suomalainen poliitikko ja Suomen puolustusministeri From Wikipedia, the free encyclopedia
Antti Edvard Häkkänen (s. 16. tammikuuta 1985 Mäntyharju)[1] on suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja kansanedustaja. Hän on toiminut Orpon hallituksen puolustusministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[2] Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja.[3] Sipilän hallituksessa hän toimi oikeusministerinä vuosina 2017–2019.
| Antti Häkkänen | |
|---|---|
.jpg) Häkkänen syyskuussa 2023. |
|
| Suomen puolustusministeri | |
|
Orpon hallitus
20.6.2023– |
|
| Edeltäjä | Antti Kaikkonen |
| Suomen oikeusministeri | |
|
Sipilän hallitus
5.5.2017–6.6.2019 |
|
| Edeltäjä | Jari Lindström |
| Seuraaja | Anna-Maja Henriksson |
| Kansanedustaja | |
|
22.4.2015–
|
|
| Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Kaakkois-Suomen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. tammikuuta 1985 Mäntyharju |
| Ammatti | kansanedustaja |
| Puoliso | Henna Pajulammi ( 2019) |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | Kansallinen Kokoomus |
| Koulutus | oikeustieteen maisteri |
| Sotilaspalvelus | |
| Puolustushaara | Suomen maavoimat |
| Palvelusvuodet | 2004–2005 |
| Sotilasarvo |
 luutnantti |
| Joukkoyksikkö | Karjalan prikaati |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Häkkänen kirjoitti ylioppilaaksi Mäntyharjun lukiosta vuonna 2004.[4] Hän on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta.[5] Pro gradu -tutkielmansa hän kirjoitti oikeushistoriasta, aiheenaan kuntien ja valtion väliset taloudelliset suhteet kunnallisverojärjestelmän perustuslaillisen aseman näkökulmasta.[6]
Häkkänen on kotoisin Etelä-Savon Mäntyharjulta[7] ja on toiminut Mäntyharjun kunnanvaltuustossa vuodesta 2009.[8] Häkkänen valittiin Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajaksi marraskuussa 2011 kaksivuotiskaudelle 2012–2013.[9] Loppuvuodesta 2012 liiton tuolloinen varapuheenjohtaja Saul Schubak herätti Facebookissa kohua mielipiteellään lapsilisien poistamisesta. Häkkänen ilmoitti, että Schubakista on haittaa liitolle ja toivoi tämän eroa,[10] minkä jälkeen Schubak erosi[11]. Tammikuussa 2013 Häkkänen erosi puheenjohtajan tehtävästä kesken kauden ja siirtyi pääministeri Jyrki Kataisen erityisavustajaksi.[12] Häkkänen on työskennellyt myös liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon erityisavustajana.[5]
Häkkänen oli ehdolla europarlamenttivaaleissa 2014 kokoomuksen ehdokkaana,[7] mutta ei tullut 12 449 äänellä valituksi.[13] Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hän oli ehdolla uudesta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.[14] Hän sai 6 216 ääntä ja tuli valituksi kansanedustajaksi.[15]
Häkkänen valittiin kokoomuksen varapuheenjohtajaksi kesäkuussa 2016 pidetyssä puoluekokouksessa suurimmalla äänimäärällä.[16]
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Häkkänen valittiin jatkokaudelle 20 234 äänellä, mikä oli koko maassa kolmanneksi eniten ja korkein kokoomusehdokkaan saama äänimäärä.[17][18][19]
