Remove ads
Maavoimat on yksi kolmesta Suomen puolustusvoimien puolustushaaroista merivoimien ja ilmavoimien ohella. Maavoimien tehtävät ovat Suomen maa-alueen puolustaminen, virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot. Rauhan aikana maavoimien joukko-osastojen päätehtävänä on kouluttaa asevelvollisista valmiutta kohotettaessa perustettavat maavoimien joukot. Maavoimat muodostaa pääosan puolustusvoimien sodanajan vahvuudesta. Maavoimiin kuuluu muun muassa jalkaväki-, kenttätykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti- ja huoltojoukkoja.
| Suomen maavoimat | |
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa | 1. tammikuuta 2008 –[1] |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | maavoimat |
| Rooli | puolustushaara |
| Osa joukkoa | Suomen puolustusvoimat |
| Tukikohta | Maavoimien esikunta, Mikkeli |
| Marssi | Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa[1] |
| Vuosipäivät |
Ensimmäisten suomalaisten joukko-osastojen perustamispäivä: 24. helmikuuta 1555.[1] |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | kenraaliluutnantti Pasi Välimäki |
Maavoimia johtaa maavoimien komentaja, 1. tammikuuta 2022 alkaen kenraaliluutnantti Pasi Välimäki.
Remove ads
Maavoimat jakautuu aselajeihin, jotka Suomessa ovat:
Yksi Suomen maavoimien näkyvimmistä erityispiirteistä on tykistö, jonka numeromääräinen vahvuus on läntisen Euroopan suurin.[2] Suomella oli syksyllä 2023 noin 1 500 tykkiä, ja maa tunnetaan tykistön suurvaltana.[3]
Puolustusvoimista annetun lain (551/2007)[4] mukaan maavoimiin kuuluu maavoimien esikunta, aluetoimistoja, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja. Sitä johtaa maavoimien komentaja. Maavoimien esikunta sijaitsee Mikkelissä.[5]
Vuodesta 2015 alkaen joukko-osastoja on ollut kahdeksan. Joukko-osastojen päätehtävä on kouluttaa puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan joukkoja. Useimmat joukko-osastot koostuvat joukkoyksiköistä, jotka jakautuvat edelleen perusyksiköihin.[6] Joukko-osastot ovat suoraan maavoimien komentajan johdossa.[7] Osaan joukko-osastoista kuuluu yksi tai useampi aluetoimisto, jotka vastaavat asevelvollisuusasioista alueellaan.[4]
- Jääkäriprikaati
- Lapin aluetoimisto
- Kaartin jääkärirykmentti
- Uudenmaan aluetoimisto
- Kainuun prikaati
- Pohjois-Karjalan aluetoimisto
- Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto
- Pohjois-Savon aluetoimisto
- Karjalan prikaati
- Etelä-Savon aluetoimisto
- Kaakkois-Suomen aluetoimisto
- Maasotakoulu
- Panssariprikaati
- Hämeen aluetoimisto
- Keski-Suomen aluetoimisto
- Pirkanmaan aluetoimisto
- Porin prikaati
- Lounais-Suomen aluetoimisto
- Pohjanmaan aluetoimisto
- Utin jääkärirykmentti
Remove ads
Maavoimien sodan ajan joukot jakautuvat operatiivisiin joukkoihin, joiden vahvuus on 60 000 sotilasta, sekä alueellisiin joukkoihin, joiden vahvuus on 225 000 sotilasta. Maavoimien 1. tammikuuta 2008 voimaan astuneessa johtamisorganisaatiossa maavoimia johtaa maavoimien esikunta. Maavoimien esikunnan alaisena toimii useita, myöhemmin yksi armeijakunnan esikunta, jotka johtavat suorituskykyisimpiä joukkoja, sekä neljä operatiivista sotilaslääniä, joiden alaisuudessa toimii pääosin paikallisiin tehtäviin tarkoitettuja joukkoja.[9]
Operatiiviset joukot:
- 3 valmiusprikaatia
- 1 panssariprikaatia
- 4 jääkäriprikaatia
- 2 mekanisoitua taisteluosastoa
- 1 helikopteripataljoona
- 1 erikoisjääkäripataljoona
- erikois- ja aselajijoukkoja
- ilmatorjuntaohjus- ja ilmatorjuntatykkiyksiköt
Alueelliset joukot:
- 7 jalkaväkiprikaatia
- 29 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
- 170 paikallispuolustusyksikköä / maakuntajoukot
Remove ads
Pääesikunnan maavoimaesikunnassa tehtiin päätös perustaa Mikkeliin 1. tammikuuta 2008 Ilmavoimien esikunnan ja Merivoimien esikunnan kaltainen puolustushaaraesikunta, Maavoimien esikunta, jolloin Pääesikunnalle jäi yleisesikunnan tehtävät. Myös maavoimien komentajan virka puolustusvoimissa on uusi.
Samalla vanhat maanpuolustusalueet ja sotilasläänit esikuntineen lakkautettiin.
Puolustusvoimauudistus maavoimissa 1960-luvulla
1960-luvulla tehtiin armeijassa uudistuksia, ja tuolloin muun muassa otettiin käyttöön RK 62, T-54 ja M62-maastokuvio.
Puolustusvoimauudistus maavoimissa 2000-luvulla
Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset astuivat voimaan maavoimissa 1. toukokuuta 2015 mennessä. Uudistuksessa lakkautettiin sotilasläänit ja aluetoimistot organisoitiin osaksi joukko-osastoja, jotka siirtyivät suoraan Maavoimien esikunnan alaisuuteen. Hämeen rykmentti ja Pioneerirykmentti lakkautettiin 31. joulukuuta 2014. Lisäksi neljän joukko-osaston asema itsenäisenä hallintoyksikkönä lakkasi. Tykistöprikaati liitettiin Porin prikaatiin, Viestirykmentti Panssariprikaatiin, Lapin ilmatorjuntarykmentti Jääkäriprikaatiin ja Reserviupseerikoulu Maasotakouluun.[10]
Remove ads
Vuoteen 2008 asti maavoimia johdettiin Pääesikunnan maavoimaesikunnasta ja Suomi oli jaettu kolmeen maanpuolustusalueeseen, joilla oli omat komentajansa. Maanpuolustusalueiden lakkauttamisen ja yhtenäisen Maavoimien esikunnan perustamisen jälkeen komentajana ovat toimineet:
- Kenraaliluutnantti Ilkka Aspara 1.1.2008–30.6.2011[11]
- Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi 1.7.2011–30.6.2014[12]
- Kenraaliluutnantti Seppo Toivonen 1.7.2014–31.7.2017
- Kenraaliluutnantti Petri Hulkko 1.8.2017–31.12.2021
- Kenraaliluutnantti Pasi Välimäki 1.1.2022–[13]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads