suomalainen kilpakävelijä ja poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Sari Miriam Essayah (s. 21. helmikuuta 1967 Haukivuori[2]) on suomalainen poliitikko, kansanedustaja, ministeri[3] sekä entinen kilpakävelijä ja maailmanmestari vuodelta 1993. Hän on toiminut Orpon hallituksen maa- ja metsätalousministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[4] Essayah on ollut Suomen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja vuodesta 2015.[5]
| Sari Essayah | |
|---|---|
.jpg) Essayah kesäkuussa 2023. |
|
| Suomen maa- ja metsätalousministeri | |
|
Orpon hallitus
20.6.2023– |
|
| Edeltäjä | Antti Kurvinen |
| Kristillisdemokraattien puheenjohtaja | |
|
29.8.2015–
|
|
| Edeltäjä | Päivi Räsänen |
| Euroopan parlamentin jäsen | |
|
2009–2014
|
|
| Kansanedustaja | |
|
19.3.2003–20.3.2007
22.4.2015– |
|
| Ryhmä/puolue | Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Savo-Karjalan vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Sari Miriam Essayah |
| Syntynyt | 21. helmikuuta 1967 Haukivuori |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Asuinpaikka | Lapinlahti |
| Puoliso | Roope Knapp (1991) |
| Lapset | kaksi tytärtä |
| Tiedot | |
| Puolue |
Suomen Kristillisdemokraatit Euroopan kansanpuolue |
| Koulutus | kauppatieteiden maisteri (1995) |
| Tutkinnot | Vaasan yliopisto |
| Uskonto | helluntailaisuus[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi | |||
| Naisten yleisurheilu | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa | Stuttgart 1993 | 10 km kävely | |
 Pronssia | Tokio 1991 | 10 km kävely | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa | Helsinki 1994 | 10 km kävely | |
| Universiadit | |||
| Kultaa | Sheffield 1991 | 10 km kävely | |
| Pronssia | Duisburg 1989 | 5 km kävely | |
Suomen Kristillisdemokraatteihin kuuluva Essayah oli puolueensa ehdokas presidentinvaaleissa 2012 ja 2024. Kansanedustajana hän on toiminut vuosina 2003–2007 ja uudelleen vuodesta 2015 lähtien. Vuosina 2009–2014 Essayah oli Euroopan parlamentin jäsen.
Kilpakävelijänä Essayah on vuoden 1993 maailmanmestari Stuttgartista sekä 1994 euroopanmestari Helsingistä. Essayah valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1993 ja 1994. Essayah teki urheilu-urallaan seitsemän edelleen voimassa olevaa Suomen ennätystä.[6] Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri Vaasan yliopistosta 1995.[7]
Essayahin johdolla kristillisdemokraateista on tullut konservatiivinen yleispuolue, joka tavoittelee kannustavaa perusturvaa ja paikallista sopimista sekä antaisi perheille ja vanhustenhuoltoon lisää rahaa.[8]
Vuodesta 2016 lähtien Essayah on ollut Kansainvälisen olympiakomitean jäsen. Hän on KOK:n kahdeksas suomalaisjäsen.
Essayah toimi yläasteella oppilaskunnan puheenjohtajana, osallistui tukioppilastoimintaan ja oli kouluneuvostossa oppilaiden valitsemana edustajana. Lukioaikanaan Essayah jatkoi tukioppilastyötä sekä osallistui alueelliseen yhteistoimintaan, kuten Kuopion hiippakunnan koululaisparlamenttiin. Essayah toimi myös ohjaajana Lapinlahden lasten ja nuorten leireillä. Vuonna 1986 Essayah aloitti kauppatieteiden opinnot Vaasan yliopistossa. Hän valmistui kauppatieteen maisteriksi vuonna 1995, pääaineenaan laskentatoimi.[9]
Urheilu-uran ja eduskuntatyön välisinä vuosina 1997–2003 hän työskenteli tilintarkastajana PricewaterhouseCoopersin palveluksessa Kuopiossa sekä laskentatehtävissä TeliaSoneralla.[10]
Essayah edusti aktiiviurallaan Lapinlahden Vetoa. Hän sijoittui 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1985 Cottbusissa 5 000 metrin kävelyssä 11:nneksi. Rooman MM-kilpailuissa 1987 hän oli 10 kilometrin kävelyssä yhdeksästoista ja Budapestin halli-EM-kilpailuissa 1988 3 000 metrillä yhdeksäs. Vuonna 1989 hän sai pronssia Duisburgin universiadien 5 kilometrillä.[6] Samana vuonna Essayahin valmentajaksi tuli Juha Väätäinen.
