suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Laura Talvikki Huhtasaari (s. 30. maaliskuuta 1979 Vilppula[4][5]) on suomalainen perussuomalainen poliitikko, kansanedustaja ja europarlamentaarikko. Huhtasaari tuli valituksi kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa 2015. Hän oli Euroopan parlamentin jäsen vuosina 2019–2023.
| Laura Huhtasaari | |
|---|---|
 Laura Huhtasaari heinäkuussa 2016. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. maaliskuuta 1979 Vilppula |
| Poliitikko | |
| Puolue | perussuomalaiset |
| Asema |
kansanedustaja (2015–2019, 2023–) Euroopan parlamentin jäsen (2019–2023) Porin kaupunginvaltuuston jäsen (2013–2021) |
| Vaalipiiri | Satakunnan vaalipiiri |
| Kotipaikka | Merikarvia |
| Koulutus | kasvatustieteen maisteri (2004) |
| Tutkinnot | Jyväskylän yliopisto |
| Uskonto | kristinusko[1] |
| Puoliso | Teemu Lämsä[2] |
| Sukulaiset | Saara Huhtasaari, sisar[3] |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivu | |
Huhtasaari oli perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja 2017–2019 ja perussuomalaisten presidenttiehdokas vuoden 2018 vaalissa.[6] Poliitikkona Huhtasaari on konservatiivi ja nationalisti[7]. Euroopan parlamentissa hän on vuodesta 2019 AFCOn eli perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan täysjäsen[8][9]. Huhtasaari ilmoitti toukokuussa 2022 ettei asetu enää ehdolle seuraavissa europarlamenttivaaleissa.[10]
Huhtasaari on povannut Euroopan unionin hajoamista ja eurooppalaisten vahvojen kansallisvaltioiden paluuta.[11] Huhtasaaren mukaan Euroopan unionin sisämarkkinat eivät edellytä poliittista unionia[12]. Huhtasaari kannattaa Suomen luopumista eurovaluutasta[13].
Huhtasaari kirjoitti ylioppilaaksi Mäntän lukiosta vuonna 1999. Lukuvuoden 1996–1997 hän oli vaihto-oppilaana Nebraskassa Yhdysvalloissa. Vuonna 2004 Huhtasaari valmistui kasvatustieteen maisteriksi ja luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta. Lukuvuoden 1999–2000 hän oli vapaaehtoisena luokanopettajana Mikronesiassa. Huhtasaari valmistui uskonnon aineenopettajaksi Joensuun yliopistosta ja erityisopettajaksi vuonna 2008 Helsingin yliopistosta.[14]
Huhtasaari on työskennellyt Porissa erityisopettajana vuodesta 2009. Hän on toistaiseksi virkavapaalla tehtävästä.[4]
Huhtasaari oli ehdolla eduskuntavaaleissa 2011 Satakunnan vaalipiiristä, mutta jäi 3 493 äänellä varasijalle. Kunnallisvaaleissa 2012 hänet valittiin 1 064 äänellä Porin kaupunginvaltuustoon. Huhtasaari oli Satakunnan maakuntavaltuuston jäsen ja maakuntahallituksen varajäsen 2013–2017.[15][16] Huhtasaari oli perussuomalaisten ehdokkaana eurovaaleissa 2014, mutta ei tullut 9 132 äänellä valituksi. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi Satakunnan vaalipiirin 9 259 äänellä.[17] Jussi Halla-aho tuki Huhtasaaren valintaa vuoden 2015 vaaleissa.[18] MTV:n vuonna 2016 laatiman kyselyn perusteella Huhtasaari sai kannatusta puolueen puheenjohtajaksi.[19] Vuoden 2017 kuntavaaleissa hänet valittiin jatkokaudelle Porin kaikkien aikojen suurimmalla äänimäärällä, 2 566 äänellä.[20] Syyskuussa 2017 perussuomalaisten puoluevaltuusto valitsi Huhtasaaren puolueen presidenttiehdokkaaksi.[21]
YouGov-markkinatutkimusyrityksen verkkopaneelissa 2018 suomalaisten eniten maailmassa ihailemien naisten listalla Huhtasaari oli kymmenes. Panelistien ehdotusten perusteella oli koottu 20 naisen lista, josta vastaajat pystyivät tekemään useita valintoja. Huhtasaari oli listalla kuudenneksi ihailluin suomalainen Kaisa Mäkäräisen, Aira Samulinin, Tarja Halosen, Jenni Haukion ja Elisabeth Rehnin jälkeen.[22]
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Huhtasaari keräsi 12 986 ääntä eli 10,4 prosenttia Satakunnan vaalipiirissä, mikä oli vaalipiirin kokoon ja äänimäärään suhteutettuna suurin lukema koko maassa.[23]
Laura Huhtasaari aloitti kansanedustajana vuoden 2015 huhtikuussa. Kesäkuusta 2015 lähtien hän toimi talousvaliokunnan ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä sekä hallintovaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsenenä.[4]
Huhtasaari toimi keväällä 2019 eduskunnan puhemiesneuvoston jäsenenä, suuren valiokunnan varajäsenenä, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja kansainvälisten asiain foorumin jäsenenä. Hän siirtyi kesällä 2019 Euroopan parlamenttiin.
