Sanni Grahn-Laasonen
suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Sanni Kaisa Grahn-Laasonen (o.s. Grahn, s. 4. toukokuuta 1983 Forssa) on suomalainen poliitikko. Hän on toiminut Orpon hallituksen sosiaaliturvaministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[2] Aiemmin Grahn-Laasonen on ollut Sipilän hallituksen opetusministeri vuosina 2015–2019 ja kulttuuriministeri vuosina 2015–2017 sekä Stubbin hallituksen ympäristöministeri 2014–2015.[3] Hän on toiminut kokoomuksen kansanedustajana Hämeen vaalipiiristä vuodesta 2011.
| Sanni Grahn-Laasonen | |
|---|---|
.jpg) Grahn-Laasonen kesäkuussa 2023. |
|
| Suomen sosiaaliturvaministeri | |
|
Orpon hallitus
20.6.2023– |
|
| Edeltäjä | Krista Kiuru |
| Suomen opetusministeri | |
|
Sipilän hallitus
5.5.2017–6.6.2019 |
|
| Edeltäjä | Krista Kiuru |
| Seuraaja | Li Andersson |
| Suomen opetus- ja kulttuuriministeri | |
|
Sipilän hallitus
29.5.2015–5.5.2017 |
|
| Edeltäjä |
Krista Kiuru (Opetus- ja viestintäministeri) Pia Viitanen (Kulttuuri- ja asuntoministeri) |
| Seuraaja |
– Sampo Terho (Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri) |
| Suomen ympäristöministeri | |
|
Stubbin hallitus
26.9.2014–29.5.2015 |
|
| Edeltäjä | Ville Niinistö |
| Seuraaja | Kimmo Tiilikainen |
| Kansanedustaja | |
|
20.4.2011–
|
|
| Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Hämeen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. toukokuuta 1983 Forssa |
| Puoliso | Arttu Laasonen ( 2009) |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | Kansallinen Kokoomus |
| Koulutus | valtiotieteiden maisteri (2011) |
| Uskonto | evankelis-luterilainen[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Grahn-Laasonen on Forssan kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän on ollut myös kokoomuksen varapuheenjohtaja.
Tausta
Grahn-Laasonen on kotoisin Forssasta ja hän kirjoitti ylioppilaaksi Forssan yhteislyseosta vuonna 2002.[4] Grahn-Laasonen toimi Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallituksessa vuonna 2002 ja liiton varapuheenjohtajana 2003.[5]
Grahn-Laasonen valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2011.[3] Hän työskenteli 5,5 vuotta toimittajana, uutispäällikkönä ja Tukholman-kirjeenvaihtajana Iltalehdessä. Vuosina 2009-2011 hän toimi ulkoministeri Alexander Stubbin lehdistöavustajana.[6][7][8]
Poliittinen ura
Eduskuntaan Grahn-Laasonen valittiin 5 866 äänellä Hämeen vaalipiiristä vuoden 2011 vaaleissa.[9] Ennen ministeriyttä hän oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja Kelan valtuutettu.[3] Joulukuussa 2012 Grahn-Laasonen jätti Ylen ja Veikkauksen välisestä yhteistyöstä kirjallisen kysymyksen, mistä syntynyt keskustelu johti toukokuussa 2013 Viestintäviraston päätökseen kieltää lottoarvonnan esittäminen Ylen kanavilla.[10]
Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Grahn-Laasonen valittiin Forssan kaupunginvaltuustoon 378 äänellä.[11] Kaudella 2013–2016 hän oli kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja[12] ja Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja[13]. Maakuntavaltuuston puheenjohtajuuden Grahn-Laasonen jätti 2014 valtioneuvoston jäsenyyden aiheuttaman mahdollisen esteellisyyden vuoksi[14].
Keväällä 2014 Grahn-Laasonen toimi Henna Virkkusen kampanjapäällikkönä eurovaaleissa.[15] Kesäkuun 2014 puoluekokouksessa hänet valittiin kokoomuksen kolmanneksi varapuheenjohtaksi.[16] Syyskuussa 2014 Grahn-Laasonen nousi ympäristöministeriksi vihreiden erottua hallituksesta.[17] Kevään 2015 eduskuntavaaleissa Grahn-Laasonen valittiin jatkokaudelle 7 556 äänellä.[18] Hänet valittiin Sipilän hallituksen opetus- ja kulttuuriministeriksi. Hänen kaudellaan keskustelua ovat herättäneet erityisesti koulutusleikkaukset.[19]
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Grahn-Laasonen uusi kansanedustajan paikkansa saatuaan kaikkiaan 7 419 ääntä.[20] Hän toimi vaalikaudella muun muassa valtiovarainvaliokunnan ja talousvaliokunnan jäsenenä sekä vuosina 2021-2023 talousvaliokunnan puheenjohtajana.[21]
Eduskuntavaaleissa 2023 Grahn-Laasonen sai 7 003 ääntä ja tuli valituksi neljännelle kaudelleen.[22] Hän johti hallitusneuvotteluissa Kasvun kaava -työryhmää, joka käsitteli mm. yrittäjyyteen ja omistajuuteen liittyvää politiikkaa.[23][24] 20. kesäkuuta 2023 Grahn-Laasonen aloitti Orpon hallituksen sosiaaliturvaministerinä.[2] Hänen vastuullaan ovat sosiaaliturva-asiat työttömyysturvaa lukuun ottamatta sekä päihdepolitiikka ja tasa-arvoasiat.[25]
Näkemyksiä
Grahn-Laasonen on kritisoinut valtion harjoittamaa liiallista sääntelyä. Elokuussa 2013 hän julkaisi kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistön kanssa pamfletin,[26] jossa listattiin 46 turhaa lakia tai sääntöä.[27] Helsingin Sanomat kuitenkin uutisoi, että Grahn-Laasonen ja Männistö olivat itse äänestäneet eduskuntaryhmänsä mukana joidenkin sellaisten lakien puolesta, joita moittivat turhiksi.[28] Syksyllä 2014 Grahn-Laasonen alkoi johtaa puolueiden välistä sääntelynpurkutyöryhmää.[29]
Ympäristöministerinä Grahn-Laasonen kertoi olevansa valmis harkitsemaan vesivoiman lisäämistä ja turpeen verotuksen keventämistä.[30] Ennen valintaansa ministeriksi Grahn-Laasonen toimi vesivoimayhtiö Kemijoki Oy:n hallintoneuvostossa vuosina 2012–2014,[31] mikä herätti keskustelua intressiristiriidoista.[32] Lokakuussa 2014 Grahn-Laasonen keskeytti pitkään vireillä olleen soidensuojeluohjelman pyrkimyksenään selvittää vapaaehtoisen suojelun painottamisen mahdollisuutta.[33]
Vaalimenestys
| Aluevaalit | ||
|---|---|---|
| Vuosi (alue) | Äänimäärä | Tulos |
| 2022 (Päijät-Häme) | 1 258[37] | Valittiin. |
Yksityiselämä
Grahn-Laasosen isä on Forssan Lehden entinen päätoimittaja Kari Grahn. Sanni Grahn avioitui Arttu Laasosen kanssa 2009. Heillä on vuonna 2013 syntynyt tytär[38] ja vuonna 2020 syntynyt poika.[39]
Tunnustukset
Grahn-Laasoselle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki.[40]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.