Essayah sijoittui Splitin EM-kisoissa 1990 10 kilometrin kävelyssä viidenneksi.[11] Sevillan sisäratojen MM-kilpailuissa 1991 hänet hylättiin 3 000 metrillä. Myöhemmin samana vuonna hän voitti kultaa Sheffieldin universiadeissa ja pronssia Tokion MM-kisoissa ajalla 43.13. 1992 Barcelonan olympialaisissa hän oli neljäs.[6]
Essayah oli Toronton sisäratojen MM-kilpailuissa 1993 seitsemäs 3 000 metrin kävelyssä. Saman vuoden maailmancupissa hän oli toinen ja voitti maailmanmestaruuden Stuttgartin kisoissa ajalla 42.59. Pariisin halli-EM-kilpailuissa 1994 hän oli kuudes ja voitti myöhemmin samana vuonna kultaa Helsingin EM-kisoissa ajalla 42.37. Göteborgin MM-kilpailuissa 1995 hän oli neljäs suomenennätysajalla 42.20. Atlantan olympialaisissa 1996 hän oli kuudestoista ja lopetti kävelijänuransa kauden jälkeen.[6] Hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1993 ja 1994.[12]
Essayah on Paavo Väyrysen, Elisabeth Rehnin, Heidi Hautalan, Timo Soinin ja Laura Huhtasaaren ohella yksi kuudesta suomalaisesta poliitikosta, joka on istunut niin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissakin sekä ollut ehdokkaana presidentinvaaleissa.
Vuonna 1988 entinen opinto-ohjaaja pyysi Essayahia osallistumaan kuntavaaleihin. Essayah osallistui vaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana keskustan listalla ja pääsi osallistumaan nuoriso- ja raittiuslautakunnan työhön. Keskustalla oli tuolloin Lapinlahdella enemmistö ja varsinainen puoluepolitiikka jäi vieraaksi. Seuraavien kuntavaalien aikaan Essayah keskittyi urheiluun sekä harjoitusleireihin ja teki päätöksen olla ryhtymättä ehdokkaaksi.[9]
Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa Essayah oli SKL:n ehdokkaana ja tuli valituksi Lapinlahden valtuustoon, missä hän toimi vuoteen 2000 asti.[9] Vuosina 2009–2012 Essayah oli Paimion kunnanvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa vuonna 2009.
