Panssariprikaati (Parola)

Panssariprikaati (PSPR, aik. PsPr) on Parolannummella Hattulassa sijaitseva Suomen maavoimien joukko-osasto. Panssariprikaati kouluttaa miehistöä Leopard 2A4- ja 2A6 -taistelu- sekä BMP-2-rynnäkköpanssarivaunuille, jalkaväkeä sekä tykistö- ja ilmatorjuntamiehistöä.

Panssariprikaati
Panssariprikaatin joukko-osastotunnus.
Toiminnassa	1942–1944 Panssaridivisioona 1946–1952 Kevyt prikaati 1952– Panssariprikaati
Valtio	Suomi
Puolustushaarat	Suomen maavoimat
Osa joukkoa	Maavoimat
Koko	1 700 varusmiestä
Tukikohta	Parola Riihimäki
Kalusto	Leopard 2, BMP-2, 23ITK95, 35ITK88, NASAMS II, MT-LBV, K9 Thunder
Värit
Marssi	Parolan marssi
Sodat ja taistelut	Kuuterselän taistelu
Vuosipäivät	28. kesäkuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja	eversti Juhana Skyttä
Tunnettuja komentajia	Ruben Lagus, Ari Puheloinen Pekka Toveri
Infobox OK

Sodanajan yksikkönä toimii useita taisteluosastoja ja ilmatorjuntajoukkoja, joiden pääkalustona ovat Leopard 2A4 ja 2A6 -taistelupanssarivaunut ja BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunut. Mekanisoidussa taisteluosastossa on hieman alle kaksituhatta miestä ja 29 taistelupanssarivaunua. Taisteluosaston panssarihaupitsipatteriston kalustona on neuvostoliittolaisvalmisteinen 122 panssarihaupitsi 74 ja nykyään on koulutuksessa myös uusi panssarihaupitsi K9 Thunder eli "Moukari".

Johto

Prikaatin komentajana ja varuskunnan päällikkönä aloitti huhtikuussa 2024 eversti Juhana Skyttä. Prikaatin johdossa toimivat lisäksi apulaiskomentaja ja esikuntapäällikkö (ep).

Komentajat

Prikaatin komentajina ovat toimineet:

• eversti Sven Björkman 1942–1944
• kenraalimajuri Antero Svensson Kevyt prikaati 1944–1946
• kenraalimajuri Kaarlo Aleksanteri Heiskanen 1946–1949
• kenraalimajuri Kai Savonjousi vs. 1946–1949, kevyt prikaati ja panssaripr. 1949–1955
• kenraalimajuri Arvi Kurenmaa 1955–1959
• kenraalimajuri Tauno Kopra 1959–1960
• kenraalimajuri Lauri Sotisaari 1960–1961
• kenraalimajuri Olli Korhonen 1961–1965
• kenraalimajuri Kaarlo Leinonen 1965–1966
• kenraalimajuri Matti Hannila 1966
• eversti Olavi Liukkonen 1966–1967
• eversti Unto Matikainen 1967–1969
• eversti Kalevi Sarva 1969–1976
• eversti Olli Tikka 1976–1979
• eversti Matti Aaltonen 1979–1983
• eversti Kalevi Tarvainen 1983–1987
• eversti (1980) Lasse Wächter 1987–1990
• eversti Antero Leirimaa 1990–1993
• eversti Kari Kokkonen 1993–1996
• eversti Esko Janatuinen 1996–1999
• prikaatikenraali Ari Puheloinen 1999–2000
• eversti Timo Suutarinen 1. heinäkuuta 2000 – 31. tammikuuta 2002
• eversti Kyösti Halonen 1. helmikuuta 2002 – 31. joulukuuta 2004
• eversti Ilkka Pitkänen 1. tammikuuta 2005 – 31. heinäkuuta 2007
• eversti Keijo Suominen 1. elokuuta 2007 – 31. maaliskuuta 2011
• prikaatikenraali Pekka Toveri 1. huhtikuuta 2011 – 31. joulukuuta 2013
• eversti Pekka Järvi 1. tammikuuta 2014 – 30. kesäkuuta 2017
• eversti Kari Nisula 1. heinäkuuta 2017 – 31. maaliskuuta 2019
• eversti Tero Ylitalo 1. huhtikuuta 2019 – 31. heinäkuuta 2021^[1]
• eversti Rainer Kuosmanen 1. elokuuta 2021 – 31. maaliskuuta 2024^[2]
• eversti Juhana Skyttä 1. huhtikuuta 2024 – ^[3]

