Suomen Lukiolaisten Liitto
poliittisesti sitoutumaton lukiolaisten valtakunnallinen etujärjestö From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomen Lukiolaisten Liitto, (lyh. Lukiolaiset, ruots. Finlands Gymnasistförbund, eng. The Union of Upper Secondary School Students in Finland),[5][6] on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen lukiolaisten etu-, palvelu- ja harrastusjärjestö.[7]
| Suomen Lukiolaisten Liitto | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 13. huhtikuuta 1985 |
| Toimiala | Lukiolaisten etu-, palvelu- ja harrastusjärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Jäsenmäärä | noin 50 000 (2018)[1] |
| Pääsihteeri | Sara Sipilä[2] |
| Puheenjohtaja | Veikka Ormio[3] |
| Liittohallitus |
Samuel Oliveros De Nordenflict (varapuheenjohtaja) Nikita Efimov Kristo Heikkinen Jussi Kukkurainen Iris Kässi Veronika Laihonen Onni Montonen Sami Ollinmäki Francis Turczyk Ulrika Widén[4] |
| Aiheesta muualla | |
| lukio.fi | |
Liitto perustettiin vuonna 1985 koululaislakon yhteydessä Mikkelissä aktivoimaan opiskelijakuntatoimintaa sekä edistämään ja valvomaan lukiolaisten etuja.
Jäsenmaksutuottojen perusteella liitolla oli vuonna 2015 noin 50 000 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, mikä kattaa noin puolet kaikista Suomen lukiolaisista.[8][9]
Toiminta
Suomen Lukiolaisten Liiton järjestön tehtävä on edistää opiskelijakuntatoimintaa, lukio-opiskelun edellytyksiä sekä ajaa lukiolaisten etuja kaikissa koulutus-, sosiaali- ja nuorisopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.[7] Liitto antaa kannanottoja ja lausuntoja, kirjoittaa mielipidekirjoituksia ja kouluttaa lukioiden opiskelijakuntia. Se on myös säännöllisesti kuultavana koulutuskysymysten asiantuntijana opetusministeriössä ja eduskunnassa. Liitolla on edustus jokaisessa keskeisessä opetushallituksen ja opetusministeriön työryhmässä. Lisäksi liiton johto tapaa päättäjiä ja virkamiehiä sekä lobbaa lukiolaisten mielipiteitä.[10] Liitto tekee yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa ja on jäsenenä lukuisissa sitoutumattomissa järjestöissä. Liitto vaikuttaa kansainvälisesti opiskelija- ja koulutusasioissa sekä itsenäisesti että kattojärjestönsä OBESSU:n kautta.
Ylintä päätäntävaltaa liitossa käyttää edustuksellinen liittokokous. Vuosittaiseen kokoukseen osallistuu noin 300 lukiolaista. Liittokokouksessa päätetään muun muassa tavoiteohjelmasta ja toimintasuunnitelmasta ja valitaan liittohallitus, joka johtaa järjestöä kokouksen päätösten mukaisesti. Liittohallitukseen kuului vuoteen 2024 saakka puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kuudesta kymmeneen liittohallituksen jäsentä. Vuodesta 2025 lähtien, liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kuudesta kymmeneen liittohallituksen jäsentä. [11]Vuonna 2024 puheenjohtajana toimii August Kiattrakoolchai.[12]
Suomen Lukiolaisten Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Lapinrinne 2.[13] Liitolla on yhteensä yhdeksän työntekijää.[12] Liiton piirijärjestöjen lukiolaistoimijat kiertävät Suomen lukioissa kertomassa liitosta ja tapaamassa opiskelijakuntia, opiskelijakuntien ohjaavia opettajia ja rehtoreita.
Liitolla on 11 piirijärjestöä, jotka ovat Helsingin Lukiolaiset, Hämeen Lukiolaiset, Itä-Suomen Lukiolaiset, Järvi-Suomen Lukiolaiset, Kaakkois-Suomen Lukiolaiset, Lapin Lukiolaiset, Lounais-Suomen Lukiolaiset, Pirkanmaan Lukiolaiset, Pohjanmaan Lukiolaiset, Pohjois-Suomen Lukiolaiset ja Uudenmaan Lukiolaiset.[14] Liitolla on myös yksi jäsenjärjestö, FIBS.[15] Piirit toimivat yhteistyössä liiton toimiston sekä liittohallituksen kanssa. Piiri- ja jäsenjärjestöjä johtavat vuosittain valittavat piirihallitukset. Piiri- ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajistot muodostavat piiritoimikunnan, joka on puheenjohtajistojen vertaistukiryhmä ja liiton toimielin.