Perussuomalaisten miesjärjestö PerusÄijät esitti toukokuussa 2017 Huhtasaarta puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaliin.[24] Huhtasaari kertoi kesäkuussa harkitsevansa ehdokkuutta ja lupasi päättää asiasta kesän aikana.[25] Elokuussa 2017 puoluehallitus päätti esittää puoluevaltuustolle, että Huhtasaari valittaisiin puolueen presidenttiehdokkaaksi.[26] Puoluevaltuusto valitsi Huhtasaaren puolueen presidenttiehdokkaaksi ilman vastaehdokkaita kokouksessaan 23. syyskuuta 2017.[21]
Presidentinvaalikampanjansa avauspuheessa Huhtasaari ilmoitti perustavoitteensa olevan ”Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista”.[27] Huhtasaari kertoi kampanjassaan pitävänsä Pariisin ilmastosopimuksen ”EU-sovellutusta katastrofaalisena Suomelle”.[28] Presidenttinä hän olisi esittänyt henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomista.[29] Huhtasaaren kampanjan mottoja olivat ”Suomi takaisin” ja ”suomalaisten etuja on uskallettava puolustaa”.[30]
Presidentille tulisi Huhtasaaren mielestä palauttaa valtaoikeuksia, kuten oikeus hajottaa eduskunta.[31] Huhtasaari säilyttäisi presidentin armahdusoikeuden.[32]
Huhtasaaren vaalikampanjan budjetti oli 210 000 euroa, mikä ylittyi noin 50 000 eurolla.[33] Hän sai vaalissa 207 337 ääntä eli 6,9 prosenttia äänistä ja sijoittui ehdokkaista kolmanneksi.[34]
Kevään 2019 europarlamenttivaaleissa Huhtasaari tuli valituksi 92 760 äänellä.[6] Hän luopui toimesta 2023.[35]
Huhtasaari kuvailee itseään kristityksi.[1] Hän ei usko evoluutioon vaan pitää sitä mahdottomana teoriana.[36][37] Sen sijaan Huhtasaari uskoo Raamatun luomiskertomukseen.[38]
Huhtasaari vastustaa pakkoruotsia.[39]
Vuonna 2020 Huhtasaari kertoi, että hän kokee olevansa ensisijaisesti satakuntalainen ja vasta sitten suomalainen.[40]
Huhtasaari kannattaa Suomen maaseudun pitämistä asuttuna, maatalouden toiminnan turvaamista ja lähiruokaa.[41]
Huhtasaaren mukaan Suomen tulee tehdä sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jonka vaikutukset ovat Suomelle myönteiset tai neutraalit.[42] Hän on maininnut eri yhteyksissä maahanmuutosta puhuessaan, että sen seurauksena esimerkiksi Ruotsiin on syntynyt jo 55 no go -aluetta.[38] Huhtasaaren mielestä turvapaikanhakijat tulee käännyttää rajalta.[43] Hän luopuisi pohjoismaisesta passivapaudesta, mikäli Suomeen alkaisi saapua Ruotsin rajan yli paljon turvapaikanhakijoita kuten vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.[44] Huhtasaaren mukaan ihmisoikeudet on perustettu suojelemaan siviilejä, ei terroristeja tai sotarikollisia.[45] Hän haluaisi myös muuttaa perustuslakia, niin ettei sen määrittelemä perustoimeentulo koskisi laittomasti maassa olevia.[46]
Huhtasaari kannattaa Suomen EU:sta ja eurosta eroamista.[47] Hän vastustaa myös Suomen Nato-jäsenyyttä.[38]
Huhtasaari sanoi Suomi-areenalla keskustelussa heinäkuussa 2015 haluavansa pedofiileille pidempiä rangaistuksia ja kannattavansa pedofiilien tietojen keräämistä julkiseen nettirekisteriin. Lisäksi hän esitti, että vankeinhoitokustannuksiin voisi hakea säästöjä esimerkiksi ulkoistamalla tuomioiden suorittamista Viroon.[48]