Häkkänen ei haastanut Kokoomuksen nykyistä puheenjohtajaa Petteri Orpoa vuoden 2020 puoluekokouksessa.[20] Hänet valittiin jatkokaudelle Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi vuonna 2020 saaden 540 ääntä, mikä oli suurin äänimäärä VPJ-ehdokkaista ja 13 ääntä suurempi äänisaalis kuin toiseksi eniten ääniä saaneella Elina Valtosella.[21] Antti Häkkänen valittiin vuoden 2022 puoluekokouksessa Kalajoella jo neljännelle varapuheenjohtajakaudelle. Häkkänen sai vaalissa varapuheenjohtajista eniten ääniä, 609.[22]
Vuonna 2023 Häkkänen valittiin 21 378 äänellä eduskuntaan.[23] Äänipotti oli yli 9 prosenttia Kaakkois-Suomen vaalipiirin äänistä.[24]
Tasavallan presidentti nimitti hänet oikeusministeriksi Sipilän hallitukseen perjantaina 5. toukokuuta 2017.[25]
2017 Häkkänen valitsi avustajakseen kokoomuksen entisen kansanedustajan Tapani Mäkisen. Savon Sanomat kuvaili Mäkisen nimitystä "hyvin erikoiseksi", sillä häntä epäiltiin julkisuudessa taloudellisista laiminlyönneistä ja korruptiosta. Mäkinen irtisanoutui itse huhtikuussa 2018 häneen kohdistuvien rikosepäilyjen takia.[26]
Häkkäsen ministeriaikana erityisesti seksuaalirikoksien rangaistuksia kovennettiin. Vuonna 2019 rikoslakiin tuli mm. uusi rangaistussäännös törkeästä lapsenraiskauksesta ja enimmäisrangaistusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä korotettiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta.[27] Lisäksi mm. terrorismirikoslainsäädäntöä sekä vapautuvien vankien väkivaltariskin arviointia kiristettiin.[28]
Häkkänen nimitettiin puolustusministeriksi Orpon hallitukseen 20. kesäkuuta 2023.[29]
Häkkänen kertoi elokuun alussa 2023 harkitsevansa vakavasti ehdokkuutta vuoden 2024 presidentinvaaleissa ja tiedottavansa päätöksestään elo-syyskuussa.[30] Häkkänen oli Helsingin Sanomien kyselyn mukaan kokoomuksen kansanedustajien suosikki puolueen presidenttiehdokkaaksi[31], ja häntä kannattivat kuusi Kokoomusnuorten piirijärjestöä[32] sekä Ilta-Sanomien tietojen mukaan myös Uudenmaan, Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Lapin piirit[33]. Kokoomuksen puoluehallituksen päätettyä pyytää Alexander Stubbia puolueen ehdokkaaksi 14. elokuuta Häkkänen kuitenkin kertoi, ettei aio asettua ehdolle vaan tukee päätöstä.[34]
Suomi allekirjoitti marraskuussa 2023 Israelin kanssa noin 314 miljoonan euron arvoisen sopimuksen RAFAEL-yhtiön nk. "Daavidin linko" -ohjusjärjestelmän hankkimisesta.[35] Asekauppa herätti myös kritiikkiä, sillä samaan aikaan Israel puolustautui Gazassa Hamasin hyökkäykseltä Israeliin ja mm. vasemmistoliitto vastusti asekauppoja.[36] Häkkänen kuitenkin vastasi kritiikkiin sanomalla, ettei Lähi-Idän konflikti vaikuta jo Marinin hallituksen aikana sovittuihin asekauppoihin.[35]
Joulukuussa 2023 Häkkänen allekirjoitti Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa DCA-puolustussopimuksen, joka mm. määrittelee ehdot Suomen sekä Yhdysvaltojen yhteistoiminnalle kriisitilanteissa ja antaa tarvittaessa Yhdysvaltojen käyttöön 15 suomalaista sotilasaluetta.[37] Häkkäsen mukaan sopimus "parantaa kuitenkin merkittävästi kykyämme toimia yhdessä kaikissa tilanteossa", vaikka Suomi huolehtii edelleen omasta puolustuksestaan.