Jäsenilleen liitto tarjoaa palveluja, kuten opiskelijakortin ja neuvontapalvelua kaikissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi liitto valvoo opiskelijoiden etuja ja on ollut esimerkiksi mukana ajamassa maksuttoman toisen asteen koulutusta.[16]
Liitto on yksi Talousguru-kilpailun ja Studia-messujen järjestäjistä.
Vuosina 1987–2024 liitto julkaisi Improbatur-lehteä.[17]
Vuoden 2024 Lukiolaisten liittokokouksessa päätettiin poistaa toisen varapuheenjohtajan paikka liiton säännöistä. Näin puheenjohtajia on enää kaksi; puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Puheenjohtajistot
| Vuosi | Puheenjohtaja | Ensimmäinen varapuheenjohtaja | Toinen varapuheenjohtaja |
|---|---|---|---|
| 1985 | Päivikki Jäppinen | Juha Koponen | - |
| 1986 | Pasi Rinne | Virve Tavaila | - |
| 1987 | Petri Lahesmaa | Antti Vuolanne | - |
| 1988 | Petri Lahesmaa | Antti Vuolanne | - |
| 1989 | Ville Elonheimo | Kari Jääskeläinen | - |
| 1990 | Repe Harmanen | Petra Kosonen (30.4. saakka) | Jussi Lankinen |
| 1991 | Pasi Laitala | Ritva Korhola | Henri Korpi |
| 1992 | Henri Korpi | Antero Eerola | Oula Järvinen |
| 1993 | Oula Järvinen | Masi Lohisalo | Tero Meltti |
| 1994 | Antti Mäkinen | Jussi Kekkonen | Janne Valtonen |
| 1995 | Jussi Kekkonen | Henrik Söderman | Antti Lemberg |
| 1996 | Jussi Kekkonen | Henrik Söderman | Jarkko Sorvanto |
| 1997 | Jarkko Sorvanto | Laura Räty | Eija Kumpu |
| 1998 | Elinor Bradshaw | Timo Salmi | Tamás Nádor |
| 1999 | Kai Mykkänen | Johanna Lehtinen | Heikki Uusitalo |
| 2000 | Marja Koskela | Niilo Mustonen | Konsta Saarela |
| 2001 | Niilo Mustonen | Elina Laavi | Pauli Rautiainen |
| 2002 | Teemu Koivisto | Kai-Verneri Kaksonen | Mica Virtanen |
| 2003 | Heikki Siljamäki | Sanni Grahn-Laasonen | Noora Nykänen |
| 2004 | Petja Orre | Liisa Lähteenaho | Joonas Turunen |
| 2005 | Joonas Turunen | Lasse Leponiemi | Milla Halme |
| 2006 | Tiina Niemi | Olli Enlund | Aaro Kauppinen |
| 2007 | Antti Melander | Fatim Diarra | Mikko Hagelberg |
| 2008 | Niklas Huotari | Anni Kosunen | Jussi Mäkinen |
| 2009 | Ville Virtanen | Elina Uutela | Jyri Rasinmäki |
| 2010 | Teppo Säkkinen | Mikko Martikkala | Turkka Sinisalo |
| 2011 | Valtteri Aine | Risto Lahti | Janika Kallio |
| 2012 | Veera Svahn | Kristian Kyllönen | Emma-Stina Vehmanen |
| 2013 | Daniel Sazonov | Joel Kontiainen | Vihtori Suominen |
| 2014 | Otto Ahoniemi | Rami Laitila | Riikka Tähkävuori |
| 2015 | Tatu Koivisto | Henni Roini | Juuso Kurttila |
| 2016 | Elli Luukkainen | Auli Piiparinen | Matin Moradi |
| 2017 | Pietu Heiskanen | Niko Ylä-Poikelus | Venla Kinnunen |
| 2018 | Alvar Euro | Jesse Saapunki | Mikael Lehtonen |
| 2019 | Roosa Pajunen | Kia Katjos | Antti Kivi |
| 2020 | Adina Nivukoski | Emmi Söderholm | Juho Leskelä |
| 2021 | Emilia Uljas | Hugo Paananen | Tua Halen |
| 2022 | Lukas Virtala | Vilhelm Vähäsilta | Emmiina Kuisma |
| 2023 | Ella Siltanen | Patrik Wilska | Hugo Pylkkö |
| 2024 | August Kiattrakoolchai | Vladislava Silkina | Iina-Lotta Kuisma |
| 2025 | Veikka Ormio[18] | Samuel Oliveros De Nordenflicht | - |
Talous
Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[19]
- 2012: 339 500 €
- 2013: 335 000 €
- 2014: 340 000 €
- 2015: 340 000 €
- 2016: 370 000 €
- 2017: 380 000 €
- 2018: 395 000 €
- 2019: 395 000 €
- 2020: 395 000 €
- 2021: 395 000 €
- 2022: 410 000 €
- 2023: 411 800 €
- 2024: 411 800 €
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.