Puolustusvoimauudistus

Puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015 Riihimäen silloinen Viestirykmentti liitettiin Panssariprikaatiin. Panssarikoulu siirtyi Maasotakoulun alaisuuteen, kuten Viestikoulukin, mutta ne toimivat edelleen entisillä paikoillaan Panssariprikaatin alueilla. ^[4]

Harjoitusalueet

Panssariprikaati harjoittelee sekä Parolannummen harjoituskentällä että Hämeenlinnassa Hätilän ampuma-alueella. Muita prikaatin harjoitusalueita ovat mm. Lohtaja, Niinisalo, Rovajärvi, Hälvälä ja Padasjoki.

Panssarisoittokunta

Prikaatiin kuului myös alueen joukkoja ja maanpuolustusjärjestöjä palveleva sotilassoittokunta Panssarisoittokunta, jonka päällikkönä toimi vuosina 2011–2013 musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola. Panssarisoittokunta lakkautettiin syksyllä 2013, ja soittajat jakautuivat muihin soittokuntiin.^[5] Vuonna 2015 Panssariprikaatin alaisuudessa aloitti aiemmin Hämeen rykmentissä Lahdessa toiminut Puolustusvoimien varusmiessoittokunta. ^[6]

Varuskunta-alueen taideteokset, muistomerkit ja muistolaatat

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Parolannummen varuskunta-alueella on monia muistoteoksia esikuntarakennuksen lähettyvillä Kunniapolulla.

Teos	Paikka	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi	Kuva	WD
Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkki[7]	Parolannummen urheilukentän (Lippukentän) itälaita, Pyhätie (100 m Parolannummentien itäpuolella)	61.0336°N, 24.3561°E	Grönvall, Claes-JohanClaes-Johan Grönvall	2002
Panssarimuistomerkki[8][9]	Parolannummen urheilukentän (Lippukentän) itälaita, Pyhätie (100 m Parolannummentien itäpuolella)	61.034°N, 24.3557°E	Aaltonen, MattiMatti Aaltonen	1959
Parolan lentokentän muistomerkki[10]	Parolannummen urheilukentän itälaita, Pyhätie (100 m Parolannummentien itäpuolella)	61.0343°N, 24.3554°E		1996[11]
Jatkosodan 5. divisioonan (ns. Ilvesdivisioonan) muistomerkki[10]	Parolannummen urheilukentän itälaita, Pyhätie (100 m Parolannummentien itäpuolella)	61.0347°N, 24.3551°E		1991[11]
Rynnäkkötykki Sturmgeschütz 40 Ausführung G, Ps. 531-6 "Liisa"[12]	Parolannummen urheilukentän (Lippukentän) itälaita, Pyhätie (100 m Parolannummentien itäpuolella)	61.0333°N, 24.3564°E

Panssariprikaatin joukkoyksiköt ja perusyksiköt

Panssariprikaatin varusmiehet ja henkilökunnan tunnistaa mustasta baretista, jossa on hopeanvärinen kyrassieerikypärä. Talvisin baretin asemesta käytetään mustaa turkislakkia.

Panssariprikaatin alaisuuteen 1.1.2015 lähtien kuuluvat: ^[13][14]

Joukkoyksiköt

• Hämeen Panssaripataljoona (HÄMPSP)
  • Panssarijääkärikomppania (PSJK)
  • Panssarivaunukomppania (PSVK)
  • Panssaripioneerikomppania (PSPIONK)
  • Sotilaspoliisikomppania (SPOLK)

• Helsingin Ilmatorjuntarykmentti (HELITR)
  • Panssari-ilmatorjuntapatteri (PSITPTRI)
  • 1. Ohjusilmatorjuntapatteri (2. OITPTRI)
  • 2. Ohjusilmatorjuntapatteri (3. OITPTRI)
  • Johtokeskuspatteri (JOKEPTRI)