Tammikuussa 2024 Häkkänen vaati venäläisten kiinteistökauppojen täyskieltoa Suomessa ja asetti poikkihallinnollisen työryhmän valmistelemaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Hänen mukaansa Venäjä voi "pyrkiä hyödyntämään myös kiinteistöomistuksia tietynlaisiin vaikuttamisyrityksiin" ja kiinteistökauppojen täyskiellolla nämä yritykset ennaltaehkäistään.[38]
Häkkänen kertoi tammikuussa 2024 Kyrönmaalle etsivänsä oikeudellisia keinoja reservistä eroamisen estämiseksi. Hän perusteli asiaa sillä, ettei ole isänmaallista erota reservistä.[39] Häkkäsen haastattelua seuranneiden viiden päivän aikana reservistä erosi yli 670 ihmistä.[40] Reservistä siviilipalvelusvelvollisuuteen siirtyneiden määrä kasvoi niin paljon, että hallitus joutui kasvattamaan siviilipalveluksen rahoitusta 6,1 miljoonasta eurosta yli 7 miljoonaan euroon[41] ja Siviilipalveluskeskus lyhensi viisipäiväisen täydennyskoulutuksen kolmepäiväiseksi, jotta kaikki tulokkaat ehdittäisiin kouluttaa.[42] Presidenttiehdokkaat Alexander Stubb ja Pekka Haavisto kertoivat kumpikin vastustavansa Häkkäsen esitystä.[43]
Häkkäsen nähdään edustavan kokoomuksen konservatiivisiipeä, joskin häntä on puoluetoverin mukaan vaikea lokeroida, eikä hän itse katso olevansa konservatiivi. Hän on ollut koventamassa lasten seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuksia, vaatinut joltain osin tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa sekä turvallisuuteen panostamista mutta toisaalta korostanut työperäisen maahanmuuton tärkeyttä ja hänessä on liberaalejakin piirteitä.[44][45] Häkkänen sanoi vuonna 2019 Ylen vaalikoneessa: "Perinteiset arvot, kuten koti, terve isänmaallisuus, rehellisyys sekä toisen ihmisen kunnioittaminen ovat hyvän elämän perusta ja antavat juurevuutta elämään."[17]
Politiikan tutkijoiden Johanna Vuorelman ja Ilkka Ruostetsaaren mukaan Häkkänen ei ole populisti vaan oikeusvaltion puolustaja eikä populismia kokoomuksessa oikein ole, mutta puolueessa on sekä konservatiiveja että liberaaleja.[46]
Häkkäsen mielestä verotuksen tulee kannustaa työntekoon, yrittämiseen sekä ahkeruuteen. Hän kannattaa ansiotulo- sekä pääomatuloverojen laskemista.[47] Perintövero tulisi poistaa ja korvata luovutusvoittoverolla Häkkäsen mielestä.
Häkkänen kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä, mutta katsoo, että humanitäärinen maahanmuutto on lisännyt Suomessa turvattomuutta.[44]
Häkkäsen puheenjohtajakauden aikana kokoomusnuoret esittivät muun muassa sukupuolikiintiöiden poistamista, ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi sekä tasaveromalliin siirtymistä. Häkkäsen johdolla kokoomusnuoret myös lanseerasi "Siirrä yrityksesi Viroon!" -nimisen kampanjan, jossa kritisoitiin suomalaista yhteisöveroa ja esitettiin siirtymistä Suomen Viron yhteisöveromalliin.[48][49]
Häkkäsen mielestä siirtyminen reservistä siviilipalvelusvelvolliseksi tulisi estää.[50]
Häkkänen ja hänen kihlattunsa juristi Henna Pajulammi saivat marraskuussa 2018 tyttären[51] ja avioituivat syyskuussa 2019.[52] Perheeseen syntyi poika vuonna 2023.[53]
Häkkänen suoritti varusmiespalveluksensa Karjalan prikaatissa vuosina 2004–2005 ja kävi Reserviupseerikoulun. Sotilasarvoltaan hän on reservin luutnantti.[54]
Antti Häkkäsen isoveli on oikeustieteen professori Martti Häkkänen ja isä puolestaan kokoomusvaikuttaja, varatuomari Markku Häkkänen.[55]
Lähde:[56]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
