänen väitetyistä yhteyksistään äärioikeistoliikkeisiin. Keskusta ilmoitti 28. kesäkuuta tukevansa epäluottamuslausetta.[81] RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ehdotti ennen äänestystä, että perussuomalaiset voisivat korvata Junnilan toisella henkilöllä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra hylkäsi ehdotuksen ja uhkasi kaataa hallituksen, jos Junnila joutuu äänestyksen johdosta eroamaan.[82]
Luottamusäänestyksessä 28. kesäkuuta 95 kansanedustajaa äänesti Junnilan luottamuksen puolesta ja 86 vastaan, lisäksi annettiin kolme tyhjää ääntä ja 15 edustajaa oli poissa. Äänestys aiheutti jakautumista hallituksessa, sillä seitsemän hallituspuolue RKP:n kansanedustajaa äänesti Junnilaa vastaan ja kaksi äänesti tyhjää.[83] Purra kommentoi jälkeenpäin, että RKP:n päätös äänestää ministeriä vastaan oli haavoittanut hallitusta ja että vastaavaa toimintaa ei voida jatkaa tulevaisuudessa.[84]
Äänestyksen jälkeen esiin nostettiin Junnilan vuonna 2019 eduskunnassa esittämä kirjallinen kysymys, jonka mukaan Suomen tulisi edistää ehkäisyä ja ”ilmastoaborttia” ”Afrikan alikehittyneissä yhteiskunnissa” väestönkasvun hillitsemiseksi ja ”elinolojen parantamiseksi”. Hallituspuolue kristillisdemokraatit piti esitystä törkeänä.[85] Junnila ilmoitti 30. kesäkuuta eroavansa.[86]
Perussuomalaiset nimitti Junnilan tilalle elinkeinoministeriksi Wille Rydmanin, joka astui toimeensa 6. heinäkuuta.[87]
Mediassa uutisoitiin kesäkuussa 2023 laajalti, kuinka ministerit Mari Rantanen, Leena Meri, Ville Tavio ja Riikka Purra olivat vuosien varrella toistuvasti esittäneet eduskunnassa ja sosiaalisessa mediassa, että etniset suomalaiset ovat korvautumassa Suomessa laajamittaisen maahanmuuton kautta.[88] Esimerkiksi Rantanen oli käyttänyt Twitterissä usein aihetunnistetta #väestönvaihto. Ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja hän kirjoitti nettisivuilleen myös ehdokaspuheenvuoron, jossa hän huomautti maahanmuutosta: ”Meidän ei pidä olla niin sinisilmäisiä, että pian emme ole sinisilmäisiä”.[89] Tutkija Niko Pyrhösen mukaan termin ”väestönvaihto” käyttö ei ole sattumaa, vaan hyvin tietoinen valinta, sillä on olemassa lukemattomia muita ilmaisuja, joilla olisi voitu puhua väestönmuutoksesta.[90] Suojelupoliisi katsoo, että väestönvaihto on yksi äärioikeistolaisen terrorismin ideologisista motiiveista.[91]
Sosiaalisessa mediassa käydyn kiihkeän keskustelun jälkeen Purra, Meri ja Rantanen ilmoittivat Twitterissä, etteivät usko salaliittoteorioihin.[92] Pääministeri Orpo kommentoi kiistaa toteamalla, että väestönvaihto-sanan käyttö ei riittänyt horjuttamaan hänen luottamustaan keneenkään ministeriin.[93]
Mediassa nousivat heinäkuussa 2023 esiin valtiovarainministeri Riikka Purran ennen poliittista uraansa vuonna 2008 kirjoittamat kommentit Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjassa. Helsingin Sanomat kirjoitti 10. heinäkuuta 2023 ”riikka”-nimimerkin rasistisista ja väkivaltaan viittaavista kommenteista. Purra ei suoraan myöntänyt olevansa nimimerkin takana, mutta kirjoitti samana päivänä blogissaan kommentteihin liittyen, ettei aio pahoitella vanhoja sanomisiaan.[94] Seuraavana päivänä Purra kuitenkin pyysi vanhoja kirjoituksiaan anteeksi ja irtisanoutui väkivallasta, rasismista ja syrjinnästä.[95][96] 12. heinäkuuta pääministeri Orpo ja Purra pitivät Kesärannassa yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa he kommentoivat kohua. Purra vakuutti anteeksipyyntönsä olleen aito ja että kirjoituksissa oli kyse ”sisäpiirihuumorista, joka ei kuitenkaan ole puolustettavissa”. Orpo kertoi luottavansa Purraan ja uskovansa tämän olevan sitoutunut hallitusohjelmassa kirjattuihin arvoihin.[97]