• Jääkäritykistörykmentti (JTR)
  • Panssarihaupitsipatteri (PSHPTRI)
  • Panssarikranaatinheitinkomppania (PSKRHK)
  • Panssariviestikomppania (PSVIESTIK)

• Parolan huoltopataljoona (PARHP)
  • Autokomppania (AUTOK)
  • 1. Panssarihuoltokomppania (1. PSHK/PSPR)
  • 2. Panssarihuoltokomppania (2. PSHK/PSPR)
  • Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta (PVVMSK)
  • Kuljetuskeskus
  • Materiaalikeskus

• Elektronisen sodankäynnin keskus (ELSOKESK)
  • 1. Elektronisen sodankäynnin komppania (1. ELSOK)
  • 2. Elektronisen sodankäynnin komppania (2. ELSOK)

Lakkautettuja yksiköitä

• Viesti- ja tulenjohtopatteri (V- JA TJPTRI/JTR)
• Johtamisjärjestelmäkomppania (JOJÄK/JTR)
• Panssarintorjuntakomppania (PSTK)
• Panssarivaunupataljoona (PSVP)
• Hämeen jääkäripataljoona (HÄMJP)
• Panssarisoittokunta (PSSK)
• Hämeen ilmatorjuntapatteristo (HÄMITPSTO)
• Panssariviestipataljoona (PSVIESTIP)

PsvP:n aikaisempi nimi on Panssarirykmentin Panssarivaunupataljoona, ja sen komentajana ovat toimineet mm. everstiluutnantti Heikki Mikkola 1954–1955 ja evl Martti Frick 1959–1961. Yksikön muututtua Panssarivaunupataljoonaksi komentajia olivat Martti Frick, Reino Raitasaari, Kalevi Tarvainen ja Tauno Ylänne. Pataljoona liitettiin Panssariprikaatiin 1986 maaliskuun alusta. Panssarivaunupataljoona ja Hämeen jääkäripataljoona yhdistettiin vuonna 2003 nykyiseksi Hämeen panssaripataljoonaksi.

Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentin lakkautuksen yhteydessä perustettiin Panssariprikaatiin Hämeen ilmatorjuntapatteristo vuonna 2003. Patteristo muutti nimeään vuonna 2007 kun itsenäisenä joukko-osastona lakkautettu Helsingin ilmatorjuntarykmentti perustettiin uudelleen osaksi prikaatia.

Varuskunnassa on aikaisemmin toiminut myös vuonna 1962 Tikkakoskelle siirtynyt, ilmavoimiin kuulunut Ilmavoimien Viestipataljoona (IlmavVP) sekä mm. Panssaritiedustelukomppania sekä 4. ja 2. Erillinen Viestikomppania (4. ja 2. ErViestiK). 4. Erillinen Autokomppania (4. ErAutoK) on muuttanut nimensä Autokomppaniaksi (AUTOK).

Lakkautussuunnitelma

Panssariprikaatin Leopard 2A4 itsenäisyyspäivän paraatissa Lahdessa 2006 Aleksanterinkadulla

Taisteluhelikopterihankintasuunnitelmien yhteydessä vuoden 2005 paikkeilla suunniteltiin säästötoimena Panssariprikaatin lakkauttamista.^lähde? Panssariprikaatin kaluston uusimiseen löytyi kuitenkin kustannustehokas ratkaisu Saksasta, joka myi muodollisesta hinnasta kylmän sodan loppumisen ja siihen liittyneen määrärahojen leikkausten vuoksi käytettyjä Leopard 2A4 -vaunujaan ympäri maailmaa.

Panssarivaunujen käyttöä aselajinsa mukaisessa ryhmityksessä on epäilty siksi, että ilma-alivoimatilanteessa ne on helppo tuhota.

Tämän vuoksi on ryhdytty suunnittelemaan keveämpiä konetykeillä varustettuja rynnäkköpanssarivaunuja jalkaväen taistelun tukemiseksi. Suomessa jalkaväen prikaatien tehostamiseen tähtäävä Prikaati 2005 sisältää Karjalan prikaatille CV9030-rynnäkkövaunut.