Vuoden 2003 eduskuntavaalien alla Essayah asui Varsinais-Suomessa ja lupautui kristillisdemokraattien ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Essayah sai vaaleissa 9 597 ääntä ja tuli valituksi kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä.[13] Vaalikauden aikana Bjarne Kallis luopui KD:n puheenjohtajan tehtävästä ja Päivi Räsänen siirtyi eduskuntaryhmän puheenjohtajasta puolueen johtoon. Essayah valittiin Räsäsen tilalle eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Essayahin jatko kansanedustajana jäi 58 äänen päähän.[9]
Kansanedustajakauden jälkeen Essayah toimi hetken aikaa laskentapäällikkönä TeliaSoneran tytäryhtiössä, kunnes hänet valittiin kristillisdemokraattien puoluesihteeriksi Annika Kokon erottua.[14] Essayahin puoluesihteerikautena puolue valmisti historiikin, vietti 50-vuotisjuhlia sekä teki tietojärjestelmä- ja hallintouudistuksia.[9] Essayahin tultua valituksi Euroopan parlamenttiin, hänen seuraajakseen puoluesihteeriksi valittiin Peter Östman.[15]
_(cropped).jpg)
Vuoden 2009 eurovaaleissa Essayah valittiin Euroopan parlamenttiin 53 803 äänellä.[16] Hän toimi Euroopan kansanpuolueen ryhmässä yhdessä kokoomuksen edustajien kanssa. Vuoden 2014 eurovaaleissa Essayah sai viidenneksi eniten ääniä (61 264) muttei tullut valituksi.[9][17]
Vuoden 2008 talouskriisi hallitsi Essayahin europarlamentaarikon kautta. Essayah istui parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, jossa teema oli erityisesti pinnalla. Lisäksi Essayahin toimi työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa sekä Israelin ja Välimeren unionin valtuuskunnissa. Essayah edisti parlamentissa suomalaisia linjauksia julkisista hankinnoista ja rajat ylittävistä työntekijöistä. Essayah teki vaalikauden aikana koko parlamentista kolmanneksi eniten muutosesityksiä lausuntoihin ja mietintöihin. Hän teki muutosesityksiä yhteensä 333 raporttiin.[9][18][19]
Essayah oli kristillisdemokraattien presidenttiehdokas vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän sai 2,5 % äänistä, ehdokkaista vähiten.[20] Vaalin toisella kierroksella Essayah asettui tukemaan Sauli Niinistöä.[21]
Essayah valittiin uudestaan kristillisdemokraattien kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan vaalipiiristä 11 186 äänellä.[22] Kesäkuussa 2015 Essayah ilmoitti asettuvansa ehdolle kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi Päivi Räsäsen luopuessa puheenjohtajuudesta elokuun 2015 puoluekokouksessa.[23]. Hänet valittiin puolueen puheenjohtajaksi vastaehdokkaan, kansanedustaja Sari Tanuksen, vetäydyttyä kilpailusta. [24] Hänen mukaansa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on puolueelle oppositiokaudella tärkeää.[25]
Vuonna 2019 Sari Essayah valittiin eduskuntaan uudelle kaudelle. Hän sai 12 387 ääntä.[26]
Ennen kristillisdemokraattien elokuun 2019 puoluekokousta oli spekulaatioita siitä, jatkaako Essayah puolueen johdossa, sillä hän sairastui kesällä 2019 rintasyöpään. Alkuvaiheen syöpähoitojen onnistuttua Essayah ilmoitti kuitenkin olevansa käytettävissä, ja hänet valittiin ilman vastaehdokkaita kolmannelle kaudelle puolueen puheenjohtajana.[27]
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Essayah valittiin kansanedustajaksi uudelle kaudelle 15 862 äänellä. Essayah nimitettiin maa- ja metsätalousministeriksi Orpon hallitukseen 20. kesäkuuta 2023.[28]
Elokuussa 2023 kristillisdemokraattien puoluehallitus esitti Essayahia puolueen ehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleissa,[29] ja kristillisdemokraattien puoluekokous valitsi hänet puolueen presidenttiehdokkaaksi kolme päivää myöhemmin[30]. Essayah sai vaaleissa 1,5 prosenttia äänistä, mikä riitti seitsemänteen sijaan.[31] Toisella kierroksella hän asettui tukemaan kokoomuksen Alexander Stubbia.[32]