Pian sosiaalisessa mediassa alkoivat kiertää myös Purran vuonna 2019 kirjoittamat uudemmat kirjoitukset, joissa hän kutsui burkaa käyttäviä naisia ”tunnistamattomiksi mustiksi säkeiksi” kritisoidessaan pukeutumiskäytäntöä dehumanisoivana. Pääministeri Orpo piti kirjoituksia mahdottomana hyväksyä mutta katsoi, että Purran aikaisempi anteeksipyyntö riitti.[98] Seuraavana päivänä Orpo ilmoitti kuitenkin katsovansa, että kirjoituksissa puolustettiin naisten asemaa.[99]
Kohun myötä oppositiopuolueet vaativat eduskunnan kesätauon keskeyttämistä ja Purran luottamuksesta äänestämistä.[100][101] Orpon mukaan siihen ei ole tarvetta vaan hallitus on toimintakykyinen.[102] Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ilmoitti 15. heinäkuuta kieltäytyvänsä kutsumasta eduskuntaa koolle, koska ei pitänyt asiaa tarpeeksi kiireellisenä.[103]
12. heinäkuuta ulkoministeri Elina Valtonen pyysi Turkin ulkoministeri Hakan Fidanilta anteeksi sitä, että Purra oli Scripta-viestissään käyttänyt sanaa ”turkkilaisapina tms.” kuvaillessaan häntä julkisella paikalla seksuaalisesti ahdistellutta miestä.[104]
Oppositio arvosteli hallituksen suorittamia sosiaaliturvaleikkauksia niiden yhteisvaikutusten arvioinnin puutteellisuudesta.[105] THL:n joulukuussa 2023 julkaiseman raportin mukaan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisimpiin kotitalouksiin. Raportissa leikkauksia kuvailtiin poikkeuksellisen suuriksi ja yhdessä hallituksen muiden uudistusten kanssa suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa muuttaviksi.[106] Myös oikeuskansleri,[107] lainsäädännön arviointineuvosto[108] ja perustuslakivaliokunta[109] kiinnittivät huomiota leikkausten yhteisvaikutusten puutteelliseen arviointiin.
Leikkausten yhteisvaikutusten arvioinnista nousi kiista niiden valiokuntakäsittelystä vastanneessa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vuoden 2023 lopulla. Valiokunnan työn kuvailtiin ajautuneen "täyteen kaaokseen", ja kansanedustajien kerrottiin huutaneen ja itkeneen kokouksissa. Hallituspuolueiden edustajat syyttivät valiokunnan puheenjohtajaa Krista Kiurua käsittelyn jarruttamisesta, kun taas oppositiopuolueiden edustajat väittivät viivästymisen syyksi hallituspuolueiden edustajien valiokunnan mietintöihin tekemiä lukuisia muutoksia.[109][105][110]
Talouspolitiikan arviointineuvostoa johtava professori Niku Määttänen arvioi, että seuraavankin hallituksen pitää tehdä ikäviä säästöpäätöksiä. Professori Roope Uusitalon mukaan lisäsopeutustarpeesta on konsensus mutta sen kohdennuksista on monenlaisia näkemyksiä.[111]
Ammattiliitot ovat vastustaneet hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia, kuten lakko-oikeuden rajoittamista, paikallisen sopimisen laajentamista, palkankorotusten vientimallia, työttömyysturvan leikkauksia, irtisanomisperusteiden muuttamista ja ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttamista palkattomaksi, ja vaatineet hallitusta neuvottelemaan muutoksista niiden kanssa.[112][113]
SAK:n ja STTK:n alaiset liitot ovat järjestäneet uudistusten vastaisia poliittisia lakkoja ja mielenilmauksia. Alueellisia noin tunnin kestäviä työtaistelutoimia alettiin järjestämään syyskuusta 2023 alkaen[114] ja niitä laajennettiin vuorokauden mittaisiksi marraskuusta 2023 alkaen[115]. Liitot järjestivät laajempia poliittisia lakkoja 14. joulukuuta 2023[116], 1.–2. ja 14.–16. helmikuuta 2024[117][118] sekä 11. maaliskuuta – 7. huhtikuuta 2024[119]. 1. helmikuuta SAK ja STTK järjestivät yhteisen STOP nyt -mielenilmauksen Helsingin Senaatintorilla, johon osallistui noin 13 000 ihmistä.[120][121] Hallituksen ja elinkeinoelämän edustajat ovat kritisoineet lakkojen taloudellisia vaikutuksia.[122][123]