Huhtasaari vastustaa samaa sukupuolta olevien avioliittoa ja homoparien adoptio-oikeutta.[39]
Huhtasaaren mukaan nykyajan feministit ovat siirtyneet naisten oikeuksien ajamisesta valkoisen kristityn miehen vihaamiseen. Huhtasaaren mukaan feminismi halveksii juutalais-kristillistä kulttuuria. Huhtasaaren mukaan feministit eivät kannata sananvapautta. Huhtasaari sanoi irtaantuvansa feminismistä, jota hän pitää pelleilynä, ja toivoo Suomen menevän kohti terveempää tasa-arvoa.[49]
Syyskuussa 2018 Huhtasaari julkaisi Twitter-tilillään kuvan tamperelaisten oppilaiden tekemästä koulutyöstä, jota hän piti opettajien lietsomana häneen itseensä kohdistuneena vihapuheena.[50] Huhtasaari julkaisi myös koulun nimen sekä oppilaiden etunimet, minkä johdosta koulu sai lukuisia uhkailuja ja joutui palkkaamaan vartijan. Huhtasaari vetosi siihen, että kuva oli julkaistu aiemmin Instagramissa ja siinä näkyi silloin samat tiedot. [51] Kohun seurauksena koulusta tehtiin kolme kantelua oikeuskanslerille ja asia nousi uutisotsikoihin myös ulkomailla.[52]
Helmikuussa 2020 Huhtasaari sanoi Satakunnan Kansan haastattelussa kaikkien keskustasta vasemmalle olevien olevan kommunisteja ja myös kokoomuslaisten alkavan olla.[53]
Tammikuussa 2021 Huhtasaari twiittasi Yhdysvaltain presidentinvaaleihin liittyen maan olevan nyt ”kommunistien hallussa”.[54]
Huhtasaari on käynyt puhumassa kansallismielisten ja maahanmuuttovastaisten liikkeiden tapahtumissa, kuten itsenäisyyspäivänä 2015 Helsingin Kansalaistorilla järjestetyssä Itsenäinen Suomi -tapahtumassa.[55] Helmikuussa 2017 Suomi Ensin -liike kutsui mielenosoitukseensa poliitikkoja. Huhtasaari ja Paula Risikko vastasivat kutsuun.[56][57]
Huhtasaari piti Donald Trumpia hyvänä valintana republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja toivoi tämän voittoa.[58][59] Trumpin noustua presidentiksi Huhtasaari kutsuttiin helmikuussa 2017 kansalliselle rukousaamiaiselle, johon osallistuivat suomalaisista poliitikoista Huhtasaaren lisäksi ulkoministeri Timo Soini ja Antero Laukkanen.[60] Huhtasaari osallistui kesäkuussa 2017 Israelissa juutalaisten ja kristittyjen yhteiselle kansalliselle rukousaamiaiselle.[61]
Huhtasaari antoi marraskuussa 2017 Twitterissä tukensa Puolassa järjestetylle 60 000 ihmisen äärioikeistolaiselle mielenosoitukselle, jonka osallistujat esittivät rasistisia ja valkoista ylivaltaa kannattavia iskulauseita. Marssilla oli mukana äärioikeistolaisia eri puolilta Eurooppaa.[62][63] Huhtasaari on jälkeenpäin selittänyt, ettei hänen Twitter-viestinsä ollut tuki rasismille.[64]
Marraskuussa 2017 Huhtasaari myös ilmaisi tukensa 612-soihtukulkueelle sanomalla tilaisuudesta: ”Se on hieno kulkue, ja toivon, että mahdollisimman moni osallistuisi. Ja kyllä minä jonain vuonna siihen osallistun.”[65]
Vuoden 2018 presidenttikampanjan aikana tammikuussa 2018 liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen väitti Huhtasaaren Jyväskylän yliopiston Kokkolassa sijaitsevaan Chydenius-instituuttiin vuonna 2003 tekemän kasvatustieteen alan pro gradun olleen plagioitu.[66] Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomo Lappalainen totesi sen sisältävän useita suoria ja sanatarkkoja lainauksia toisista teoksista ilman lähdeviitteitä.[67]