.jpg)
Elokuussa 2016 Sari Essayah valittiin jäseneksi Kansainväliseen olympiakomiteaan. Essayah valittiin toimeen Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa Rio de Janeirossa. Hän on Kansainvälisen olympiakomitean kahdeksas suomalaisjäsen. [33] Vuodesta 2016 Essayah on ollut myös Suomen olympiakomitean hallituksen jäsen. Suomen urheiluliiton luottamustehtävissä Essayah on ollut vuodesta 1997.[34]
Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen Essayah ilmoitti tavoitteekseen kehittää kristillisdemokraateista puolueen, jota voi verrata Saksan CDU-puolueeseen. Essayah totesi tarvittavan työmarkkinauudistusta. Häneen mukaansa Suomi on jäänyt 1990-luvulle Ruotsin ja Tanskan tehdessä uudistuksia.[35]
Essayah vastustaa sukupuolineutraalia avioliittoa [36] ja alkoholilain kokonaisuudistusta[37]. Essayah on pitänyt ruotsin kielen vapaaehtoisuuden lisäämistä "kyseenalaisena linjauksena"[38] ja vastustaa ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä, joka on hänen mielestään ristiriidassa opiskelijoiden yhdistymisvapauden ja yhdenvertaisuuden kanssa.[39] Hän vastustaa eutanasiaa[40] ja puolustaa perhevapaiden kiintiöimistä äidille mm. 6+6+6-mallin sijaan. [41]
Essayh on kritisoinut Rinteen hallituksen talouspolitiikkaa. Hän sanoi elokuussa 2019, että valtion tuottavan omaisuuden myynti ja pysyvien lisämenojen kasvattaminen tulevat pahentamaan alijäämää, ja esitti huolensa siitä, että samaan aikaan kansainvälinen taloussuhdanne on kääntymässä laskuun.[42]
Essayah puolustaa turkistarhausta.[43] Hän lupasi elokuussa 2023 turkistarhaajille miljoonia euroja lintuinfluenssakorvauksia.[44]
Sari Essayahin isä on marokkolainen ja äiti suomalainen. Essayah tuli helluntailaiseen uskoon 1980-luvun lopulla[10] ja on toiminut evankelistana helluntaiherätyksessä. Essayah uskoo Raamatun luomiskertomukseen eikä koe, että se olisi ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa.[10] Essayah on kertonut, ettei usko evoluutioon, ja on todennut että ”Enhän minä voi samanaikaisesti uskoa siihen, että Jumala on kaiken luoja ja ylläpitäjä, ja siihen, että kaikki on lähtenyt tyhjästä muodostumaan.”[45]
Essayah ilmoitti saaneensa rintasyöpädiagnoosin heinäkuun lopulla 2019 ja hoitojen alkavan elokuun alussa.[46]
Essayah asuu perheineen Lapinlahdella talossa, jonka tontin hän sai voitettuaan kävelyn MM-kultaa Stuttgartissa.[47] Essayahin puoliso on diakoniatyöntekijä Roope Knapp[48], ja heillä on kaksi tytärtä, Noora ja Nea Knapp.[49]
|
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sari Essayah teki kävelyuransa aikana Suomen ennätyksiä seitsemällä eri matkalla.[60][61]
| Laji | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
|---|---|---|---|
| 3 km kävely | 1988, 1989, 1991, 1994 |
| Laji | Aika | Paikka | Päivä |
|---|---|---|---|
| 3 000 m kävely | 11.59,60 | Lapinlahti | 27. kesäkuuta 1993 |
| 5 000 m kävely | 20.28,62 | Tuusula | 9. heinäkuuta 1994 |
| 10 000 m kävely | 42.37,0h | Fana | 8. toukokuuta 1993 |
| 5 km kävely | 21.15,6 | Lapinlahti | 12. elokuuta 1989 |
| 10 km kävely | 42.20 | Göteborg | 7. elokuuta 1995 |
| 20 km kävely | 1.32.05 | Vantaa | 5. toukokuuta 1996 |
| Maratonjuoksu | 2.50.10 | Frankfurt | 29. lokakuuta 1995 |
| Laji | Aika | Paikka | Päivä |
|---|---|---|---|
| 3 000 m kävely | 12.06,10 | Toronto | 13. maaliskuuta 1993 |
Suomen Leijonan komentajamerkki (2020)[62]
Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki (2011)[62]
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi (2009)[63]Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