Hallitus on toistuvasti perustellut työmarkkinauudistuksia sillä, että niillä pyritään viemään Suomen työmarkkinoita muiden Pohjoismaiden tasolle. Ay-liike on kiistänyt hallituksen antaman kuvan muiden Pohjoismaiden työmarkkinoiden tilanteesta ja väittänyt hallituksen valikoivan vain työnantajia hyödyttäviä piirteitä muista Pohjoismaista.[119] Helsingin yliopiston vierailevan tutkijan Ilkka Kärrylän tekemän tutkimuksen mukaan useat hallituksen uudistuksista ovat voimassa jossakin Pohjoismaassa, mutta ne eivät ole kaikki voimassa missään niissä.[124]
Työministeri Arto Satonen perusteli poliittisten lakkojen rajoittamista useasti julkisuudessa ja eduskunnassa viittaamalla Ruotsin tilanteeseen, jossa hän väitti poliittisten lakkojen olevan käytännössä rajattu 2–3 tuntiin. Kuitenkin esimerkiksi emeritusprofessori Niklas Bruun ja Ruotsin sovittelutoimiston päälakimies Per Ewaldsson, jonka antamaan haastatteluun Satonen oli viitannut väitteensä perusteeksi, kiistivät, että Ruotsissa olisi oikeuskäytäntöä, jossa poliittisille lakoille olisi asetettu jotain tiettyä aikarajaa.[125][126] Maaliskuussa 2024 SDP:n eduskuntaryhmä esitti epäluottamuslausetta Satoselle virheellisen tiedon antamisesta eduskunnalle. Satonen myönsi, että hänen olisi pitänyt puhua oikeuskirjallisuudesta oikeuskäytännön sijasta, ja kertoi pyytävänsä asiaa anteeksi, jos työelämä ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisessa Ewaldsson myös peruu aiemmassa haastattelussa esittämänsä väitteen poliittisen lakko-oikeuden rajoittamisesta muutamaan tuntiin Ruotsissa.[127] Luottamusäänestyksessä Satonen sai eduskunnan luottamuksen äänin 92–56.[128]
Helmikuussa 2024 Satonen perusteli paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksia Suomen Yrittäjien tekemällä kyselytutkimuksella, jossa kysyttiin jäsenten mielipiteitä siitä, lisäisikö paikallisen sopimisen laajentaminen työllistämishaluja. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhasen mukaan kyselytutkimusta ei kuitenkaan voida verrata oikeaan taloustieteelliseen tutkimukseen eikä siitä voida päätellä, minkälainen merkitys toimilla olisi käytännössä.[129]
Uutisointi ja kommentointi Orpon hallituksesta oli laajaa ulkomaiden mediassa kesä-heinäkuussa 2023. Eniten uutisia ja katsauksia oli 11. heinäkuuta 2023.
Uutissuomalaisen kesäkuussa 2023 tekemän gallupin mukaan 49 prosenttia suomalaisista ei uskonut hallituksen pysyvän koossa koko vaalikautta, kun taas 28 prosenttia uskoi näin tapahtuvan.[130][131]
Maaseudun Tulevaisuuden elokuussa 2023 teettämässä kyselyssä 62 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytymättömiä Orpon hallituksen toimintaan. Hallituksen toimintaan tyytyväisiä oli noin neljäsosa vastaajista. Hallitukseen olivat tyytyväisimpiä pääministeripuolue kokoomuksen kannattajat.[132][133]
Valtioneuvoston kanslian tilaamassa ja Tilastokeskuksen tekemässä Kansalaispulssi-kyselyssä kansalaisten luottamus Suomen hallitukseen, poliittisiin puolueisiin ja terveydenhuoltoon laski mittaushistorian heikoimmalle tasolle maaliskuussa 2024[134]. Kesäkuussa 2024 Orpon hallitus lakkautti Kansalaispulssin[135].
Kansanedustajat esittivät valtioneuvostolle tai ministereille kahdeksan välikysymystä kesäkuuhun 2024 mennessä:[136]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