Jyväskylän yliopiston teettämän huhtikuussa 2018 julkaistun selvityksen mukaan pro gradu -tutkielma on osin hyvän tieteellisen käytännön vastainen, mutta epäilyä laajemmasta vilpistä ei ilmennyt.[68] Tutkielmasta oli plagioitu alle viisi prosenttia.[69] Huhtasaari syytti pro gradun tutkimista ja uudelleen arviointia lokakampanjaksi.[70]
Toukokuussa 2018 Svenska Ylen toimittaja löysi aiemmin tuntemattoman vuonna 2001 hyväksytyn gradun, Tiina Simpasen vuonna 2001 kirjoittaman työn "Kohti monikulttuurista koulua", jota Huhtasaari oli käyttänyt oman gradunsa lähteenä. Huhtasaaren gradusta plagioiduksi osoittautui tämän seurauksena ainakin noin 30 prosenttia. Lisäksi Huhtasaari oli Svenska Ylen selvityksen mukaan kopioinut useita muita lähteitä viittaamatta niihin mitenkään.[71][72][73] Jyväskylän yliopisto kirjasi 9. toukokuuta 2018 vastaanotetuksi yksityishenkilön tekemän esiselvityspyynnön hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta – esiselvitys käynnistetään, mikäli pyyntö ei ole ilmeisen perusteeton.[74] Huhtasaaren itsensä mukaan kyseessä on ajojahti, koska asia on hänen mielestään jo käyty kahdesti läpi hänen 15 vuotta vanhan gradunsa osalta.[72][75]
Uusi esiselvitys julkaistiin elokuun lopussa 2018. Jyväskylän yliopiston rehtorin antamassa päätöksessä todettiin, että Huhtasaaren pro gradu sisältää plagiointia huomattavasti enemmän kuin mitä oli aiemmin selvitetty. Työ sisältää lausunnon mukaan vakavaa piittaamattomuutta tieteen käytännöistä sekä vilppiä plagioinnin muodossa. Päätöksen mukaan pro gradun toimintatavat ovat johtaneet harhaan tiedeyhteisöä ja myöhempien opinnäytetöiden tekijöitä.[76][77] Asia oli hallinnolliselta kannalta vanhentunut, joten varsinaista tutkintaa ei aloitettu. Huhtasaaren tutkintoa koskevan päätöksen purkaminen olisi ollut mahdollista ainoastaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.[78] Esiselvityksen johtopäätökset liitettiin opinnäytetyön yhteyteen.[77]
Huhtasaari on naimisissa lääkäri Teemu Lämsän kanssa ja heillä on kaksi tytärtä.[83]
Huhtasaaren Porin-asunnon kaksi ikkunaa rikottiin joulun 2017 aikana ja asiasta tehtiin rikosilmoitus. Tapauksesta nousi valtakunnallinen kohu. Syyllisten arveltiin olevan poliittisin motiivein liikkuneita aktivisteja, mutta jo vuonna 2018 rikkojiksi paljastui kaksi alle 15-vuotiasta poikaa. Poliisi ei kuitenkaan kertonut asiaa julkisuuteen, vaan se tuli esille vasta helmikuussa 2020 Satakunnan Kansan saamien tietojen pohjalta.[84] Huhtasaaren mukaan asuntoa on aikaisemminkin vandalisoitu. Joulukuun 2017 alussa talon seinään oli maalattu spray-maalilla teksti ”homohuora”.[85]
Maaliskuussa 2019 kokoomuksen Porin varavaltuutettu Tero Niskanen soitti hätäkeskukseen puhelun, jossa hän omien sanojensa mukaan kertoi ehdottaneensa ”entäs jos poltan Laura Huhtasaaren asunnon”. Hänen sijaintinsa paikannettiin, ja poliisi pidätti hänet. Niskanen kertoi myöhemmin olleensa kovassa humalassa ja hermostuneensa perussuomalaisten vaalivideosta. Niskanen pyysi Huhtasaarelta anteeksi ja erosi kokoomuksesta.[86][87]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
