Suomen maavoimien joukko-osasto From Wikipedia, the free encyclopedia
Panssariprikaati (PSPR, aik. PsPr) on Parolannummella Hattulassa sijaitseva Suomen maavoimien joukko-osasto. Panssariprikaati kouluttaa miehistöä Leopard 2A6 -taistelu- sekä BMP-2-rynnäkköpanssarivaunuille, jalkaväkeä sekä tykistö- ja ilmatorjuntamiehistöä.
| Panssariprikaati | |
|---|---|
 Panssariprikaatin joukko-osastotunnus. |
|
| Toiminnassa |
1942–1944 Panssaridivisioona 1946–1952 Kevyt prikaati 1952– Panssariprikaati |
| Valtio | Suomi |
| Puolustushaarat | Suomen maavoimat |
| Osa joukkoa | Maavoimat |
| Koko | 1 700 varusmiestä |
| Tukikohta |
Parola Riihimäki |
| Kalusto | Leopard 2, BMP-2, 23ITK95, 35ITK88, NASAMS II, MT-LBV, K9 Thunder |
| Värit |
 |
| Marssi | Parolan marssi |
| Sodat ja taistelut | Kuuterselän taistelu |
| Vuosipäivät | 28. kesäkuuta |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | eversti Juhana Skyttä |
| Tunnettuja komentajia |
Ruben Lagus, Ari Puheloinen Pekka Toveri |
Sodanajan yksikkönä toimii useita taisteluosastoja ja ilmatorjuntajoukkoja, joiden pääkalustona ovat Leopard 2A4 ja 2A6 -taistelupanssarivaunut ja BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunut. Mekanisoidussa taisteluosastossa on hieman alle kaksituhatta miestä ja 29 taistelupanssarivaunua. Taisteluosaston panssarihaupitsipatteriston kalustona on neuvostoliittolaisvalmisteinen 122 panssarihaupitsi 74 ja nykyään on koulutuksessa myös uusi panssarihaupitsi K9 Thunder eli "Moukari".
Prikaatin komentajana ja varuskunnan päällikkönä aloitti huhtikuussa 2024 eversti Juhana Skyttä. Prikaatin johdossa toimivat lisäksi apulaiskomentaja ja esikuntapäällikkö (ep).
Prikaatin komentajina ovat toimineet:
Puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015 Riihimäen silloinen Viestirykmentti liitettiin Panssariprikaatiin. Panssarikoulu siirtyi Maasotakoulun alaisuuteen, kuten Viestikoulukin, mutta ne toimivat edelleen entisillä paikoillaan Panssariprikaatin alueilla. [4]
Panssariprikaati harjoittelee sekä Parolannummen harjoituskentällä että Hämeenlinnassa Hätilän ampuma-alueella. Muita prikaatin harjoitusalueita ovat mm. Lohtaja, Niinisalo, Rovajärvi, Hälvälä ja Padasjoki.
Prikaatiin kuului myös alueen joukkoja ja maanpuolustusjärjestöjä palveleva sotilassoittokunta Panssarisoittokunta, jonka päällikkönä toimi vuosina 2011–2013 musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola. Panssarisoittokunta lakkautettiin syksyllä 2013, ja soittajat jakautuivat muihin soittokuntiin.[5] Vuonna 2015 Panssariprikaatin alaisuudessa aloitti aiemmin Hämeen rykmentissä Lahdessa toiminut Puolustusvoimien varusmiessoittokunta. [6]
Parolannummen varuskunta-alueella on monia muistoteoksia esikuntarakennuksen lähettyvillä Kunniapolulla.
| Teos | Paikka | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva | WD |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkki[7] | Parolannummen urheilukentän (Lippukentän) itälaita, Pyhätie (100 m Parolannummentien itäpuolella) | Claes-Johan Grönvall | 2002 |  |
||
| Panssarimuistomerkki[8][9] | Parolannummen urheilukentän (Lippukentän) itälaita, Pyhätie (100 m Parolannummentien itäpuolella) | Matti Aaltonen | 1959 |  |
||
| Parolan lentokentän muistomerkki[10] | Parolannummen urheilukentän itälaita, Pyhätie (100 m Parolannummentien itäpuolella) | 1996[11] |  |
|||
| Jatkosodan 5. divisioonan (ns. Ilvesdivisioonan) muistomerkki[10] | Parolannummen urheilukentän itälaita, Pyhätie (100 m Parolannummentien itäpuolella) | 1991[11] | _muistomerkki.JPG) |
|||
| Rynnäkkötykki Sturmgeschütz 40 Ausführung G, Ps. 531-6 "Liisa"[12] | Parolannummen urheilukentän (Lippukentän) itälaita, Pyhätie (100 m Parolannummentien itäpuolella) |  |
Panssariprikaatin alaisuuteen 1.1.2015 lähtien kuuluvat: [13][14]
PsvP:n aikaisempi nimi on Panssarirykmentin Panssarivaunupataljoona, ja sen komentajana ovat toimineet mm. everstiluutnantti Heikki Mikkola 1954–1955 ja evl Martti Frick 1959–1961. Yksikön muututtua Panssarivaunupataljoonaksi komentajia olivat Martti Frick, Reino Raitasaari, Kalevi Tarvainen ja Tauno Ylänne. Pataljoona liitettiin Panssariprikaatiin 1986 maaliskuun alusta. Panssarivaunupataljoona ja Hämeen jääkäripataljoona yhdistettiin vuonna 2003 nykyiseksi Hämeen panssaripataljoonaksi.
Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentin lakkautuksen yhteydessä perustettiin Panssariprikaatiin Hämeen ilmatorjuntapatteristo vuonna 2003. Patteristo muutti nimeään vuonna 2007 kun itsenäisenä joukko-osastona lakkautettu Helsingin ilmatorjuntarykmentti perustettiin uudelleen osaksi prikaatia.
Varuskunnassa on aikaisemmin toiminut myös vuonna 1962 Tikkakoskelle siirtynyt, ilmavoimiin kuulunut Ilmavoimien Viestipataljoona (IlmavVP) sekä mm. Panssaritiedustelukomppania sekä 4. ja 2. Erillinen Viestikomppania (4. ja 2. ErViestiK). 4. Erillinen Autokomppania (4. ErAutoK) on muuttanut nimensä Autokomppaniaksi (AUTOK).
.JPG)
Taisteluhelikopterihankintasuunnitelmien yhteydessä vuoden 2005 paikkeilla suunniteltiin säästötoimena Panssariprikaatin lakkauttamista.lähde? Panssariprikaatin kaluston uusimiseen löytyi kuitenkin kustannustehokas ratkaisu Saksasta, joka myi muodollisesta hinnasta kylmän sodan loppumisen ja siihen liittyneen määrärahojen leikkausten vuoksi käytettyjä Leopard 2A4 -vaunujaan ympäri maailmaa.
Panssarivaunujen käyttöä aselajinsa mukaisessa ryhmityksessä on epäilty siksi, että ilma-alivoimatilanteessa ne on helppo tuhota.
Tämän vuoksi on ryhdytty suunnittelemaan keveämpiä konetykeillä varustettuja rynnäkköpanssarivaunuja jalkaväen taistelun tukemiseksi. Suomessa jalkaväen prikaatien tehostamiseen tähtäävä Prikaati 2005 sisältää Karjalan prikaatille CV9030-rynnäkkövaunut.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
